462 vuotta opettajakokemusta Kosovossa

Melkoinen kokemusmäärä oli lähtökohtana Pristinan yliopiston opettajankouluttajajoukolla, joka aloitti maaliskuun lopulla Tempus-hankkeen puitteissa järjestettävän henkilöstön kehittämisohjelman. Silti lisäoppi koetaan elintärkeäksi nuoren Kosovon koulutuksen viemiseksi seuraavalle tasolle.

Vaikka opetuskokemusta yliopistossa ja muilla kouluasteilla onkin 34 osallistujalle kertynyt yhteenlaskettuna näinkin paljon, koetaan pedagoginen lisäoppi tarpeelliseksi opettajankoulutukseen kohdistuvien suurten odotusten ja muutosten takia. Aiemmin opettajat ovat saaneet pedagogisen koulutuksen sisältöopintojensa yhteydessä (BA). Tulevaisuudessa nämä ohjelmat keskittyvät ainekohtaisiin opintoihin ja opettajien pedagogiset opinnot toteutuvat maisteritasoisissa opettajankoulutusohjelmissa.

Siirtyminen maisteritasoiseen opettajankoulutukseen keskusteluttaa maassa paljon. Satsaus on suuri ja epäilijöitäkin opettajankoulutuksen uudistukselle löytyy. Opettajien osaamisen kehittäminen on kuitenkin katsottu niin tärkeäksi osaksi Kosovon koko opetusreformin toteuttamista, että opetusministeriö on päättäväinen viemään suunnitellun uudistuksen läpi.

kaupunkimaisema
Uutta rakennetaan niin koulutuksen saralla kuin konkreettisesti myös Pristinan kaupungissa.

Pedagogiikka ja tutkimus kehittämiskohteina

Paineet kasvatustieteen tiedekunnan opettajankouluttajien keskuudessa ovat suuret; miten kyetä vastamaan asetettuihin kehittämisvaateisiin.  EU:n rahoittama TEMPUS-hanke on tukenut viime vuonna kosovolaisia maisteriohjelmien suunnittelussa. Niiden hyväksynnän ja akkreditoinnin odotellaan tapahtuvan tulevaan kesään mennessä.

Hankkeen seuraavana askeleena on tukea opetushenkilöstön osaamisen kehittymistä, jotta maisteriohjelmat saadaan käynnistymään vuosien 2015 ja 2016 aikana.  Pedagoginen osaaminen on nostettu henkilöstön kehitysohjelman keskiöön ja siihen osallistujat myös haluavat vahvistusta.

Kaksipäiväisessä aloitusworkshopissa pohdittiin sekä henkilökohtaisia että koko tiedekuntaa koskevia kehittämistarpeita.  Näitä on toki mietitty jo aiemminkin, mutta nyt tavoitteena oli saada konkreettisesti liikkeelle henkilökohtaiset pedagogisen toiminnan kehittymisprosessit.

Tämän rinnalla pohditaan miten koko tiedekunnan käytäntöjä kehitetään niin että oppijakeskeiset menetelmät voivat jalkautua.arlinda0 Jatkossa mietittävänä on myös, miten henkilöstö kytkee mukaan myös tutkimuksellisen kehittämisotteen ja yleensä vahvistavat tutkimustoimintaansa. Mukana olevista 34 opettajankouluttajasta puolella on jo tohtoritutkinto ja useita on tekeillä.

Lähimpänä tavoitteen toteutumista on Arlinda, vanha ystävämme jo edellisen hankkeen ajoilta. Hän väittelee huhtikuussa Tiranan yliopistossa.

Kosovon haasteet suuria

Kosovo on Euroopan nuorin valtio, jonka on elokuuhun 2014 mennessä tunnustanut vasta 110 valtiota. Vuoden 2008 itsenäistymistä edeltävien levottomien vuosien aikana satojatuhansia kosovolaisia muutti muualle. Yhteydet kotimaahan ovat tiiviitä ja ne tuovat ulkomailta myös tuloja maahan; vuoden 2011 arvion mukaan jopa 15% tuloista tulee muualla asuvilta.

Kosovon lentokenttä
Kosovon uusi ja hieno lentokenttä kumisee vielä tyhjyyttään, mutta ainakin yksi nuori albanialainen tähyili kentällä tulevaisuuteen.

Muuttoliikettä ulos maasta on edelleen, sillä maan työttömyysaste varsinkin nuorten kohdalla on korkea. Väestöstä 70 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Toivotut ulkomaiset investoinnit antavat vielä odottaa itseään.
Koulutuksen merkitys nähdään suurena ja koko koulutusjärjestelmää kehitetään.

Kosovolaiset odottavat jännittyneinä myös pääsyään mukaan PISAan vuonna 2015. Meitä AOKKilaisia puolestaan jännittää, miten uusista ohjelmista ensimmäisenä käynnistettävä ammatillinen opettajankoulutusohjelma saadaan suunnitelmallisesti käyntiin.

Teksti ja kuvat: Leena Kaikkonen

Leave a Comment