Nuori nainen katsoo auringon valaisemaa hiekkatietä, selin kameraan.

Hyvinvointivalmennus opiskelijan tukena

Osana opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen -hanketta on toteutettu yksilöllisiä hyvinvointivalmennuksia tukemaan opiskelijoiden pärjäämistä ja opiskeluhyvinvointia koronan aikana. Yksilöllisessä valmennuksessa on kuultu opiskelijan huolia liittyen opiskeluun ja hyvinvointiin ja etsitty yhdessä keinoja niiden helpottamiseksi sekä opintojen sujumisen edistämiseksi.

Yksilöllinen valmennus räätälöitynä opiskelijan tarpeisiin

Hyvinvointivalmennuksessa on tavattu opiskelijoita tarpeiden mukaan yhteensä 1–5 kertaa. Suurinta osaa opiskelijoista on tavattu useammin kuin yhden kerran. Tapaamiset on järjestetty opiskelijan toiveen mukaan joko etäyhteyksin tai kontaktitapaamisina. Molemmat tavat ovat toimineet hyvin. Hyvinvointivalmentajina on toiminut kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuntoutusinstituutissa työskentelevää lehtoria.

Tapaamisten alussa on kartoitettu opiskelijan tilannetta sekä luotu tavoite työskentelyä varten. Työskentelyn keinot ja konkreettinen suunnitelma etenemisestä on mietitty yksilöllisesti opiskelijan toiveen ja tarpeen mukaan. Tapaamiskertojen välillä on usein ollut arkeen ja opiskeluun liittyviä kotitehtäviä, joiden tarkoituksena on ollut auttaa opiskelijaa etenemään tavoitteessaan. Viimeisellä tapaamiskerralla on käyty läpi lähtötilannetta ja opiskelijan etenemistä sekä tarkasteltu sitä, millaista hyötyä opiskelija on kokenut valmennuksesta olevan ja mitä käytäntöjä hän ottaa tulevaisuudessa käyttöönsä. Lopuksi on tarkastelu myös sitä, miten arki sujuu jatkossa, millainen tuki olisi edelleen tarpeen ja millaista tukea on tulevaisuuden näkökulmasta tarjolla.

Kuulluksi tuleminen ja arjen suunnittelu yhdessä on opiskelijoille tärkeää

Opiskelijat ovat ohjautuneet hyvinvointivalmennukseen sosiaalisessa mediassa olleiden ilmoitusten perusteella sekä opojen, opintopsykologien ja opettajatutoreiden vinkkaamana. Opiskelijat ovat keskustelujen perusteella pitäneet hyvänä sitä, että on ollut mahdollisuus ”matalan kynnyksen” keskusteluihin ja siihen, että on saanut tukea yksilöllisesti, juuri itseä koskeviin haasteisiin. Moni valmennukseen hakeutunut opiskelija on kuvannut, että kuulluksi tulemisen kokemus on ollut tärkeä.

Korona-aikana moni on jäänyt erilleen muusta opiskeluporukasta. Itse opinnot ja niiden organisointi on myös opiskelijoiden mukaan jäänyt aiempaa enemmän oman toiminnan varaan, minkä vuoksi ”kärryiltä tippumiseen” ei ole välttämättä kukaan ulkopuolinen kiinnittänyt huomioita. Opiskelijat ovat kuvanneet, että opintojen etenemisen hidastumiseen on liittynyt usein myös häpeää ja tämän kautta lisää haasteita. Valmennuksessa on yhdessä tarkasteltu ja suunniteltu sitä, miten opiskelija voisi aikatauluttaa ja rytmittää arkipäiviä niin, että on helpompi päästä paremmin kiinni opiskeluun ja toisaalta viettää myös palauttavaa vapaa-aikaa. Myös opiskelua ja hyvinvointia tukeviin elämäntapoihin, kuten unirytmiin ja unen ja levon määrään, liikkumiseen, syömiseen ja rentoutumiseen sekä stressinhallintaan on kiinnitetty huomiota ja etsitty toimivia tapoja.

Koronan myötä koti on muuttunut monelle päätoimiseksi opiskelupaikaksi, ja opiskelupäivät ovat voineet venyä epämääräisen pitkiksi periodeiksi, joissa ei ole selkeää alkua tai loppua. Joidenkin opiskelijoiden kanssa on mietitty keinoja tämän asian parantamiseksi esimerkiksi kiinnittämällä huomiota ajankäyttöön, ympäristön järjestämiseen ja opiskeluvälineiden poislaittamiseen vapaa-aikaan siirryttäessä.

Valmennukseen hakeutuneiden opiskelijoiden haasteet ovat olleet monenlaisia. Edellä mainittujen ajankäytön ja opintojen organisoinnin pulmien lisäksi osa opiskelijoista on mm. kokenut voimakasta kuormittuneisuutta ja ahdistuneisuuden tunteita liittyen opiskelukuormaan, yksinäisyyteen sekä tulevaisuuteen. Tulevaisuuden huolia ovat olleet esimerkiksi paluu ”normaaliin”, miten se tapahtuu ja miltä tuntuu olla taas isossa ryhmässä sekä huoli mm. omasta terveydestä ja turvallisuudesta.

Hyvinvointivalmennus tulevaisuudessa

Usean valmennukseen osallistuneen opiskelijan toiveena on ollut, että tällaisia matalan kynnyksen hyvinvointivalmennuksia olisi tarjolla jatkossakin, jotta useammalla olisi mahdollisuus saada apua helposti. Jatkoa ajatellen mallia voisi olla hyödyllistä levittää ja laajentaa useammalle toteuttajalle ammattikorkeakoulussa. Valmentajien näkökulmasta valmennuksessa on ollut hyötyä yksilön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvästä ammatillisesta osaamisesta. Valmentajien näkemyksen mukaan kaikkein tärkeinä on kuitenkin aito kohtaaminen ja halu auttaa sekä osaaminen ohjata opiskelijaa tarvittaessa eteenpäin muiden palveluiden, kuten opiskeluterveydenhuollon piiriin. Näillä kahdella tekijällä pääsee opiskelijan kanssa hyvään alkuun, mutta valmennusta koskeva koulutus auttaisi myös varmasti ottamaan valmennusta laajemmin käyttöön.

Opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen -hankkeen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kirjoittajat:

Heidi Kihlström-Lehtonen, lehtori
Maaret Rutanen, lehtori
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointi

 

Kuva: Unsplash / Emma Simpson

 

Leave a Comment