Hanketyö tutuksi erikoistumisharjoittelussa

Suoritin erikoistumisharjoittelun syyslukukauden 2022 aikana Lampaanlihan tuotannon kehittäminen -hankkeessa eli lyhyemmin Lammasketju-hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on parantaa kotimaisen lampaanlihan tuotantoketjua kehittäen ketjun tehokkuutta ja vastuullisuutta sekä parantaa kotimaisen lampaanlihan tuotannon imagoa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ketjun sisäistä yhteistyötä tiedonkulun, viestinnän ja yhteistyön parantamisella sekä tuotannosta viestimistä kuluttajille.

Erikoistumisharjoitteluun lähdin avoimin mielin ilman mitään odotuksia tulevasta, koska hanketyö ei ollut tullut aiemmin tutuksi, vaikka opintoja olikin jo kolme vuotta takana ja Tarvaalassa hankkeita on ollut käynnissä kuitenkin koko ajan. Harjoittelupaikka varmistui samalla, kun kysyin opinnäytetyötä Lammasketju-hankkeelta. Opinnäytetyön aiheena on Selvitys Lampaanlihan tuotannon ympäristövaikutuksista.

Millaista on harjoittelu hankkeessa?

Harjoittelun alku oli pehmeä eli sain tutustua itse hankkeeseen tarkemmin mm. lukemalla hankesopimusta ja budjettia, sekä keskustelemalla hankkeen henkilöstön kanssa siitä, kuinka hanke laitetaan käyntiin ja mitä projektipäällikön työhön kuuluu. Mielenkiintoista oli ensimmäistä kertaa nähdä ja kuulla enemmän raha-asioista, koska maatilaharjoitteluissa tilalliset eivät niin mielellään ole näitä avanneet. Melkein heti tutustumisen jälkeen sain tehtäväksi tehdä hankkeen järjestämälle opintomatkalle kohde-esittelyjä ja, koska opintomatka oli suunniteltu Ruotsiin, pääsin muistelemaan ruotsin kieltä. Samalla pääsin tutustumaan paremmin viestinnän maailmaan ja miten tarkkaa sekä tärkeää viestintä on.

Sain harjoittelun loppuajaksi isomman tehtävän, joka oli lähellä opinnäytetyöni aihetta. Pääsin käyttämään ProAgrian rakentamaa hiilikartoitustyökalua, jonka avulla lähdin kartoittamaan hankkeessa mukana olevien pilottitilojen ilmastotoimenpiteiden arviointia eli tein hiilikartoitusta haastattelemalla tilallisia. Kartoituksesta kirjoitin vielä hankkeelle raportin, joka oli omalla tavallaan harjoittelua opinnäytetyötä varten.

Harjoittelussa opin, että hanketyössä päivät eivät ole oikein samanlaisia, mikä on toisaalta hämmentävää. Välillä sitä löysi itsensä suunnittelemasta opintomatkaa kuin matkaopas ja välillä etsittiin jumppaohjaajaa lampureille taukojumppaa varten, tai tutustumassa lammastiloille ja kuuntelemassa mielenkiintoisia puheita lampaanlihan tuotantoketjun vaiheista sekä erilaisista tavoista hoitaa lammastilaa.

Kaiken kaikkiaan hankkeessa harjoittelussa oppii todella paljon ja hanke itse opettaa sen tekijää. Tekemistä on paljon ja alussa hankkeen suunnittelu on tehtävä tarkkaan, jotta hanke pystytään tekemään maaliin asti. Minulle jäi kuva, että hanketyö ei ole sellaista työtä, jossa voi odotella, että joku käskee tekemään, vaan omatoimisuus ratkaisee paljon. Hanketyössä kuitenkin vuorovaikutus ja viestintä ovat tärkeässä roolissa ja jos ne rakoilevat, rakoilee myös hanke. Hanketyötä kannattaa kokeilla, jos vähänkään kiinnostusta tai mielenkiintoa hankkeita kohtaan löytyy, sillä varmasti tulee oppimaan jotain aivan uutta.

Johanna Toivonen, agrologiopiskelija, erikoistumisharjoittelussa Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hankkeessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti