Metsä Group mukana hanketoiminnassa: kaukokartoitustekniikasta hyötyä
Maaseutu 2.0 -hankkeen tavoitteena on luonnonvaratietojärjestelmiä hyödyntäviin yhteistoimintakonsepteihin liittyvän tiedon ja osaamisen hankkiminen maa- ja metsätalouden yrittäjyyden aktivoimiseksi sekä osaamisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Hankkeen avulla pyritään konseptoimaan avoimen standardin hyödyntämistä tukevia joustavia työkohteiden kartoitusmenetelmiä sekä kansallisen palveluväylän mukaista, järjestelmäriippumatonta viitearkkitehtuuria hyödyntävien verkko- ja mobiilipalveluiden prototyyppejä, joilla edistetään sekä metsän- ja maatilanhoidon että puunhankinnan kannattavuutta.
Metsä Group on osallistunut osarahoittajana Maaseutu 2.0 hankkeeseen. Hanke on ollut mielenkiintoinen kokonaisuus metsä- ja maatalouden toimijoita, joilla on halu edistää modernin teknologian hyödyntämistä luonnonvaratiedon keruussa ja tiedon hyödyntämisessä. Useiden toimijoiden osaamista on pystytty hyödyntämään hankkeessa hyvin. Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä toimialoilla yleisesti.
Erityisen mielenkiinnon kohteena Metsä Groupissa on ollut kaukokartoitustekniikan kehittäminen ja hyödyntäminen metsätiedon keruussa ja kerätyn tiedon hyödyntäminen edelleen metsien käytön suunnittelussa. Puunkäytön lisääntyessä lisääntyy myös tarve ajantasaisille metsäsuunnitelmille ja tiedon tuottamiselle kohtuukustannuksin. Puunkäytön lisääntyessä lisääntyvät myös metsänhoitotöiden tarpeet. Nykyiset operatiiviset menetelmät tunnistavat jo kohtuullisella tarkkuudella metsien hakkuutarpeet. Sen sijaan taimikoiden tilan ja hoitotarpeiden tunnistaminen on ollut epätarkempaa. Maaseutu 2.0 hankkeessa on pystytty testaamaan ja kehittämään uusia kuvauskopteri- eli drone-pohjaisia kartoitustekniikoita nuorten metsien hoitotarpeen arviointiin (kuvat 1 -3). Työskentely on ollut haastavaa, koska drone-tekniikka ja drone-aineistojen tulkintajärjestelmät olivat hankkeen käynnistyessä vielä kehitysvaiheessa ja valmiita malleja kuvausten toteuttamiseen ja tulkitsemiseen ei ole ollut olemassa. Hankkeella on kuitenkin pystytty kehittämään eteenpäin kuvaus- ja tulkintamenetelmiä, yhdistämään drone-tekniikalla kuvattua materiaalia muuhun kartoitustietoon sekä parantamaan taimikoiden hoitotyön tarvetta tunnistavia algoritmeja.
Kuva 1: Taimikonkuvausta kiinteäsiipisellä Sensefly eBee:llä Konnevedellä kesällä 2016.
Kuva 2: Metsänkuvausta Videodrone XS4 kopterilla Vesannolla elokuussa 2017
Kuva 3: Kuvauskopterin lentosuunnitelman laatiminen maastossa
Toinen mielenkiintoinen osa hanketta on ollut tuottaa ja testata helppokäyttöisiä metsänomistajille suunnattuja palveluja tunnistettujen hoitotöiden toteuttamiseen (kuva 4). Metsäalalla on jo hankkeen aikana lanseerattu puukaupan alan yleinen sovellus Kuutio. Kuutiossa puunmyyjät voivat pyytää sähköisesti helposti tarjouksia ostajilta kauppakohteistaan. Myyjät ja ostajat voivat vapaasti rekisteröityä palvelun käyttäjäksi. On vain ajan kysymys, milloin vastaavia välineitä tulee myös metsänhoitokohteiden kauppaan. Helppokäyttöiset metsänomistajien välineet jolla voi pyytää tarjouksia kauppakohteista alan toimijoilta tulevat tarpeeseen. Toisaalta metsänhoitopalveluja tarjoavan toimijan pitäisi mieluusti saada tarjouspyynnön mukana riittävän tarkat tiedot kohteesta josta tarjousta pyydetään. Maaseutu 2.0 hankkeessa on kehitetty palvelumallia ja kanavaa standardimuotoiseen tietojen välittämiseen metsänomistajien ja palveluntuottajien välillä. Kehitettyä mallia on myös pilotoitu metsänomistajille suunnatussa tilaisuudessa.
Kuva 4: Tunnistettujen hoitotöiden merkkaaminen mobiilisovelluksessa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat metsäpalvelu- ja maatilayrittäjät Keski-Suomessa. Hanketta toteuttaa Jyväskylän Ammattikorkeakoulu OY yhdessä Bitcomp OY:n, Suomen Metsäkeskuksen ja Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry:n kanssa. Hankkeen rahoittajat ovat Keski-Suomen ELY-Keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020, Metsä Group ja Nordkalk OY.
Kirjoittajat:
-Harri Hyppänen, Ostopäällikkö, MetsäGroup, etunimi.sukunimi@metsagroup.com
-Gilbert Ludwig, Projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, IT-Instituutti, etunimi.sukunimi@jamk.fi