Työelämäläheisen ammatillisen oppimisen ja koulutuksen tutkimusohjelma valmisteilla

Viisi ammatillista opettajakorkeakoulua on lähtenyt rohkeasti visioimaan ja rakentamaan Työelämäläheisen ammatillisen oppimisen ja koulutuksen tutkimusohjelmaa (TEAM) helmikuussa 2021. Lähtölaukauksena oli Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimus laatia tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on ohjata ja suunnata yhteisesti toteutettavaa, työelämäläheistä, soveltavaa tutkimusta. Tutkimusta, joka

  • tukee ja kehittää suomalaista työelämää
  • seuraa, arvioi ja kehittää työelämäläheisen oppimisen ja koulutuksen menetelmiä ja malleja
  • tuottaa lisäarvoa korkeakouluverkostolle, ammatilliselle koulutukselle ja työelämälle.

Miksi ammatilliset opettajakorkeakoulut promoottoreina?

Ammatillisilla opettajakorkeakouluilla on pitkä kokemus osaamisen tutkivasta kehittämisestä työelämässä ja koulutuksessa ja niiden rajapinnassa. Lukuisat kansalliset ja kansainväliset kehittämishankkeet, ammatillisten opettajien kouluttaminen sekä tiivis yhteistyö ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin ovat luoneet näköalapaikan havaita, miten yhteiskunnan, koulutuspolitiikan tai työelämän muutokset heijastuvat opettajan työhön ja oppimisympäristöihin. Tarve uusien pedagogisten ratkaisujen tutkimiseen ja kehittämiseen on huutava.

Ammattikorkeakoulut puolestaan verkostomaisina toimijoina nähdään tulevaisuudessa entistäkin vahvemmin työelämän ja osaamisen kehittäjäkumppaneina, kansainvälistymisen mahdollistajina sekä jatkuvan oppimisen edistäjinä (Arene 2021). Yhteiskunnan kiihtyvä muutos on vauhdittanut laajemminkin ammatillisesti suuntautuneita oppilaitoksia tarkastelemaan omaa paikkaansa edelläkävijöinä (Louhelainen & Manninen 2020). Myös Toikka (2019) painottaa Suomen tarvitsevan maailman parhaita ammattiosaajia, johon päästään vain toimimalla vahvemmin verkostoissa niin tutkimuksen, kehittämisen kuin innovoinnin äärellä.

Työelämäläheisyyttä ja yhdessä oppimista tutkimassa

Tutkimusohjelmassa hahmoteltavaa tutkimusta kuvaa työelämäläheisyys, joka on olennainen ammattikorkeakoulujakin kuvaava määre. Ammattikorkeakoulut ennakoivat työelämän kehitystarpeita ja vastaavat niihin opetuksessaan. Työelämäläheisyys-käsitteellä halutaan myös painottaa ammatillisen korkeakoulutuksen roolia vallitsevien työelämän toimintamallien ja käytänteiden arvioinnissa, jopa kyseenalaistamisessa, aktiivisessa kehittämisessä ja uudistamisessa (Salonen 2010, 16).

Työelämäläheisyydellä viitataan tässä tutkimusohjelmassa myös oppimisen ekosysteemeihin (Virolainen, Heikkinen, Siklander & Laitinen-Väänänen 2019). Työelämäläheisissä oppimisen ekosysteemeissä tutkimuksellisuus tarkoittaisi yhdessä työelämän kanssa työskentelyä, tutkien oppimista ja kehittämistä, uudistaen samalla työelämää ja koulutusta. Toimijoiksi asemoituvat tutkijoiden kanssa opiskelijat, työelämän edustajat ja opettajat, jolloin päästään koulutuksen ja työelämän solmukohdissa työstämään ajan ongelmia ja tulevaisuuteen vastaamista. Yritykset ja työelämä saavat konkreettista hyötyä selviytyäkseen yhteiskunnan murroksessa. Tällaiseen verkostomaiseen työskentelyyn tarvitaan uudenlaisia, tutkimukseenkin perustuvia, pedagogisia ratkaisuja, joita tutkimusohjelma myös tavoittelee.

Systemaattiset osaamisen kehittämisen vaatimukset ovat aiempaa vahvemmin läsnä myös työpaikoilla. Entistä useamman työntekijän on opittava jatkuvasti uutta työssään. Nämä oppimisen haasteet ja osaamisen kehittämisen kysymykset edellyttävät pedagogista osaamista ja johtajuutta työpaikoilla, jottei jatkuvaa oppimista koettaisi lisääntyneenä kuormituksena (ks. esim Pennanen 2021). Tämän tarpeen huomioiden onkin osuvaa, että ammatilliset opettajakorkeakoulut ja niiden yhteyteen perustetut tutkimusyksiköt ovat tutkimusohjelman valmistelijoina.

Yhteiskunnan muutosaallot, kuten digitaalisuus, jatkuva oppiminen, kestävä tulevaisuus, inkluusio-näkökulma, heijastuvat sekä koulutukseen että opettamisen ja ohjaamisen ratkaisuihin. Lisäksi Toomin ja Pyhännön (2020) korkeakoulupedagogiikan ja ohjausosaamisen selvityksessä kehittämisen kohteiksi nostettiin korkeakoulupedagogiikan tutkimusperustaisuus, pedagoginen osaaminen ja sen systemaattinen kehittäminen. Työn alla oleva tutkimusohjelma vastaa ammatillisen oppimisen ja koulutuksen osalta myös näihin haasteisiin.

