Mustasotilaskärpänen.

Hyönteiskasvattamolla tapahtuu

Hyönteiskasvattamon perustöihin eli rutiineihin kuuluvat mustasotilaskärpästen (ja uutuutena myös jauhomatojen) kasvatus ja hoito. Ne sisältävät mm. ruokintaa, munien keräystä, olosuhteiden hallintaa ja paljon siisteyden sekä hygienian ylläpitoa. Rutiinien lisäksi tehdään paljon kokeiluja, suunnittelua ja esimerkiksi prototyyppien rakentelua. Koko kasvattamo on suunniteltu ja rakennettu hankkeen aikana alusta lähtien. Ensin piti löytää sopiva tyhjä tila, tehdä muutostyöt ja hommata toukkia. Siitä lähdettiin rakentamaan ja kehittämään toimintaa.

Mustasotilaskärpäsen munia
Mustasotilaskärpäsen munia.

Teknologian avulla vakioidaan herkkien hyönteisten olosuhteita

Hanketyössä tehdään rahoittajalle luvattuja toimenpiteitä. EntoTek -hankkeessa kehitämme mustasotilaskärpästen kasvatusta ja hyödynnämme siihen automaatiota sekä teknologiaa. Etsimme ja hyödynnämme jo keksittyä teknologiaa, mitä voimme soveltaa toimintaamme. Minun mielikuvissani teknologia sisältää sähköllä toimivan laitteen tai vähintään kampiveivin, minkä avulla monimutkaiset rattaat pyörivät. Nopean googlaamisen perusteella teknologia voidaan toisaalta nähdä myös kehityksenä, millä helpotetaan toimintaa. Siihen voidaan käyttää välinettä tai keinoa.

Tämän ajatuksen kautta hyönteiskasvattamolla toiminta on kehittynyt eli helpottunut paljon yksinkertaisilla ratkaisuilla, esimerkiksi hyödyntämällä renkaita, joilla lentohäkit saadaan liikkumaan. Toki hyödynnämme lisäksi sähköllä toimivia laitteita, esimerkiksi automaatiojärjestelmää kasvattamon olosuhteiden hallintaan. Sen hälytykset tulevat kännykkään ja ohjauspaneelia voidaan hallita etänä tietokoneella. Lupaukseemme rahoittajalle kuuluu myös testijakso, missä käsitellään toukilla biomassoja tuhat kiloa viikossa. Testijakson saimme toteutettua touko-kesäkuussa. Siitä voisi kirjoittaa oman osuuden.

Hyönteiskasvattamon halli.
Hyönteiskasvattamon halli.

Kun ollaan tekemisissä elävien hyönteisten kanssa, jotka vaativat erityiset olosuhteet ja ovat äärimmäisen herkkiä muutoksille, kehittäminen vaatii monia kokeiluja. Toimenpiteitä suunnitellessa tulee huomioida, että toiminnan suunta mahdollistaa edistymisen. Tästä mainitsen esimerkkinä, että ensin lentohäkit olivat pöydällä. Nyt niiden alle on rakennettu renkaat, mitkä mahdollistavat häkkien kierron ja järjestyksen. Häkkien nosto irti pöytätasosta toi taas sellaisen edun, että saimme joitakin toimintoja häkin ulkopuolelle sekä lisättyä hygieniaa. Tulevaisuudessa häkit voivat olla kiskoilla, missä ne liikkuvat automaattisesti. Pitää miettiä asioita paljon eteenpäin.

Mustasotilaskärpäsiä lentohäkissä.
Mustasotilaskärpäsiä lentohäkissä.

Kasvatuslaatikot ja tarvikkeet pesimme aluksi käsin lattialla. Nyt meillä hyödynnetään suurtalouskeittiöstä tuttua pesulinjastoa. Tutustuimme moniin pesulinjastoihin, mutta sattumankin kautta meille tarjottu linjasto on niistä ainut tähän käyttöön soveltuva malli. Se on nopeasti käyttöönotettava (sekä lopetettava verrattuna esim. tunnelipesulinjastoon) ja erikoisen kokoiset kasvatuslaatikkomme mahtuvat sinne.

Kun pesulinjasto asennettiin kiinteästi, tuli huomioida, mitä muita toimintoja halliin vielä kehitellään. Määrittäviä tekijöitä olivat viemärin kohta sekä kuinka erotellaan puhdas ja likainen puoli hallissa, kun käsittelemme myös ”likaisia” biomassoja. Tässä siis muutamia esimerkkejä siitä, että monen itsestäänselvyydeltä näyttävän lopputuloksen takana on suunnittelua ja kompromisseja.

