Vastavalmistuneen ammattilaisen osaaminen ICT-alalla

Kolme henkilöä keskustelee ja työskentelee pöydän ääreen kumartuneina tietokoneen äärellä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toteutettavan LIPPA-projektin tavoitteena on etsiä keinoja madaltaa koulutuksen ja työelämän välisiä raja-aitoja ICT-alalla sekä kehittää ja kokeilla uudenlaisia välineitä sujuvoittamaan erityisesti nuorten siirtymiä opinnoista työelämään. Tähän tavoitteeseen liittyen toteutimme syksyllä 2022 yrityshaastatteluita, joista vastasivat Jamkin ICT-alan asiantuntijat Marko Rintamäki ja Tuula Kotikoski sekä hankkeessa pedagogiikan asiantuntijana toimiva Hanna Frilander ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Yrityshaastattelut toteutettiin yhteensä 13 yrityksessä joko paikan päällä tai Teamsin välityksellä keskustelemassa, millaista osaamista yritykset (uusilta) työntekijöiltään odottavat. Tilaisuudet olivat hienoja työelämän ja oppilaitoksen välisen vuorovaikutuksen ja yhteisen keskustelun paikkoja. Meillä oli keskustelun tukena luomamme SFIA-luokitteluun ja yleisiin/geneerisiin työelämätaitoihin perustuva osaamistaulu (ks. kuvat 1 ja 2). Yritys oli saanut linkin tauluun jo etukäteen, ja he olivat ehtineet tutustua osaamisiin yleensä jo etukäteen. Keskustelussa yritys avasi ja pohti meille toimintaansa ja kertoi, millaista osaamista heidän toimialallaan työntekijöiltä odotetaan.

Osaamistaulu

Eri ammatillisen osaamisten tunnistamiseksi käytettiin apuna ns. SFIA-osaamiskehikkoa, jota samalla myös evaluoitiin haastattelujen aikana (ks. esim. SFIA 8 n.d.). SFIA-osaamiskehikko määrittelee ICT-alalla tarvittavia taitoja ja osaamisia, joita ammattilaiset tarvitsevat esimerkiksi digitaalisen teknologian ja datan suunnittelu-, kehittämis-, tuotanto-, hallinta- ja suojaustehtävissä. Kaikki osaamistaulussa näkyvät SFIA-osaamiskehikon osaamiset selityksineen ovat luettavissa englannin kielellä SFIA.online.org-sivustolla.

Kuva 1. Ote yrityshaastatteluissa käytetystä osaamistaulusta. Kuvaa klikkaamalla sen voi avata selaimessa suurempaan kokoon.

Kehikon valinta tapahtui lyhyen taustaselvityksen pohjalta. Tärkeäksi valintaperusteeksi osoittautui SFIA:n tarjoama oheismateriaali ja teemakategoriointi, joiden avulla voi koostaa erilaisia ammatillisia osaamiskokonaisuuksia ja luoda näin tarkempi kuva yksilön osaamisista.

Haastatteluissa kartoitettiin myös eri työelämätaitojen tarpeellisuutta. Esitetyt vaihtoehdot valittiin käyttäen yleisesti tunnettuja työelämätaitojen koonteja sekä kohdennetusti valiten osaamiset muutamien työvälityspalveluiden ilmoittamista tärkeimmistä osaamisista. Näiden lisäksi nostettiin mukaan haastattelujen edetessä muutamia esille tulleita osaamisia. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä tiedonjakaminen, harrastuneisuus ja verkostoituminen. (ks. esim. Hannula 2022; Osaaminen 2035.)

Pehmeät taidot, englanniksi ns. soft skills. Taitoihin kuuluvat esimerkiksi viestintä, tiimityötaidot, luovuus, empatia, uteliaisuus, verkostoituminen, kriittinen ajattelu ja ajanhallinnan taidot. Kuvassa joidenkin osaamisten kohdalle on asetettu värilliset ihmishahmot, joista yksi tarkoittaa erittäin tarpeellista taitoa, yksi tarpeellista taitoa sekä yksi hyödyllistä taitoa.
Kuva 2. Yrityshaastatteluissa SFIA-osaamiskehikon rinnalla yrityshaastatteluissa tarkasteltiin myös geneerisiä työelämätaitoja. Kuva: LIPPA-projekti, Jamk.