Tutkivaa kehittämistä ja kehittävää tutkimusta

Valmistelussa olevassa tutkimusohjelmassa tutkimus näyttäytyy yhteiskehittämisenä, joka perustuu aitoon kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen. Kumppanuuteen yhtäältä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kesken ja toisaalta kumppanuuteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, työelämän ja muiden sidosryhmien (esimerkiksi työmarkkinajärjestöt) edustajien kanssa.

Tutkimus on luonteeltaan soveltavaa ammattikorkeakouluja ohjaavan lain (932/2014) 4§ mukaisesti ”Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa…”. Lisäksi tutkimusohjelmaa ohjaa käytäntötutkimuksellinen ote (Satka, Julkunen, Kääriäinen, Poikela, Yliruka & Muurinen 2016), jolloin tutkimuksella tavoitetaan käyttäjät ja hyödynsaajat koko tutkimusprosessin ajan. Käytäntötutkimus pysyttelee akateemisen maailman ja käytännön välimaastossa tutkien käytännöstä nousevia ilmiöitä tieteellisin menetelmin. Tällainen orientaatio soveltuu hyvin ammattikorkeakoulun rooliin käytännön ja teorian silloittajana. Käytäntötutkimus ei ammenna vain teoriasta ja tutkimuksesta, vaan myös käytännöstä ja toiminnasta tuoden sekä tutkimustiedon että tehdyt havainnot jo prosessin aikana käytäntöjen parantamiseen. Käytäntölähtöinen tutkimusote ankkuroituu pragmatismiin. Työelämäläheisen ammatillisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskysymykset ovatkin samanaikaisesti käytännöllisiä, tieteellisiä ja filosofisia (ks. esim. Saurama 2016, 79.)

Tutkimusohjelmatyö ei ole näin vain tutkittavien teemojen ja sisältöjen pohtimista ja valintaa, vaan samalla myös ammattikorkeakouluun asemoituvan tutkimuksen tieteenfilosofisten sitoumuksien kirkastamista. Ohjelman tutkimusmenetelmällisillä valinnoilla rakennetaan ja tuetaan työelämälähteisiä kehittämisen prosesseja monimenetelmällisesti.

Visio tulevasta

Kesäkuussa 2021 lanseerattava tutkimusohjelma suuntaa pitkälle ja vahvistaa jo ennestään tiivistä ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyötä. Lisäksi tutkimusohjelman valmisteluvaiheeseen otetaan mukaan muita sidosryhmiä muuan muassa työelämän eri alojen edustajia, järjestöjä ja ammattijärjestöjä. Tutkimusohjelma avaa kaikille sen tavoitteet ja teemat jakaville mahdollisuuden tulla mukaan tutkimuksen toteutukseen.

 

Kirjoittajat:

Laitinen-Väänänen Sirpa, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Alanko-Turunen Merja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Korento Kati, Oulun ammattikorkeakoulu

Kunnari Irma, Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Edu

Ruhalahti Sanna, Tampereen ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki (932/2014). Viitattu 30.3.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene 2021. Viitattu 30.3.2021. Työelämän korkeakoulu – ammattikorkeakoulut Suomessa.

Louhelainen, H. & Manninen, T. 2020. Ammatillisesti suuntautunut koulutus mahdollistaa jatkuvan oppimisen. Viitattu 30.3.2021. https://www.oaj.fi/ajankohtaista/blogiartikkelit/OAJ-blogi/2020/ammatillisesti-suuntautunut-koulutus-mahdollistaa-jatkuvan-oppimisen/ .

Pennanen, R. 2021. Jatkuvasta oppimisesta on tulossa työturvallisuusriski – tutkija: “Vaatimukset osaamisen kehittämiselle ovat jatkuvia ja nopeita”. Viitattu 30.3.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11755110.

Toikka, I. 2019. Ammatillinen koulutus toiselta asteelta korkea-asteelle on kokonaisuus. Viitattu 30.3.2021. https://ao.oaj.fi/uploads/2019/04/f4c99a1f-mikkeli_toikka_inkeri.pdf

Saurama, E. 2016. Sosiaalityön ja pragmatismi. Teoksessa M. Satka, I. Julkunen, A. Kääriäinen, R. Poikela, L. Yliruka ja H. Muurinen (toim.) Käytäntötutkimuksen taito. Heikki Waris instituutti ja Mathilda Wrede -insitutet, 78-98.

Salonen, P. 2010. Työelämäyhteistyö framille! Näkökulmia ammattikorkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön rakentamiseen ja toiminnan arviointiin. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu B: Ajankohtaista. Vaasa: Oy Fram Ab.

Toom, A. & Pyhältö, K. 2020. Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa. Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1. Helsinki.

Virolainen, M., Heikkinen, H.L.T., Siklander, P. & Laitinen-Väänänen, S. 2019. Mitä ovat oppimisen ekosysteemit. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 21, 4–25. Viitattu 30.3.2021. https://akakk.fi/category/2019/

Kuva: Nigel Tadyanehondo, Unsplash

 

Leave a Comment