Kotopaikka2 hyvässä tuloskunnossa kohti viimeistä syksyä
Kunnissa on tuettu onnistuneesti tavoitteellista maahanmuuttotyötä ja maahanmuuttajien työllistymistä.
Kotopaikka2-hanke (ESR, S22219) on tulossa päätökseen vuoden 2022 lopussa. Viimeiseen syksyyn suunnataan hyvässä ”tuloskunnossa”, sillä monet hankkeelle asetetut tavoitteet on jo ylitetty! Hankkeessa on järjestetty 8 kohdekunnassa yhteensä 21 monikulttuurisuuskoulutusta (hankesuunnitelman tavoite 16 koulutusta), edistetty useassa kohdekunnassa maahanmuuttotyön johtamistyön prosesseja sekä tuettu ja edistetty 80 maahanmuuttajan työllistymistä (tavoite 40 maahanmuuttajaa).
Osaamisen ja prosessien kehittämistä
Monikulttuurisuuskoulutuksilla on kehitetty työllisyyden toimijoiden monikulttuurista vuorovaikutusta ja interkulttuurista kompetenssia, jotta osaaminen eri statuksella maahan muuttaneiden työllisyyden ohjaamiseksi kehittyisi. Monikulttuurisuuskoulutukset toteutettiin kohdekunnissa 4–5-osaisina. Koronan vuoksi Teams-etäyhteydellä järjestetyt koulutukset olivat koronaturvallisia ja järkeviä siinäkin mielessä, että tallenteisiin pystyivät palaamaan jälkeenpäin myös ne henkilöt, jotka eivät päässeet kyseiseen koulutuskertaan osallistumaan. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan monikulttuurisuuskoulutusten sisällöt koettiin ajankohtaisiksi (keskiarvo 4, asteikolla 1–5). Koulutuksen sisällöt koettiin itselle hyödyllisiksi (keskiarvo 3,7), ja koulutuksen koettiin lisänneen omaa osaamista kulttuurienvälisistä asioista (keskiarvo 3,6). Koulutuksessa käytetyt menetelmät ja materiaalit koettiin monipuolisiksi (keskiarvo 3,8). Myös osallistujien antama vapaamuotoinen palaute osoitti, että koulutus nähtiin tarpeellisena ja onnistuneena. Syksyllä 2022 ei monikulttuurisuuskoulutuksia kunnissa enää järjestetä.
Kohdekunnissa maahanmuuttotyön johtamisen kehittämisprosessit lähtivät liikkeelle kuntakohtaisesta lähtökohta-analyysistä, jonka tavoitteena oli jäsentää kotouttamistoiminnan tilannekuva kunnassa. Päättäjien ja/tai viranhaltijoiden kanssa selvitettiin, mitä kotouttamistoiminnan osalta on jo tehty, mikä on merkittävää juuri nyt ja miten kehittäminen ja itse toiminta rakentuu. Kehittämisprosessin alkuvaiheessa kuhunkin kuntaan paikallisista toimijoista koostetun valmistelutyöryhmän tavoitteena oli tilannekuvan muodostamisen jälkeen muotoilla kehittämistyölle toteutussuunnitelma. Kehittämistyöhön kytkettiin mukaan vertaismentorointi valitsemalla sellaisia sopivia kohteita, joihin tutustuminen olisi oppimisen ja kehittämistyön kannalta merkittävää. Tämä konsultatiivisesti fasilitoitu ja ohjattu, 3–4-osainen kehittämisprosessi tullaan saattamaan loppuun jokaisen mukana olleen kunnan kanssa hankkeen viimeisen toimintakauden aikana syksyllä 2022.
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen
Kesään 2022 mennessä hankkeessa on ollut mukana yhteensä 80 maahanmuuttajataustaista työnhakija-asiakasta 8 kohdekunnasta. Hankkeen toimenpiteiden avulla 9 heistä työllistyi. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen ja edistäminen on hankkeessa tarkoittanut useita erilaisia toimenpiteitä. Jokainen hankkeeseen mukaan tullut maahanmuuttaja on saanut omaa työllistymistään edistävää ura-, opinto- ja/tai koulutusohjausta. Lähes jokaisen hankkeeseen mukaan rekrytoidun maahanmuuttajan suomen kielen taitotaso on kartoitettu – useinhan työnantajat tapaavat vieraskielisen työnhakijan kohdalla ensimmäisenä kysyä: ”Miten se suomen kieli sujuu?”
