Miksi agrologi? Miksi Tarvaala?
Tein viikot toimistotöitä ja olin kymmenien asiakkaiden kanssa tekemisissä päivittäin. Viikonloput reissasin ympäri Suomea keikkareissuilla kohdaten valtavasti ihmisiä. Kuitenkin se, mitä eniten halusin tehdä vähäisellä vapaa-ajallani, oli lähteä metsään nauttimaan luonnosta koirani kanssa. Kaikki huolet jäävät taakse, kun kotiovi sulkeutuu ja muutaman kymmenen metrin päässä odottaa hiljainen metsä. Ainoastaan tuulen humina ja lintujen kaunis laulu kantautuu korviini. Mietin, voisiko tästä nauttia myös työssä.
Työni motivoi tavoittelemaan opinnoilla jotain merkittävämpää. Jotain ihan uutta, missä voisin itse työlläni vaikuttaa, mutta myös edetä. Jotain, missä tunnen työni tärkeäksi ja toisaalta, että joku arvostaa työtäni. Useaa alaa opiskelleena ja vielä useammalla alalla työskennelleenä tiesin jo, mitä en ainakaan halua. Jyväskylä oli käynyt tutuksi, joten halusin jotain uutta, kuitenkaan vaihtamatta kotiosoitetta.
Aloin selaamaan eri korkeakoulujen opintomahdollisuuksia ja jostain eteen ilmaantui Jamkin luonnonvara-ala Tarvaalassa. Lueskelin Tarvaalan tarinoita ja kyselin tuttavilta, millainen tämä koulu on ja mitä agrologi tekee työkseen. En saanut selkeää vastausta. Kuitenkin Tarvaalan tarinoista löytyi Tarvaalassa opiskelleiden kirjoituksia ja niistä huokui samanhenkisyys. Kirjoituksissa korostui myös minulle tärkeitä arvoja, kuten esimerkiksi luonto, eläimet ja maanläheisyys. Selvisi, että opintoihin liittyy maastossa liikkumista ja harjoittelu maatilalla. Kiinnostukseni heräsi vielä lisää, onhan luonnossa liikkuminen minulle se ykkösjuttu ja olen pitkään haaveillut omista kanoista ja lampaista. Niin, eikä minun tarvitsisi muuttaa tai käydä koulu Jyväskylässä!
Kun hakuaika alkoi, laitoin hakemuksen heti sisään, eikä toisia vaihtoehtoja edes ollut. Tutkin muun muassa MuuTubea ja Tarvaalan tarinoita lisää, sillä halusin saada käsityksen koulusta ja siitä, mitä agrologi oikeasti tekee työssään. Useimmiten agrologi voi toimia asiantuntijana, maatalousyrittäjänä, opettajan, jne. Lista on pitkä, mutta edelleenkään en osannut vastata, kavereideni kysymyksiin, mitä agrologit tekevät tai mitä minä haluaisin tehdä agrologina. Luotin siihen, että alalta löytyy töitä ja työnkuva selkenee matkan varrella.
Koulu alkoi elokuussa ja pääsimme luokkana tutustumaan toisiimme. Oli ilo huomata, että myös meidän luokaltamme löytyi tuota samanhenkisyyttä, mitä olin jo Tarvaalan tarinoiden kirjoittajista aistinut. Vaikka pian erilaisia persoonallisuuksia alkoi nousemaan esiin, tuntui kuitenkin helpolta kuulua tähän porukkaan. Ensimmäisinä päivinä ryhmäytymisen lisäksi informaation määrä oli valtaisa ja pitkän päivän jälkeen kotiin oli mukava palata. Ensimmäiset viikot hurahtivat todella nopeaan, samoin koko ensimmäinen syksy.
Motivaationi opiskeluun kasvoi syksyn mittaan yhä lisää. Ensimmäiset opiskelukuukaudet tuntuivat jopa helpoilta ja olisin toivonut enemmän aiheeseen syventymistä. Alkuun kävimme kursseilla läpi muun muassa pintaraapaisuna sitä, mitä tulevat opinnot pitävät sisällään ja syksyn päätteeksi pääsimme myös tutustumaan alkutuotannon käytäntöön lyhyen harjoittelun muodossa. Ehkä hyvä näin. Lasku työelämästä opintojen pariin oli pehmeä. Ensimmäisen kevätlukukauden alku palautti todellisuuden siitä, mitä opiskelu on. Deadlineja alkoi olemaan huomattavasti tiheämpään tahtiin. Tämä ei kuitenkaan tunnu haittaavan, koska aiheet ja opetus kiinnostavat edelleen.
Mitä kaikkea opinnot tuovat tullessaan, se jää nähtäväksi. Ala vaikuttaa kuitenkin todella monipuoliselle ja uskon tehneeni oikean valinnan valitessani agrologiopinnot Tarvaalassa!
Ensimmäisen vuoden agrologiopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti