Tiina Parviainen ja Jari Karttunen

Keskustelua sosiaalisesta ja koulutuksellisesta inkluusiosta

Moskovassa, Venäjällä, järjestettiin 20.-21.10.2021 kansainvälinen tieteellinen ja käytännöllinen konferenssi Inclusive education and society strategies, practices, resources (Inklusiivisen koulutuksen ja yhteiskunnan strategiat, käytännöt, resurssit). Sen pääjärjestäjä oli Venäjän federaation opetusministeriö yhdessä Unescon Tietotekniikan koulutusinstituutin ja Venäjän liittovaltion tutkimusyliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. Jo kuudennen kerran järjestetty kansainvälinen konferenssi toimii asiantuntijafoorumina, jossa keskustellaan inklusiivisen koulutuksen kehittämisestä Venäjällä ja muissa maissa. Tavoitteena on tukea sosiaalista ja koulutuksellista inkluusiota. Konferenssi järjestettiin sekä verkkovälitteisesti että paikan päällä Moskovan valtiollisen psykologian ja koulutuksen yliopistossa. Osallistuimme sen verkkovälitteiseen osuuteen.

Konferenssi toimii keskustelufoorumina inklusiivisten prosessien kehittämisstrategioille sekä alustana, jossa esitellään hyviä inkluusiokäytänteitä koulutuksessa. Se kokoaa yhteen tieteen, käytänteiden ja kansalaisyhteiskunnan inklusiivisten prosessien kehittäjiä sekä käy tieteellistä keskustelua sosiaalisen ja koulutuksellisen inkluusion teoreettisista ja metodologisista periaatteista. Konferenssi edistää osaltaan myös kestävän kehityksen ajatuksen jatkuvaa toteuttamista, joka edellyttää kansalaisten osallistumisen muotojen laajentamista ja instituutioiden uudistumista inkluusion edistämiseksi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, mukaan lukien koulutus, talous, kulttuuri ja vallitseva asenneilmapiiri. (Inclusive education and society 2021.)

Inklusiivinen ammatillinen koulutus ja jatkuva oppiminen

Osallistuimme tähän konferenssiin JAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun edustajina. Oma esityksemme konferenssissa käsitteli suomalaista koulutusjärjestelmää ja erityisesti inklusiivista ammatillista koulutusta. Esityksemme sijoittui konferenssin teemaosuuteen Diversity, equality and accessibility as strategic concepts and goals for the development of an inclusive society (Moninaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus strategisina käsitteinä ja tavoitteina inklusiivisen yhteiskunnan kehittämisessä).

Teemaryhmässämme esittelimme Suomen koulutusjärjestelmää keskittyen ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti inkluusioon ja erityiseen tukeen. Teemaryhmä keskittyi moninaisuuteen, tasa-arvoon ja saavutettavuuteen strategisina käsitteinä ja tavoitteina inklusiiviselle yhteiskunnalle. Ryhmässä esiteltiin inkluusion historiaa ja muotoja ja nykyhetken tilannetta Venäjällä. Esiintyjät käsittelivät teemaa yhteiskunnan, työelämän ja koulutuksen näkökulmista.

Tarkastelimme, miten Suomessa ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö määrittelee erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen tarpeet (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017.) Inklusiivinen koulutus tarkoittaa paitsi koulutukseen pääsyn saavutettavuutta, myös saavutettavuutta opiskelussa. Inkluusio tarkoittaa oppilaitoksen, sen politiikan, kulttuurin sekä opiskelijoiden ja käytäntöjen muutosta (Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus 2012). Inkluusio liittyy myös jatkuvan oppimisen tavoitteisiin kestävän kasvun ja työvoiman uudistamisen myötä. Esityksemme tarkoitus oli esitellä inkluusiota ammatillisen koulutuksen sekä sen mahdollisuuksien ja haasteiden kautta.

Inkluusioperiaatteen mukaisesti ammatillisessa koulutuksessa tulisi järjestää erityistä tukea kaikilla koulutusaloilla. Lähes yhdeksällä prosentilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on erityisen tuen ja järjestelyiden tarvetta, ja erityistä tukea saavien opiskelijoiden lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2004. Kuusi prosenttia erityisen tuen nimetyistä opiskelijoista opiskelee yleisessä ammatillisessa koulutuksessa ja 1,2 prosenttia vaativan erityisen tuen oppilaitoksissa. (Vipunen.)
Tutkinnon suorittamisen lisäksi laajentunut oppivelvollisuus tukee jatko-ohjausta ja työllistymistä. Suomessa onkin muihin Euroopan maihin verrattuna korkea keski-ikä ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. Tämä tuo omat haasteensa opetuksen eriyttämiseen, saavutettavuuteen ja inklusiiviseen opiskeluun, huomioiden kestävän kehityksen ja jatkuvan oppimisen tavoitteet yksilöllisen tuen ja ohjauksen kautta. Tarkastelimme inklusiivista ammatillista koulutusta sen rakenteen, pedagogisten ratkaisujen ja jatkuvan oppimisen viitekehyksen kautta.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö muuttui vuoden 2018 alusta. Tämä lisäsi koulutuksen järjestäjien autonomiaa ja toi asiakaslähtöisyyden käsitteen koulutuksen ytimeen. Omassa esityksessämme toimme esille myös uudistuneen ammatillisen koulutuksen kontekstissa tehtyjä väitöstutkimuksia. Karusaari (2020) esittää, että asiakaslähtöisyyden lähtökohta on opiskelijan ja työpaikan edustajien ohjaaminen ja tukeminen heidän tehtävissään mutta asiakaslähtöisyys ei ole täysin ongelmatonta, koska sitä ei ole tutkittu ammatillisen koulutuksen kontekstissa, eikä sitä ole aikaisemmin määritelty kasvatustieteessä (Emt. 2020, 148, 166).

Wenström kirjoittaa väitöskirjassaan, että ammatillisen koulutuksen opettajien opettajien innostusta on tutkittu vain vähän huolimatta siitä, että opettajien innostuksella ja sen merkityksellä on tärkeä rooli työn tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajien innostuksella ja myönteisellä ja aktiivisella työotteella on yhteys opiskelijoiden oppimistuloksiin ja motivaatioon. Ammatillisen koulutuksen reformin jälkeisessä ajassa on tärkeää tunnistaa, että opettajat ovat oman työnsä ja sen kehittämisen parhaita asiantuntijoita. (Wenström 2020, 14, 66, 73.) Pan (2020) puolestaan on tutkimuksessaan selvittänyt erityisopettajan rooleja ja tehtäviä ammatillisessa erityisopetuksessa. Hän päätyy neljän osa-alueen malliin, joka korostaa opettajan moninaista tehtävää. Ammatillisen erityisopettajan tehtävässä korostuvat moninaiset roolit, moninaiset tehtävät, monenlaiset haasteet sekä moninaiset ihmissuhteet.

Kaikki tukee, kaikki ohjaa

Konferenssin luennoitsijoina ja alustajina oli toimijoita ja tutkijoita varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Inkluusiota käsitteleviä tieteenaloja olivat psykologia, kasvatuspsykologia, kehityspsykologia, kasvatustiede ja sosiaalitieteet. Siten myös konferenssin esitysten ja keskusteluiden aiheet olivat moninaisia: erityisestä tuesta vähemmistökansoihin kuuluvien henkilöiden identiteetin tukemiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja huoltajien tukemiseen.

Oma esityksemme toi esille suomalaisen ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen eetoksen “kaikki ohjaa, kaikki tukee”. Saimme osallistujien esittämänä kysymyksen, kuinka opettajien täydennyskoulutus on järjestetty Suomessa. Osallistujia kiinnosti erityisesti erityisen tuen ja ohjauksen koulutus ja täydennyskoulutus jo työelämässä toimiville opettajille.

Poikkeusolojen aiheuttamat muutospaineet ja sen myötä venäläisten opettajien lisääntynyt osaaminen erityisen tuen järjestämisessä myös etäopetuksessa nousivat esille myös tässä konferenssissa. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishaasteet sekä tarve lisätä koulupsykologien kanssa tehtävää yhteistyötä lisääntyvät moniammatillisen työn kehittämisen näkökulmasta. Eri järjestöjen puheenvuorot toivat esille näkemyksiä inkluusiokysymyksiin niin koulutuksen kuin yhteiskunnan rakenteidenkin näkökulmasta. Saavutettavuus on edistynyt huomattavasti ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden asema parantunut. Kuitenkin paljon on vielä tehtävää niin ympäristön, palveluiden kuin tilankin tavoitettavuuden näkökulmista.

 

Kirjoittajat

Jari Karttunen, lehtori, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Tiina Parviainen, tuntiopettaja, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Viitteet

Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus (2012) Osallistavan opettajan profiili, Odense, Tanska: Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus.

Inclusive education and society: strategies, practices, resources 2021. VI international conference. Ministry of education of the Russian federation Moscow state university of psychology and education with National research university “Higher school of economics” Information-about-conference.pdf (inclusive-edu.ru)

Karusaari Riitta 2020. Asiakaslähtöisyys osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 273. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64059/Karusaari.Riitta.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531
Vipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu. https://vipunen.fi/fi-fi/ammatillinen

Pan, Cheng-Ju 2020. Special educational needs teachers in Finnish inclusive vocational education and training. Dissertation, Department of education, University of Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72299

Wenström Sanna 2020. Enthusiasm as a driving force in vocational education and trainng (VET) teacher´s work. Defining positive organization and positive leadership in VET. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 269. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-185-9

 

Leave a Comment