Erityisopettaja ammattikorkeakoulussa?
Kuluneen kevään aikana olen saanut perehtyä erityisopettajan työnkuvaan korkeakoulussa. Suomessa toimii valtakunnallinen korkeakouluerityisopettajien verkosto ja siellä jaetun tiedon mukaan ainakin 22:ssa Suomen ammattikorkeakoulussa toimii tällä hetkellä yksi tai useampi erityisopettaja. Kevään aikana haastattelin kolmen eri korkeakoulun erityisopettajia ja selvitin, millaisista sisällöistä heidän työnkuvansa muodostuu.
Mitä erityisopettaja tekee korkeakoulussa? Korkeakoulussa erityisopettajan työnkuvaan sisältyy ensinnäkin opiskelijatyötä ja ryhmien ohjaamista tai opetusta. Opiskelijatyössä teemoja ovat esimerkiksi henkilökohtaiset opintojärjestelyt opintoihin hakeutumisvaiheessa ja opintojen aikana, oppimisen ohjaus ja oppimisvaikeudet. Erityisopettajan tehtävänä on auttaa opiskelijaa tiedostamaan ja ohjaamaan omaa oppimistaan sekä pohtia ja suunnitella yhteistyössä opiskelijan kanssa keinoja ja tukitoimia, joiden kautta oppiminen mahdollistuu ja opinnot etenevät. Lisäksi erityisopettajat ovat tarjonneet ryhmämuotoista tukea mm. akateemisiin opiskelutaitoihin, arjen ja toiminnan ohjauksen pulmiin sekä opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyen.
Toiseksi erityisopettajat toimivat korkeakouluissa konsultoivassa roolissa osana moniammatillista ohjauksen verkostoa. Erityisopettaja auttaa siis koulussa myös muuta henkilöstöä: hän tarjoaa tukea opetushenkilöstölle ja ohjauksen toimijoille esimerkiksi tuen tarpeen tunnistamisen kysymyksissä ja oppimisen tukitoimien suunnittelussa. Erityisopettaja toimii osana korkeakoulun sisäistä ohjauksen verkostoa sekä moniammatillisissa verkostoissa oppilaitoksen ulkopuolella. Jamkissa erityisopettajan työnkuvaa rakennetaan konsultaatiotyö edellä. Tavoitteena on hankkeen kautta tarjota koulutusta ja konsultaatiotukea henkilöstölle oppimisen erityiskysymyksiin ja saavutettavan pedagogiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyen.
Kolmanneksi erityisopettaja osallistuu koulutuksen kehittämiseen. Kehittämistyössä keskiössä ovat korkeakoulun saavutettavuuden, esteettömyyden sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kysymykset.
Olen työskennellyt Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kohta neljäntoista vuoden ajan opintopsykologina. Kuluneen vuoden aikana olen saanut päätökseen opintoni Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja valmistun ammatilliseksi erityisopettajaksi. Ilokseni havahduin siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu -hankkeen kautta minulla on mahdollisuus toimia erityisopettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tulevan lukuvuoden 2022–2023 ajan.
Miksi erityisopettajaa tarvitaan?
Miksi erityisopettajaa tarvitaan korkeakoulussa? Tämä lienee kysymys, joka nousee monelle lukijalle mieleen. Eikö korkeakouluihin hakeudu kuitenkin niitä opiskelijoita, jotka taitavat opiskelun? Selvitin tätä kysymystä mielessä pitäen tilastollista tutkimusta aiheesta. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (2021) on kartoitettu korkeakouluopiskelijoiden oppimisvaikeuksia. Kartoituksen mukaan todettuja oppimisvaikeuksia ja/ tai oppimiseen vaikuttavia sairauksia tai vammoja esiintyy n. 17 %:lla ammattikorkeakouluopiskelijoista. Lukivaikeus, joka on korkeakouluopiskelijoiden yleisin oppimisvaikeus, on todettu n. 10 %:lla ammattikorkeakouluopiskelijoista. Harmaalle vyöhykkeelle, tilastojen unohtumattomiin jää se joukko opiskelijoita, joiden haasteet ovat lievempiä tai ne eivät ole vielä päätyneet diagnoosiin asti. On havaittu, että korkeakouluopiskelijat saavat usein oppimisvaikeusdiagnoosin vasta peruskoulun jälkeen.
Verrattuna yliopisto-opiskelijoihin ammattikorkeakouluopiskelijoilla on enemmän oppimisvaikeuksia. On havaittu, että mielenterveyden ongelmat ja oppimisen ongelmat ovat yleisimmät toimintarajoitteet korkeakouluopiskelijoilla ja juuri edellä mainitussa järjestyksessä. Tilastojen valossa vaikuttaa siis siltä, että yhä useammalla opiskelijalla myös korkeakoulussa on haasteita oppimisessa ja tarve oppimisen tuelle. Tämä havainto onkin varmasti tullut vastaan monelle opetus- ja ohjausalan ammattilaiselle omassa työssä toimiessa.
Saavutettavaa pedagogiikkaa erityisopettajan avulla
Saavutettava pedagogiikka palvelee kaikkia oppijoita. Koska saavutettava pedagogiikka sisältyy erityisopettajan asiantuntemukseen, voi erityisopettaja voi toimia sen suunnittelussa opettajan tukena. Käytännössä saavutettava pedagogiikka lähtee siitä, että opettaja on tietoinen omasta toiminnastaan ja tavoitteistaan. Käytännössä opetuksen saavutettavuutta ilmentävät mm. seuraavat asiat: tauotus, kertaaminen, vertaistuen hyödyntäminen, tietoinen tavoitteiden asettaminen, sopiva etenemistahti, sopiva ryhmäkoko, materiaalinen monikanavaisuus ja mahdollisuus kohtuullisesti mukauttaa oppimista. Saavutettavuuden kysymykset ovat ensiarvoisen tärkeitä ottaa huomioon myös silloin, kun opetusta toteutetaan verkkoympäristössä.
Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu -hanke kehittää korkeakoulun yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta
Jamkin ja JAMKOn toteuttaman hankkeen kautta tarjotaan opetus- ja ohjaushenkilöstölle koulutuksia lukuvuoden 2022–2023 aikana yhteisöllisyyden vahvistamiseen läsnä- ja verkko-opetuksessa, kohtaamisosaamiseen, mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja puheeksiottoon sekä henkilökohtaisiin opintojärjestelyihin ja saavutettavaan opetukseen liittyen.
Tiedot koulutuksista löytyvät elokuussa Jamkin intrasta ja OSSista. Jamkilainen tai jamkolainen, ilmoittaudu mukaan kehittämään omaa osaamistasi!
Kirjoittaja:
Heini-Maria Pietilä
opintopsykologi, erityisopettaja ja YYamk-hankkeen projektipäällikkö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kosunen,T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. Viitattu 8.6.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163235
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021. 2021. Ylioppilasterveydenhuoltosäätiö. Viitattu 8.6.2022. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-
Korkeamäki J. & Vuorento M. 202. Ilmoitettujen terveys- ja toimintarajoitteiden vaikutus korkeakouluopiskeluun: Eurostudent VII -tutkimuksen artikkelisarja. Valtioneuvosto. Viitattu 8.6.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163007
Opetuksen saavutettavuus. Vinkkejä ja työkaluja opetukseen. 2015. Kuntoutussäätiö. Viitattu 8.6.2022. https://oppimisvaikeus.fi/assets/files/2017/05/Opetuksen-saavutettavuus.pdf .