Yhteenvetona käymistämme haastatteluista voi sanoa, että vuoropuhelu oppilaitoksen ja työelämän välillä on muuttuvalla ICT-alalla hyvin tärkeää. Osaamiset vaihtelevat toimialasta riippuen ja helposti voi jäädä kuva, että on ymmärtänyt alan osaamistarpeet vain muutamien haastattelujen pohjalta. Haastateltava työelämäedustaja voi osoittautua painottamaan osaamista tiettyjen osaamistarpeiden näkökulmasta. Yksittäinen opettaja kuuntelee omaa verkostoaan ja tekee tämän pohjalta valintoja ja painotuksia omassa opetuksessaan. Kun tarkastellaan osaamista yleisemmältä tasolta, eri osaamisten tarve voi vaihdella ratkaisevasti. Esimerkkinä digitaalisiin palveluihin liittyvät tuotekehitys-, tuotanto- ja tietoturvaosaamiset eroavat jo varsin ratkaisevasti toisistaan. Julkisessa keskustelussa saattaa korostua erityisesti vain ohjelmointitaitojen tarpeellisuus. Näiden taitojen tunnistamiseksi SFIA:n tarjoama osaamisjako antaa hyvän pohjan. Esimerkkinä ohjelmointitaito on näistä vain yksi osaamisalue.

Tätä vuoropuhelua tukevat innovatiiviset ratkaisut ovat tarpeellisia. Luomamme mallinnus on ensi askel välineeseen, jonka avulla voimme laajentaa vuoropuhelua useisiin ICT-alan yrityksiin ja käydä ajantasaista ja sujuvaa keskustelua vastavalmistuneen ammattilaisen osaamisista työelämän kanssa.

Opiskelijoille ja opettajille työelämän toiveita on viety kahdesti Jamkissa järjestetyssä Kitkan poisto –tapahtumassa. Kitkan poisto -tapahtumien tarkoituksena on ollut auttaa opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan työelämässä ja verkostoitumaan työelämätoimijoiden kanssa. Alan opettajien kanssa aihetta on käsitelty ICT-opettajien työpajoissa hankkeen aikana.

Tästä jatkumona keväällä 2023 Jamkin ICT-alan opiskelijat ovat kehittäneet LIPPA-projektin toimeksiantona Future Factory -opintojaksollaan 20 tiimissä ohjelmistopalvelua, jolla jonka avulla ICT-alan yritys voi kertoa, millaista osaamista he tarvitsevat vastavalmistuneelta ammattilaiselta. Datan keräämisen tulee olla yritykselle vaivatonta eli nopeasti ja helposti tapahtuvaa. Tarkoituksena on, että yritykseltä kerätty data on helposti käytettävissä Jamkin koulutusorganisaatiossa niin, että sitä voidaan käyttää opetuksen kehittämiseen yksittäisillä opintojaksoilla ja sisällöissä sekä opetussuunnitelmatyössä.

Ohjelmistopalvelun avulla voidaan myös tulevaisuudessa luoda opiskelijoille merkityksiä koulussa opiskeltavien sisältöjen, opiskelijan taitojen ja työelämän osaamisvaatimusten kesken esim. tarkastelemalla, millaisia toiveita erilaisilla yrityksillä on vastavalmistuneen ammattilaisen osaamisesta.

Kirjoittajat:

Marko Rintamäki, lehtori, Teknologia
Hanna Frilander, tuntiopettaja, kouluttaja, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Jamkin toteuttamassa LIPPA – Laatua ICT-opintoihin työelämärajapinnasta -projektissa. Projektia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Lähteet:

Hannula, Heikki 2022. Soft skills of Students – Self-Evaluation Survey in four countries continues. HAMK Beat. Viitattu 4.4.2023. https://blog.hamk.fi/hamk-beat/soft-skills-of-students-self-evaluation-survey-in-four-countries-continues/.

Osaaminen 2035. 2019. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:3. Viitattu 4.4.2023. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaaminen-2035.

SFIA 8. n.d. SFIA. The global skills and competency framework for the digital world. SFIA Foundation. Viitattu 31.3.2023. https://sfia-online.org/en/sfia-8.

Haluatko kuulla lisää?

Tervetuloa Future Factory -opintojakson Final seminar -esittelytilaisuuteen yhdessä työelämän kanssa kuulemaan ja näkemään, millaisia erilaisia ratkaisuita opiskelijatiimit ovat tähän tuottaneet: JAMK’s Future Factory (IT) final seminar 2023 – ZZPP0920 Future Factory IT Project