Suo, kuokka ja Jussi. Sekä helmi ja hiili

Voidaanko soilla harjoittaa jatkossa metsätaloutta? Kysymys on perusteltu, koska ilmastonmuutos on täällä ja soiden turpeeseen on sitoutunut liki 70 % metsien hiilestä. Ojitusten ja hakkuiden haitallisia vaikutuksia vesistöön ja elinympäristöihin ei ole vieläkään onnistuttu kokonaan poistamaan.

Suometsiä on Suomessa yli viisi miljoonaa hehtaaria ja niistä puolet on ojitettu.  Noin neljännes metsien kokonaispuustosta ja viidennes hakkuumääristä tulee suometsistä.  Suometsien taloudellinen merkitys on siis iso niin metsänomistajalle, metsäteollisuudelle, metsässä ja tehtaalle työskenteleville kuin koko yhteiskunnalle. Metsänomistaja ja yhteiskunta ovat myös tehneet paljon työtä ja käyttäneet rahaa suometsien metsänparannustöihin. Osalla metsänomistajista kaikki metsät ovat juuri suometsiä.

Monimuotoiset, erilaiset suot

Suot ovat monimuotoisia ja keskenään hyvin erilaisia. Alueen ravinne- ja vesitalous, turvekerroksen paksuus ja maatuneisuus sekä muut ominaisuudet vaihtelevat ja vaikuttavat suometsien hiilensidontaan sekä päästöihin. Kokonaisuus onkin tasapainoilua puuston hiilinielujen, turpeen päästöjen ja fossiilisia raaka-aineita korvaavien puupohjaisten tuotteiden väillä.

Soiden roolia ilmastonmuutoksessa tutkitaan paljon ja asiasta tiedetään vuosi vuodelta enemmän. Suometsissä olennaista on estää turpeen hiilivarastojen vapautuminen etenkin rehevillä paksuturpeisilla soilla. Metsän peitteisyyden ylläpitäminen, maltilliset ojasyvyydet sekä tarpeettomien ojitusten välttäminen vähentävät turpeen hajoamista ja soiden maaperän hiilipäästöjä. Keskeistä on soiden vedenpinnan korkeuden pitäminen vakaana ja sopivalla tasolla: ei kuivateta soita liikaa, jotta soihin sitoutunut hiili ei vapautuisi. Toisaalta ei liian vähän, jotta puusto säilyisi terveenä ja kasvukykyisenä eivätkä metaanipäästöt lisääntyisi.

Hakkuita ja kunnostusojituksia voi tehdä soilla jatkossakin. Kohteet pitää vain valita ja toteuttaa entistä huolellisemmin. Kun uudistamishakkuu tehdään, uusi metsä tulee saada nopeasti kasvamaan ja hiiltä sitomaan. Ojien kunnostuksessa korostuu puolestaan huolellinen harkinta, maltillinen ojasyvyys ja yhteistyö rajanaapureiden kanssa. Ja samalla tulee miettiä toimenpiteiden vaikutus talouden lisäksi luontoon, vesistöön ja ilmastoon.

Ilmastokestävään soiden metsänhoitoon

Metsänomistaja päättää metsänsä käsittelystä omien tavoitteidensa mukaisesti säädösten puitteissa. Metsänomistaja voi hakea metsästään taloudellista hyötyä, tai hoitaa metsäänsä luonto, virkistyskäyttö tai ilmasto edellä. Hän voi myös tavoitella metsiensä hoidossa tasapainoa erilaisten tavoitteiden välillä. Toki yhteiskunnan toimetkin vaikuttavat metsänomistajan päätöksiin. Yhteiskunta voin toimillaan suositella, kannustaa tai ohjata metsänomistajaa. Helmi- ja Metso-ohjelmilla tuetaan myös soiden monimuotoisuuden säilymistä. 

Suometsänhoidon uudistuminen on iso haaste metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Metsäammattilaisten pitää perehtyä uudelleen suoekosysteemiin sekä löytää hyviä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja esitettäväksi, jotta metsänomistajan omat tavoitteet toteutuisivat. Osa metsänomistajista varmasti haluaa jatkaa perinteistä puunmyyntiin perustuvaa metsätaloutta, osa ehkä miettii metsätaloudesta luopumista soilla. Ja osa ehkä jotain muuta.  Soiden ilmastokestävä metsänhoito on näytön paikka metsänomistajille ja metsäammattilaisille.

Vanhempi asiantuntija, metsänhoitaja Helena Reiman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Artikkelikuva: Vähäpuustoisissa ja hidaskasvuisissa suometsissä paras vaihtoehto on olla tekemättä mitään ja antaa ojien umpeutua ajan kanssa. Kuva Tatu Viitasaari, Suomen metsäkeskus.