Tulevaisuustyötä ammattikorkeakoulussa
Useissa ammattikorkeakouluissa on henkilöstössä tulevaisuudentutkimukseen suuntautuneita tai muuten tulevaisuusorientoituneita asiantuntijoita töissä. Iso merkitys tässä on ammattikorkeiden tehtävällä osallistua aluekehitykseen ja siinä kohtaa on luontaisesti ennakointityölle tarvetta. Ennakointityön keinoin mm. skannataan niitä tapahtumia ja kehityssuuntia, jotka ovat mahdollisia toteutumaan tulevaisuuden eri aikajänteillä. Koska kukaan meistä ei tiedä mitä varmasti tulee tapahtumaan, luodaan esimerkiksi erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja tietovajetta paikkaamaan. Hyötyä tästä ajatustyöstä saa oman tarkastelukulman laajenemisen kautta. Kun pystytään tunnistamaan mahdollisia toivottuja ja ei-toivottuja kehityskulkuja, pystytään myös miettimään millaisia asioita pitäisi tapahtua, jotta tiettyyn suuntaan mennään. Tämä näyttäytyy käytännössä mahdollisuutena varautua epätoivottuihin kehityssuuntiin ja reagointikykynä sopeuttaa toimintaa.
Vuosittain kesäkuun puolenvälin tienoilla Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjestää kansainvälisen konferenssin tulevaisuudentutkimukseen liittyen. Teemat vaihtuvat vuosittain, tänä vuonna teemana oli ”Energizing futures” ja erityisesti energiankäyttöön sekä energiantuotantoon liittyvien haasteiden ratkaiseminen. Unohtamatta tekoälyä ja sen tuomaa isojen tietomäärien läpikäymisen mahdollisuutta. Itselleni ihastuttava työkalu on tekoälyn valjastaminen toimintaympäristön muutosten skannaamiseen, siihen voit tutustua täällä: https://www.shapingtomorrow.com/.
Miten sitten tulevaisuustyö näkyy Biotalousinstituutin arjessa? Konferenssit ja tieteellinen lähestyminen tulevaisuudentutkimukseen ei kosketa kaikkia, meillä jokaisella on omat kiinnostuksen kohteemme ja kehittämisen painopisteemme. Hankeväki tekee päivittäin työtä pidemmän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseksi omien projektiensa kautta. Usein näiden projektien avulla päästään tutustumaan kehitystrendeihin ja niihin vaikuttaviin ajureihin. Joskus kannattaakin nykäistä hihasta oman hankkeensa toimintaympäristöön uponnutta projektityöntekijää ja kysyä millaisia näkemyksiä itse kullakin on tulevista kehityskuluista!
Agrologien kouluttaminen on tulevaisuustyötä varsinaisessa merkityksessään. Me saamme yhdessä muiden maatalouteen keskittyvien ammattikorkeakoulujen ja yliopiston kanssa kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijoita ruokaketjuun ja sen kehittämiseen. Nykyiset opiskelijat tulevat työskentelemään erilaisessa ympäristössä kuin mihin me aiempien vuosikymmenien kasvatit olemme tottuneet. Siksipä viime keväänä Biotalousinstituutissa yhdessä lehtori Mirja Riipisen ja asiantuntija Anne Hakalan kanssa toimme tulevaisuuden pohtimista mukaan kolmannen vuoden agrologi-opiskelijoille. Lähtökohtana oli antaa syötteitä tuleville maa- ja biotalouden asiantuntijoille tiedon hakemiseen tulevaisuuden toimintaympäristöstä sekä välineitä pohtia miten eri asioiden kanssa voisi toimia.
Päivänä aikana opiskelijat tuottivat hienoja mahdollisia kehityskulkuja ja pohtivat omaa asennoitumistaan eri vaihtoehtoihin. Oli upeaa nähdä, miten nuoret heittäytyivät tulevaisuutta ajattelemaan ja millaisia ajatuksia päivä herätti opiskelijoissa, tulevaisuudessa työelämän asiantuntijoissa biotalouden saralla.
-Susanna Lahnamäki, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti