Hankehumpan ja rivitanssin johtamista oppilaitoksissa…
Nykyään oppilaitosten arkea tuntuvat olevan moninaiset tanssit. Tällaisen kuvan voi saada kohtaamalla oppilaitoksen johtoa ja tekemällä kuulemastaan hieman rytmikkäitä tulkintoja.
Hankehumpalla (#hankehumppa) tarkoitetaan sellaista tanssia, jossa tanssin rytmi vaihtelee erittäin nopeaan, repiväänkin, tahtiin. On hetkiä, jolloin molemmat osapuolet ovat vietävissä ja toisaalta on hetkiä jolloin molemmat vievät eri suuntiin. Sopii kysyä, onko tanssin järjestäjä etukäteen tiennyt, millaista rytmiä kulloinkin on tarjolla?
Oppilaitoksessa hanke on monesti tapa saada resurssia johonkin ja jotakin varten, jotta jotakin ehkä syntyisi ja kehittyisi. Paradoksaalista tässä usein on se, että johtamisen kannalta tämä tilanne johtaa moninaisiin ja pahimmillaan toistensa suhteen jännitteisiin kehityskulkuihin. Perustehtävää toteutetaan hankkeitten ohella, jos ehditään. Opiskelijoita kohdataan, jos sattuu hankkeessa olemaan juuri heidän kokoisensa resurssi käytettävissä. Rahoittaja määrittää rahoituksen kriteereissä, mihin se on käytettävä. Hankehumppa voi soida liian lujaa. Kaikki osapuolet vievät tanssia eri suuntiin, ja oppilaitos saattaa saada rahoitusta johonkin tarpeettomaan.
Rivitanssissa taas pyritään siihen, että kaikki tanssivat yhteisen rytmin mukaan ja muodostavat tarkkaan määritellyt muodostelmat. Rivitanssissa kaikki tanssijat tekevät samat liikkeet, tyypillisesti asettuen yhteen tai useampaan yhdensuuntaiseen riviin. Tanssille on tyypillistä, että sen kuluessa tanssijat kääntyvät 90 tai 180 astetta ja toistavat samat liikkeet toiseen suuntaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Countrytanssi). Tanssijoilta vaaditaan tarkkaa rytmittämistä ja samanaikaisuutta liikkeissään ja eleissään.
Oppilaitoksissa tuntuu olevan monia oikeita tai keksittyjä syitä rakentaa toimintaa rivitanssiksi. Kaikkien opetushenkilöstöön kuuluvien tulee noudattaa ja raportoida samoin työaikaansa, jottei kukaan vaan tulisi tanssineeksi eri suuntaan. Improvisaatiossahan on kaaoksen vaara. Raportoinnista on saatettu erityisesti ammatillisessa koulutuksessa tehdä ylempää matematiikkaa, koska halutaan varmistaa, että voidaan varmistaa varmistaminen. Toinen rivitanssia muistuttava toimintatapa on laatu. Halutaan saada aikaan tasalaatuisuutta, vaikka luulisi meidän kaikkien pedagogisesti orientoituneitten tietävän sen, ettei tasalaatuisuudella ole mitään tekemistä oppimisen kanssa. Oppiminen kun on epätasaista ja rosoistakin puuhaa. Kaiken lisäksi henkilökohtaistamisideologian mukaan vielä jopa erilaisilla poluilla tanssahtelua.
Kannattaisiko hetkeksi pysäyttää kiivaimmat rytmit? Voisi olla mukava yhdessä oppilaitosten johdon kanssa asioita työstää ja ehkä miettiä noita rytmiasioitakin. Onneksi OKM:n rahoittamassa Kajo-hankkeessa olemme jo voineet joidenkin kanssa asian äärelle pysähtyä. Sen kokemuksen pohjalta rohkenen tarjoutua juuri Sinunkin oppilaitokseesi kumppaniksi!
Ari Hyyryläinen
koulutusjohtamisen lehtori, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
Kuva: Unsplash / Ahmad Odeh