Kotopaikka2-hankkeeseen ohjautui mukaan erityisesti kuntakokeilukunnissa sellaisia maahanmuuttajataustaisia työttömiä työnhakijoita, joiden työllistyminen on hieman haasteellisempaa. Osallistujien iäkkyys, heikko kielitaito, sairaudet tai syrjäytyneisyys ovat voineet vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. Työllistymisen haasteena voi olla myös ammatillisen perustutkinnon puuttuminen, ajokortittomuus tai se, ettei työnhakijalla ole mahdollisuutta käyttää autoa. Maahanmuuttaja-asiakkaista usean kohdalla työllistymistä on hidastanut ja jopa estänyt huono suomen kielen taito, joka hankkeessa tehtyjen suomen kielen taitotason kartoitusten myötä ei ole työllistymisen edellyttämällä tasolla.
Kun hankkeessa oli havaittu ja saatu kokemusta osallistujien työllistymisen tuen tarpeista ja haasteista, päätettiin keväällä 2022 lähteä tukemaan maahanmuuttajien työllistymistä yksilötapaamisten sijaan intensiivisemmän ja kokonaisvaltaisemman ”Kohti työelämää” -valmennuksen keinoin. Valmennus koostuu kartoitus- ja ohjausvaiheesta, työnhakuun ohjaamisesta ja innostamisesta sekä suomen kielen itseoppimisen edellytysten ohjaamisesta. Näissä vaiheissa mukana olleiden paikallisten toisen asteen ammatillisen koulutuksen sekä työnantajien tai yritysten edustajien läsnäolo koettiin merkitykselliseksi. ”Kohti työelämää” -valmennuksen toteutusta jatketaan hankkeen viimeisen toimintakauden aikana syksyllä 2022 vielä muutamassa kohdekunnassa. Hankkeen muista toimenpiteistä myös maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä lupakorttikoulutuksia toteutetaan vielä syksyllä. Lupakorttitestejä oli kesään 2022 mennessä tehty yhteensä 24, joista 23 oli mennyt vaaditusti läpi.
Yhteistyö ja kehittäminen yritysten kanssa jatkuu vielä syksyllä 2022
Hankkeen toiminnassa on ollut kesään 2022 mennessä mukana 20 yritystä, joka onkin hankkeen määrällisten tavoitteiden mukainen lukumäärä. Yritykset ovat osallistuneet hankkeen mentorivalmennukseen vieraskielisen työntekijän ohjaamisen ja perehdyttämisen kehittämiseksi työpaikalla. Myös työnantajan ja työnhakijan kohtaamisia saatiin hankkeessa järjestettyä, ja tarjottua maahanmuuttajataustaiselle työnhakijalle työhaastatteluja ja myös työllistymisen mahdollisuuksia yhteistyöyrityksiin.
Syksyllä 2022 yrityksille tarjoutuu vielä mahdollisuus lähteä mukaan mentorivalmennukseen kehittämään työpaikalla tapahtuvaa maahanmuuttajataustaisen työntekijän ohjaamista ja perehdyttämistä. Tämä loppusyksystä 2021 hankkeessa käynnistynyt yrityksille ja työnantajille suunnattu toimenpide yllätti suosiollaan, sillä hankesuunnitelman mukainen mentorivalmennuksen osallistujamäärä (20 osallistujaa) saavutettiin jo kahden ensimmäisen yrityksen mentorivalmennuksessa. Syksyllä tavoitteena on toteuttaa alueellisia mentorivalmennuksia vertaismentoroinnin hengessä niin, että valmennuksessa mukana on yhden yksittäisen yrityksen sijaan useampia yrityksiä ja työnantajia jakamassa kokemusta ja käytänteitä vieraskielisen työntekijän ohjaamisesta ja perehdyttämisestä.
Yhdessä suunniteltu, yhdessä tehty
Vaikka hankkeen toimintaan ovat vaikuttaneet niin kuntakokeilut, kuntavaalit kuin korona- ja ukrainalaisten pakolaisten kriisit, ollaan hankesuunnitelman mukaisessa vauhdissa ja toiminnassa hienosti kiinni niin laadullisesti kuin määrällisestikin useasta eri syystä. Jo alkuvaiheessa Kotopaikka2-hankkeen aihiota hankehakemukseksi muovatessa tavattiin jokaisen kohdekunnan työllistymistä tekevät ja/tai maahanmuuttotyötä tekevät tai näistä vastaavat toimijat ensimmäisen kerran ja tarkennettiin yhdessä kuntakohtaisesti tarpeita ja toiveita hankehakemukseen. Tämä teki hankesuunnitelmasta tarvelähtöisen, ja sen toimenpiteitä on ollut hyvä lähteä toteutusvaiheessa edistämään näiden samojen kunnan toimijoiden ja heidän edelleen ehdottamiensa kunnan toimijoiden kanssa.
Hankkeen toteutusvaiheessa hankesuunnitelman toimenpiteet räätälöitiin relevanttien kunnan toimijoiden kanssa niin aikataulun, tarkemman sisällön ja toteutustavan kuin myös mukaan kutsuttavien kohderyhmän edustajien osalta kuntakohtaisesti. Pääsääntöisesti kohdekuntien sisällä on ollut monikulttuurisuusosaamisen ja tavoitteellisen maahanmuuttotyön kehittämiseen yhteinen tahtotila ja johdon sitoutuminen. Yhteistyö kunnan sisällä on työn onnistumisen kannalta kuitenkin tärkeää.
Joissakin kunnissa toimenpiteiden käynnistymistä hidastivat kuntakokeilun aikataulut, koronapandemia, ukrainalaisten pakolaisten saapuminen kuntaan, kuntaliitosneuvottelut, kuntavaalit ja kunnan yhteistyöhenkilöiden vaihtuminen. Koronan vuoksi ei asiakastapaamisia kasvokkain pystytty alkuvaiheessa toteuttamaan kovinkaan montaa, mitä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden ohjaus kuitenkin edellyttäisi. Koronan aikana valmennuksia ja työpajoja pystyttiin järjestämään vain etänä, ja rajoitusten kiristyessä tilaisuuksia jouduttiin peruuttamaan tai siirtämään. Maahanmuuttaneiden rekrytointi mukaan hankkeen toimenpiteisiin jäi joissakin kunnissa hanketoimijoiden vastuulle, sillä kunnan omilla toimijoilla ei ollut tiedossa maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita, joita he olisivat voineet ohjata hankkeen toimenpiteisiin. Yritysyhteistyö ei kohdekunnissa ollut aina vilkasta, mutta hankkeen toimenpiteisiin saatiin rekrytoitua mukaan suurta työvoimapulaa kärsiviä yrityksiä ja työnantajia – ja myös niitä työnantajia, jotka ovat maahanmuuttajamyönteisiä ja joilla olikin jo entuudestaan kokemusta maahanmuuttajien työllistämisestä. Lisäksi kohtaantohaaste työmarkkinoilla on ilmeinen. Lähes jokaisessa kohdekunnassa hankkeessa on ollut mukana yhteistyöyrityksiä, jotka rekrytoisivat maahanmuuttajia, mutta kunnasta ei kuitenkaan löydy maahanmuuttajia, joilla joko suomen kielen taitotaso olisi työllistymisen edellyttämällä tasolla tai jotka olisivat olleet kiinnostuneita työllistymään kyseisen alan yrityksen palvelukseen. Tämä kohtaantohaaste tuli esiin erityisesti hoiva- ja keittiöalalla.
Hankkeen kohderyhmässä on ollut myös maahanmuuttajia, jotka ovat olleet useita vuosia työttöminä. Suomen kielen taitotaso on päässyt heikentymään, ja ympäriltä on saattanut puuttua kannattelevia turvaverkostoja. Joillakin maahanmuuttajilla oli tuore ammatillinen perustutkinto, mutta ei autoa tai ajokorttia, jota työllistyminen olisi vaatinut syrjäkylällä asuvan kohdalla tai naapurikunnasta saatuun työpaikkaan kulkemiseksi. Joltakin puuttui työllistymisen edellyttämä ammatillinen tutkinto, eikä suomen kieli usean kohdalla ollut työllistymisen edellyttämällä tasolla. Eräs työnantaja totesi, että suomen kielen riittävän taidon puute on työnantajalle turvallisuusriski, jos työnantaja ei pysty työntekijän kohdalla vakuuttumaan siitä, että työtekijä on perehdytyksessä ymmärtänyt saamansa työturvallisuuteen liittyvän ohjeistuksen. Toisaalta suomen kielen oppimisen mahdollisuudet kuitenkin olivat muutamassa kunnassa puutteelliset. Huonon suomen kielen osaamisen lisäksi myös puuttuvien kulkuyhteyksien vuoksi joillakin maahanmuuttajilla ei ollut mahdollisuutta lähteä kouluttautumaan. Hankkeen asiakkaina oli myös jokunen eläkeikää lähestyvä tai huonossa terveydellisessä tilanteessa oleva maahanmuuttaja, joiden kanssa työllistymisen edistymistä tarkisteltiin heidän tilanteensa lähtökohdista.