Hyönteiset erilaisten biomassojen käsittelijöinä – ja mitä seuraavaksi tapahtuu?

Ruokaviraston ohjeiden mukaan kaikki käsittelemämme biomassa tulee pakastaa -18 asteessa, 24 tunnin ajan. Kun massoja tuli paljon, vuokrasimme sitä varten pakastuskontin. Tästä seuraakin usein kysymys, minne massat seuraavaksi viedään?

Meidän tapauksessa ne viedään Sammakkokankaan jätelajitteluasemalle. Tämähän ei ole järkevää, sillä toukat sekä frassi (biomassa, mikä jää toukkakäsittelyn jälkeen sisältäen mm. lantaa ja kitiiniä) voitaisiin hyödyntää korkeamman jalostusarvon tuotteiksi. Niiden kehittäminen ei kuuluu EntoTek-hankkeeseen, mutta suunnittelemme uutta hanketta toukkien ja frassin hyödyntämiseksi. Kontaktoimme yrityksiä kiinnostumaan aiheesta. Hankesuunnittelustakin voisi taas kirjoittaa oman blogin, sillä rahoituksen saaminen on pitkäkestoista työtä ja innovointia.

Mustasotilaskärpsen toukkia esikotelovaiheessa.
Mustasotilaskärpäsen toukkia esikotelovaiheessa.

EntoTek-hankkeeseen puolestaan kuuluu kokeilla erilaisia biomassoja ja sivuvirtoja, mitä toukat voivat käsitellä. Olemme hyödyntäneet lähes kaikkea, mitä lähialueella on saatavilla. Toukat ovat käsitelleet jätteitä sekä sivuvirtoja perunankuorimosta, lihanleikkaamolta, maatiloilta, jätevesipuhdistamolta, ravintolasta, tuoremehupuristamolta, kalataloudesta, tehdasteollisuudesta, panimosta, meijeriltä ja elintarviketeollisuudesta. Jos sinulla on tiedossa jokin sivuvirta, mitä emme ole ehkä kokeilleet, kannattaa se ilmiantaa kasvattamolle.

Kokemuksen perusteella alkaa olla jo näkemystä, miten toukat käsittelevät biomassoja. Karkeasti voisi sanoa, että toisia hyvin ja toisia ei niin hyvin. Mielenkiintoista tästä tekee sen, että koeasetelmia voi tehdä loputtomiin. Biomassankirjon ja toukkien lisäksi olosuhteilla voidaan muuttaa koeasetelmaa, millä on merkittävä vaikutus. Olosuhteista mainittakoon ilman sekä massan kosteus ja lämpötila, ilmanvaihtoa unohtamatta.

Mustasotilaskärpäsen toukkia.
Mustasotilaskärpäsen toukkia.

Agrologiopintoihin voi sisältyä harjoittelu hyönteiskasvattamolla!

Koeasetelmia hyönteiskasvattamolle pääsivät tänä kesänä tekemään myös kaksi agrologiopiskelijaa. Toinen suoritti erikoistumisharjoittelun ja toinen alkutuotannon harjoittelun. Erikoistumisharjoittelusta syntyy myös opinnäytetyö liittyen kunnallisjätevesilietteiden toukkakäsittelyyn. Pysykää kuulolla.

Jos Kasvattamon toiminta, kärpäset tai toukat kiinnostavat, on Biotalouskampuspäivänä (la 10.9. klo 10—15) mahdollisuus vierailla Jamkin Hyönteiskasvattamolla. Siellä pääsee myös tapaamaan mainitut kesän harjoittelijat, agrologiopiskelijat. Heiltä voi kysyä opiskelijanäkökulmaa ja he osaavat vastata kokemuksesta Kasvattamon käytännön työhön liittyviin kysymyksiin sekä esitellä paikkoja. Huipputyyppejä!

Meillä käykin paljon opiskelijoita sekä vierailijoita vuoden mittaan ja joskus voimme itse vierailla toukkien ja kärpästen kanssa, kuten kesällä Farmarimessuilla Mikkelissä. Kannattaa siis kysyä vierailua omalle ryhmälle, jos Biotalouskampuspäivänä on muuta menoa. Ryhmä voi olla työporukka, yhdistysten jäseniä, kuninkaallisia tai muuten asiasta kiinnostuneita. Tervetuloa!

Projektiasiantuntija Henna Pitkänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

EntoTek – Hyönteistuotannon teknologian kehittäminen ja automatisointi -hankkeen päärahoittaja on Euroopan Aluekehitysrahasto EAKR. Lisäksi hanketta rahoittavat Lakeuden Etappi Oy ja Sammakkokangas Oy. VTT on mukana hankkeessa osatoteuttajana.

Jätä kommentti