Voisivatko simpukat puhdistaa valumavesiä?

Simpukat suodattavat syödessään suuria määriä vettä, joten ainakin teoriassa ne voisivat poistaa vedestä kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Tätä teoriaa ryhdyttiin selvittämään Tarvaalan Biotalouskampuksella Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksella tehdään simpukoihin liittyvää tutkimustyötä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa testataan, pilotoidaan sekä kehitetään uusia menetelmiä valumavesien käsittelyyn.

Simpukan kuori kasvaa reunoiltaan ja sen väri vaihtelee hiukan vuodenaikojen mukaan.

Simpukat sijoitettiin Tarvaalassa POKE:n pelto-ojaan ja niiden mahdollista vaikutusta vedenlaatuun seurataan vesinäytteiden sekä automaattisten mittausantureiden avulla. Järvisimpukka (Anodonta anatina) on Suomen yleisin makean veden simpukkalaji. Ne elävät yleensä pehmeäpohjaisissa seisovissa tai hitaasti virtaavissa vesissä, kuten rehevissä järvissä ja jokien suvannoissa, joissa ne pystyvät liikkumaan jalkansa avulla. Simpukat kasvavat yleensä noin 10 cm pitkiksi ja saattavat elää järven pohjassa jopa kymmeniä vuosia.

Yliopiston tutkijat Jonna Kuha ja Motiur Chowdhury ottivat vesinäytteitä simpukkatutkimusta varten.