– kevättuulia Saksasta, Erasmus – vaihdossa Freisingissa –

Lentokentälle pilvien lomitse sukeltaessa Alpit kajastivat horisontissa. Keli oli kirkas. Mutkittelevat joet rytmittivät maisemaa. Mietin, kyllä kelpaa; maisemat ovat kohdillaan. Freising, kaupunki, jossa opiskelemme Aarnen kanssa, sijaitsee Munchenistä 30 km koilliseen.

Opetettavia asioita tarkastellaan mahdollisimman laajasti. Ryhmätöitä on paljon; opettajat tekevät itsestään tarpeettomia, kun me teemme. International climate and energy policy – Master – kurssilla mietitään ympäristöasioita poliittisesta näkökannasta, muut kursseista ovat bachelor – tasoa ja käsittelevät globaalisti maataloutta, kestävää kehitystä, liiketaloutta tai ovat kieliopintoja. Intercultural communication – kurssilla tulee väistämättä mieleen Suomen pienuus. Samalla antaa kuitenkin arvostuksensa kotimaansa perinteille. Paljon uutta asiaa agrologopiskelijalle, mutta suurinta oppia on se, että on täällä. Olen oivaltanut, kuinka paljon mahdollisuuksia opiskelun ja elämän suhteen todella on. Yhdentyminen rajattomassa Euroopassa on hieno asia. Omalla kohdallani, olen tyytyväinen, että olen täällä. Suomen rajat eivät enää tunnu rajoilta, kun alkaa ”ajatella englanniksi” asioita.

Kaupunkia kierrellessä löytyy monenlaista. Olen pukenut itseni bayerilaiseen kansallisasuun, tutustunut kaupungin mestoihin ja yhyttänyt reippaita paikallisia. Toisinaan kohteliaisuus ja avoimuus jopa hämmentävät. Ruokakaupassa kiusaavat pienet pakkauskoot. Sopivaa kulttuurishokkia tyynnytellessä huomaa kuitenkin, että saksalaisuudessa ja suomalaisuudessa huokuu sama rauhallisuus ja harkitsevuus. Ja kun rauhassa ottaa, uskaltaa jo raottaa huulen liepeeltä itsekin saksaa palvelutilanteissa.

Vaihdossa huomaan, mikä on omaa identiteettiäni. Täällä voi olla juuri niin itsenäinen kuin haluaa, mikä lähinnä puskee opiskelemaan ahkerammin kuin koto-Suomessa; täällä tajuaa ajan rajallisuuden. Pitää tehdä, kun voi. Opiskelu ulkomailla antaa luovuutta tapaan tarkastella kotimaataan.

Paikallista henkeä:

Koulun luentosali freisingilaiseen tyyliin

Vanha rakennuskanta ja mäkisyys kietoutuvat toisiinsa sulassa sovussa.

Tähän rakennukseen eristettiin aikoinaan erityislahjakkaat lapset, joita epäiltiin noituudesta, pahojen voimien käytöstä (saks. Kinderhexenprozesse)

 

Näkymä rauhaisalle Fischergasselle (vas. puol kuva), jonka keskellä virtaa yksi monista kaupunkia halkovista uomista. Pienet putiikit, kapeat kadut ja tyylikkäät talot mutkittelevat. Freisingista ei löydä kahta samanlaista taloa, ei tietä.

Marieplatz (vas. puol. kuva) on kaupungin keskus. Keskiviikkoisin paikka kuhisee torikojuja kierteleviä paikallisia. Taustalla on Freisingin kaupungintalo. Freisingin lippu on sinivalkoinen (oik. puol. kuva). Lippujen taustalla oleva talo toimi 1307 lähtien spitaalisten talona, myöhemmin köyhäintalona protestanteille kyläläisille. Talon ja joen välissä on pieni puutarha Freisingin kaksoskaupunki Arpajonin kunniaksi.

Kirjailija Otto von Freisingin patsas on keskellä Dombergin kukkulaa, joka on ollut tärkeä poliittinen keskus.

Piispa Corbinian saapui Freisingiin vuonna 724, matkallaan Roomaan. Corbinian perusti hiippakunnan Freisingiin. Legenda kertoo nälkäisen karhun syöneen piispan muulin, ja piispan kesyttäneen lopulta karhun juhdakseen. Siksi kaupungissa näkyy karhuja kaikkialla.

Olen tavannut rutkasti eri kansallisuuksia, erityisesti espanjalaisia ja ranskalaisia opiskelijoita on paljon. Oman Weihenstephan hochschule -koulumme vaihto-oppilaat kesälukukaudelle ovat tulleet Ranskasta, Unkarista ja me Aarnen kanssa edustamme suomalaisuutta, vaikka Suomi onkin jo pariin otteeseen sekoitettu Islantiin. Osmaanisia murteita kuulee katujen äänimaisemassa myös paljon.

Reipas opiskelija kouluun matkalla, taustalla näkyy ammattikorkeakoulun Fachhochschule Weihenstephan  sekä Münchenin teknillisen yliopiston (Technische Universität München) tiedekeskuksen (Wissenschaftszentrum Weihenstephan für Ernährung, Landnutzung und Umwelt der Technischen Universität München) rakennuksia ja Maailman vanhimman panimon piippu.

 

 

löytyy jotain tuttuakin – täyttä olutta!

Schneiders tarjosi Freisingin omat, ”tumman oluen Oktooberit”

Kaupunki tuntuu jo tutulta, ensimmäiset hellepäivät ovat takana ja edessä monenlaisia suunnitelmia. Nautin kohteliaasta ilmapiiristä. Pienet asiat johtavat toisinaan isoihin muutoksiin, eikä usein edes huomioi, mitkä asiat ovat tapahtumien taustalla, uusien piirien muotoutuessa elämään. Vaihtoon lähtö ei hidasta opintoja vaan luo uusia polkuja, joita kulkea. Velvoittaaen tutustumaan uusiin asioihin. Elämä ei sinällään helpotu rutiineista. Matkalla oppii, että päätöksenteko merkityksellistyy silloin, kun koko ajan on adaptoiduttava muuttuviin olosuhteisiin, kuunneltava ”vaistoaan”, ”trust your gut!” Uudet paikat luovat uusia näkökantoja, kuvakulmia niin kuvainnolliseesti kuin leipälaudalla kameraa pyörittäessä, matkasta videota tehden. Tulen kokoamaan ja laittamaan syksymmällä videon matkasta Youtubeen.

Jos joskus lähtee vaihtoon, tai muuten ulkomaille, kannattaa jutella paljon paikallisten kanssa. Näin kulttuuria on helpompi ymmärtää eikä itse, paikallisten silmissä tunnu enää ulkopuoliselta. Samalla voi löytää itsensä jostain, missä ei olisi uskonut ikinä käyvänsä.

Kommentit

  1. Taina Perkiö

    Kokemusten jakaminen päästää meitä muitakin matkalle mukaan. Kiitos sitä! Opiskelemisen into ja kokemisen halu kasvaa entisestään niinkuin teillekin näyttää reippaasti tapahtuneen!