Datan avulla lisää euroja maatalousalalle – miten?
Datataloudesta odotetaan seuraavaa suurta hyppäystä kohti vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteekseen viedä meidät datatalouden eturiviin. Ajatuksena on rakentaa sisämarkkina, jossa data liikkuu vapaasti. Hyöty jakautuisi kaikille osallisille: erilaisille yrityksille, organisaatioille ja kansalaisille. Jotta data liikkuisi vapaasti, on päätetty tehdä yhteiset eurooppalaiset säännöt, jotka sen mahdollistavat. Säännöt koskevat mm. tietoturvaa ja osallisten tasapuolista ja reilua kohtelua. Henkilötiedot ovat erityisen suojauksen tarpeessa ja datan omistajuus on turvattava. Vasta sitten data lähtee liikkeelle, uskotaan.
Data sinänsä on vain ykkösiä ja nollia, mutta se voi sisältää arvokasta informaatiota, varsinkin kun useita datoja yhdistetään, kuten esimerkiksi hiilijalanjäljen laskennassa tai elinkaarianalyysissä. Tällaisen arvokkaan informaation tuotantoprosessissa on useita osapuolia – datan lähteitä, kerääjiä, käsittelijöitä tai hyödyntäjiä. Siksi on tärkeää selventää, kuka saa hyötyä datasta ja miten.
Data tuottaa tilannetietoisuutta
Voidaan sanoa, että ilman dataa ei ole mahdollista toimia vastuullisesti ja kannattavasti, koska kummatkin päämäärät edellyttävät toteutuakseen tilannetietoisuutta. Tilannetietoisuus tarvitsee muodostuakseen mittaustietoa, dataa.
Vastuullisessa yrityksessä mitattavia asioita on runsaasti, koska vastuullisuus jakautuu taloudelliseen, ympäristölliseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Taloudellisesti vastuullinen yritys pitää huolta kannattavuudestaan, toimintansa tehokkuudesta ja kilpailukyvystä, mutta lisäksi mm. torjuu korruptiota ja lahjontaa sekä tuottaa hyvinvointia ympäröiville toimijoille. Ympäristöllisesti vastuullinen yritys torjuu ilmastonmuutosta ja suojelee vettä, ilmaa ja maaperää. Lisäksi se mm. käyttää tehokkaasti luonnonvaroja ja huolehtii tuotteidensa koko elinkaaren ympäristövaikutuksista. Sosiaalisesti vastuullinen yritys huolehtii oman henkilökuntansa osaamisesta, tasa-arvosta ja työhyvinvoinnista, mutta huolehtii myös koko toimittajaketjun työoloista ja ihmisoikeuksista.
Kaikkien näiden tilanne saadaan selville datan avulla. Tilannetietoisuus on tärkeää myös muille kuin yrityksille. Tästä hyvä esimerkki on huoltovarmuus, joka on yhteiskunnan keskeisiä elementtejä.
Miten dataa jaellaan?
Avain toimivaan ratkaisuun on se, että datan haltija antaa datansa toisten osapuolten käyttöön sopimuspohjaisesti. Tämä ns. luvitus sisältää tiedon siitä, mitä dataa, mihin tarkoitukseen ja kuinka pitkäksi aikaa sopimusosapuolet saavat käyttää ja millainen korvaus siitä maksetaan. Viljelijä voi esimerkiksi luvittaa tilansa taloustietoja käytettäväksi tutkimuksessa tai vertailutiedoksi elintarviketeollisuuden sopimustilaverkoston kehittämiseen.
Teknisesti tärkeä edistysaskel on ns. data-avaruus (DataSpace), joka toimii datan yhteiskäytön alustana. Siihen kuuluu myös datanvälityspalvelu, joka siirtää luvitetun datan sopimusosapuolten välillä. EU:n Datahallintosäännös (voimassa vuodesta 2020) määrittää datanvälityksen säännöt, joiden mukaan mm. datan välittäjä ei itse saa käyttää palvelunsa kohteena olevaa dataa ja estetään dataan pääsyyn ja käyttöön liittyvät vilpilliset käytännöt tai väärinkäytökset. Kyberturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Datasäädöksessä (valmistelussa, juuri tulossa voimaan) selvennetään, kuka saa luoda arvoa datasta. Periaatteena on, että sillä, jonka toimesta data on luotu, on oikeus päästä käsiksi dataan ja päättää datan jakamisesta. Tuote ja siihen liittyvä palvelu pitää suunnitella niin, että käyttäjä pääsee dataansa käsiksi ja hänellä on halutessaan oikeus jakaa sitä sekä omassa käytössään olevien palveluiden välillä että kolmansille osapuolille. Dataan pääsyä ei saa teknisesti estää.
Datasta tuloja viljelijälle
Maatalous on osa laajempaa kokonaisuutta, koska se tuottaa monenlaisia raaka-aineita, kuten ruokaa, rehua, energiaa ja kuitua. Maatalous tuottaa myös enenevässä määrin erilaisia palveluja. Tästä johtuu, että maatilat toimivat entistä ammattimaisemmin osana verkostoja. Datatalous antaa maatalouteen uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun kerätty data on arvokasta myös muille toimijoille kuin viljelijöille itselleen. Viljelijä voi saada tuloja keräämästään tai luovuttamastaan datasta muilta verkoston osapuolilta. Viljelijä ja häntä lähellä olevat yritykset saavat datasta lisäarvoa tuotteisiinsa ja palveluihinsa, kuten vaikkapa konevalmistaja koneen käyttötietoa tuotekehitykseensä tai neuvonta palautetta palvelujensa parantamiseen.
Olennainen tekijä maatalouden datataloudessa on se, miten lisäarvon ja muut hyödyt hinnoitellaan ja korvataan kullekin toimijalle. Viljelijän neuvotteluasema oman datansa suhteen on haasteellinen, koska alalla ei olla totuttu korvaamaan tiedosta. Se, että maatalouteen, kuten muillekin liiketoiminnan alueille, on rakentumassa em. data-avaruus datanvälityspalveluineen, antaa kuitenkin vasta tekniset raamit reiluille ratkaisuille. Toimintasäännöt ja niiden käytännön toteutukset sitten ratkaisevat, miten hyvin niissä onnistutaan.
Kokeiluja, tutkimusta ja innovaatiokilpailuja
Saarijärven Tarvaalaan on perustettu Biotalouskampuksen Älymaatila, jossa kokeillaan ja tutkitaan toimivan datatalouden elementtejä. Älymaatilalle rakennetaan kattava mittausjärjestelmä, joka tuottaa datataloudessa tarvittavaa dataa. Data tallennetaan Viljelijän Datavarastoon ja suunnitteluohjelmistoihin, jotka mahdollistavat em. luvituksen. Älymaatilaa rakennetaan EAKR-rahoituksella Biotalouskampuksen Älymaatilan kehittämishankkeessa, jossa Jamk Biotalousinstituutti on päätoteuttaja hankekumppaninaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto ja yrityspartnereina toimivat MTK, Mtech Digital Systems, SoilScout ja Valtra. BTI Älytila kehittämishanke | Jamk
DataSato-hanke pureutuu viljelijän datasta saamaan hyötyyn ja siihen tarvittavaan teknologiaan. Viljelijän Datavarasto, sen kytkentä data-avaruuteen ja reilu datatalous ovat hankkeen keskeiset elementit ja niitä toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Viljelijät ovat keskeisiä sovellusten käyttäjiä, joten he osallistuvat kehitykseen. Hankkeessa on mukana laaja joukko tutkijoita, kehittäjiä ja yrityksiä. Hanke tehdään Maaseutuverkoston myöntämällä EIP-rahoituksella.
Innovaatioryhmä: Centria-ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Luonnonvarakeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Yield Systems Oy, GrainSense Oy, CrossControl Oy, Junkkari Oy, Cinia Oy, Sampo- Rosenlew Oy, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Niemelän tila (Kokkola), Verkatakkilan tila (Vihti), Räihän tila (Koskenpää) ja Lahti-Kallion tila (Karstula), Kotilan ja Annalan tila (Toholampi). https://net.centria.fi/hanke/datasato/
Jamk biotalouden yrityskiihdyttämö BioPaavo toteuttaa keväällä 2023 DataSpaceHackathonin eli innovaatiokilpailun, jossa haetaan uusia ratkaisuja data-avaruuden ja siihen liittyvän datanvälityspalvelun hyödyntämiseen maa- ja biotaloudessa.
Johtava tutkija Hannu Haapala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti