Maatilojen muovijäte kiertoon

Maatiloilla syntyy hurja määrä muovijätettä, arviolta 12 000 tonnia vuodessa. Tämä jäte koostuu muun muassa paalikalvomuoveista, kanistereista, auma-, kate- ja harsomuoveista sekä suursäkeistä. Muovi onkin hyvä raaka-aine käytettäväksi maatilalla: sen avulla saadaan rehut säilöttyä hapettomissa olosuhteissa, öljyt pidettyä tiiviisti kevyissä pakkauksissa, kasvit suojattua rikkakasveilta ja tuholaisilta sekä eläinten täydennysrehut toimitettua hygieenisesti tilalle.

Käytön jälkeen nämä muovit ja pakkaukset ovat kuitenkin jätettä, kertakäyttökamaa, joista ainoastaan lannoitesäkkejä on kerätty 70-luvulta lähtien. Pakkausmuovit, kuten kasvinsuojeluainepakkaukset ja siemensäkit, kuuluvat nykyisin tuottajavastuun piiriin eli niiden kierrätyksestä ovat vastuussa tuotteiden valmistajat, pakkaajat ja maahantuojat. Ei-pakkausmuovien, kuten paali- ja katemuovien kierrätys puolestaan on tilallisen itsensä vastuulla.

Ei-pakkausmuovien kierrättäminen on tilalliselle aikaa ja tilaa vievää, maksullista toimintaa. Maataloudesta peräisin oleva muovijäte käsitellään Suomessa pääasiassa polttamalla, sen jatkojalostus on harmittavan vähäistä. Uusiokäyttöä ajatellen muovi olisi kuitenkin erinomainen materiaali, sitä voidaan käyttää useasti uudelleen. Maatalousmuovijätteen kierrättämisen haasteeksi nousevat kuitenkin muovijätteen likaisuus ja se perinteinen: pitkät välimatkat, eli logistiikka. Kierrättämisen kannalta yksi tärkeimpiä vaiheita olisi myös syntypaikkalajittelu. Lajittelu vaatii kuitenkin viljelijältä osaamista eri muovilaatujen tunnistamisessa, tilaa varastoida erilaisia muovijakeita ja tietämystä siitä, minne lajitellut muovit voi toimittaa. Ja kuten yllä mainittiin, maksaakin tämä lysti pitäisi. Maatalouden kustannuskriisin myötä kassavarat tiloilla ovat kuitenkin vähissä ja muovijäte kertyy tiloille tai pahimmillaan se hävitetään hieman kyseenalaisin keinoin.

Näitä haasteita nostettiin esiin loppuvuodesta 2021, kun biotalouden yrityskiihdyttämö BioPaavossa pidettiin aihetta käsittelevä työpaja. Maa- ja puutarhatilojen muovijätteen kierrättämisen kehittämiselle on suuri tarve, joten asiaa lähdetään lähestymään kehittämishankkeen keinoin. Hankehakemus meni läpi ja se sai rahoituspäätöksen kesällä 2022 Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmasta. Syyskuun alussa toimintansa aloitti Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima ja LAB-ammattikorkeakoulun sekä MTK Pohjois-Savon osatoteuttama Maatilojen muovit kiertoon (MuKi) -hanke.

MuKi-hankkeen tavoitteena on kehittää, pilotoida ja luoda uusia toimintatapoja sekä kustannustehokas toimintamalli maatilamuovijätteen tehokkaaseen lajitteluun, pakkaamiseen, varastointiin, käsittelyyn, logistiikkaan ja sitä kautta muovin uusiokäyttöön. Lisäksi hankkeessa tuotetaan sähköistä materiaalia sekä pidetään infotilaisuuksia ja työpajoja, joiden tarkoituksena on edistää muovijätteen kierrättämistä tiloilta jatkojalostajille päin. Hanke toimii Järvi-Suomen alueella ja saa rahoituksensa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Ely -keskuksilta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoululta ja LAB-ammattikorkeakoululta.

Hankkeen ydintiimissä on maatalouden, logistiikan ja kiertotalouden asiantuntijoita, joten koossa on hyvä yhdistelmä osaamista ja hyviä yhteistyökumppaneita. Jos maa- ja puutarhatilojen muovijätteen kierrättäminen kiinnostaa tai kuulut osaksi sidosryhmää, ota seurantaan hankkeen verkkosivut: aitomaaseutu.fi/muki. Lisää tietoa saat myös projektipäällikkö Aija Hytöseltä tai muilta hankkeen asiantuntijoilta.

Projektipäällikkö Aija Hytönen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Jätä kommentti