Yksi kohdekunnista ei lähtenyt kuntaorganisaationa hankkeeseen mukaan useista neuvotteluista huolimatta, jolloin kehittämistyötä lähdettiin viemään eteenpäin kunnan työllisyyden omavalmentajan, työnantajien, yritysten ja maahanmuuttajien kanssa. Kunnissa tunnistettiin tarve Kotopaikka2-hankkeen kehittämistyölle, mutta vaihtelua oli siinä, mitkä toimenpiteet koettiin tarpeellisiksi. Eräs kunta mietti jo hankehakemusta rahoitushakuun kirjoitettaessa, ettei kunnassa ehkä tarvita kaikkia hankkeen toimenpiteitä, mutta tiettyjä niistä ehdottomasti kylläkin. Lisäksi muutamassa kunnassa ei työttöminä työnhakijoina ollut yhtään maahanmuuttajataustaista työnhakijaa, jolloin kyseisiin kuntiin ei maahanmuuttajien työllistymistä edistäville toimenpiteille ollut myöskään tarvetta.
Onnistumisia keskisuomalaisissa kunnissa – tule kuulemaan lisää marraskuun seminaariin!
Useimmissa hankkeen kohdekunnissa maahanmuuttotyö nähdään merkityksellisenä toimena ja osaamisena, johon ollaan kunnassa valmiita panostamaan. Kotopaikka2-hanke on edistynyt mielekkäästi, tavoitteellisesti ja kunnan kehittämistarpeisiin luontevasti rytmittyen. Työtä on päästy tekemään relevanttien yhteyshenkilöiden kautta ja kanssa. Maahanmuuttaneita on hankkeessa tavoitettu hyvin, ja maahanmuuttajia on hankkeen toimenpiteiden myötä työllistynyt ja päässyt mukaan koulutuksiin. Kielitaidon ja lähtötilanteen kartoituksista on saatu tietoa välitettäväksi myös kuntien työllisyyden omavalmentajille.
Hankkeessa tehty maahanmuuttajien henkilökohtainen ohjaustyö on saanut positiivista palautetta. Lisäksi lähes joka kunnassa toteutetut monikulttuurisuuskoulutukset koettiin tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Yhteistyö ja tiedonvaihto/-siirto useimmissa kunnissa on toiminut erinomaisesti.
Hankkeessa on suoritettu onnistuneesti useita työllistymistä edistäviä lupakorttitestejä, ja hankkeen toimenpiteiden myötä kohdekunnissa on työllistynyt 9 maahanmuuttajaa. Eräs maahanmuuttaja, joka oli kertomansa mukaan ollut 9 vuotta työttömänä, totesi, ettei häneltä ole koskaan hänen työttömyytensä aikana kysytty sellaisia asioita, kuin hankkeen kartoitus- ja ohjausvaiheissa häneltä kysyttiin. Hankkeen toimenpiteiden myötä tämä asiakas pääsi tarkistelemaan omaa ammattiaan ja osaamistaan laaja-alaisemmin, ja rohkaistui hakemaan työtä koulutusalalta, jota ei aiemmin ollut mieltänyt mahdolliseksi työnhakukohteekseen. Tämä henkilö myös työllistyi muutamaan koulutusorganisaatioon laitetun työpaikkahakemuksen jälkeen. Hankkeen lähitapaamisissa maahanmuuttaneet ovat selkeästi voimaantuneet ja myös verkostoituneet muiden kuntansa maahanmuuttajien kanssa.
Kotopaikka2-hankkeessa on tehty paljon hyviä juttuja – tule kuulemaan näistä lisää Kotopaikka2-hankkeen loppuseminaariin marraskuussa!
Loppuseminaarit järjestetään 10.11.2022 Äänekoskella ja 11.11.2022 Keuruulla klo 12.30–16.00. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkki julkaistaan hankkeen Ajankohtaista-sivustolla syyskuun aikana. Seuraa ilmoittelua Kotopaikka2-hankkeen nettisivulla: https://www.jamk.fi/fi/projekti/kotopaikka2.
Viime hetken uutisia: Syksyllä 2022 hankkeessa selvitetään vielä jatkorahoitusmahdollisuuksia vuoden 2023 puolelle, sillä myös Kotopaikka2-hankkeessa halutaan olla tukena, jotta kohdekunnissa pystyttäisiin vastaamaan ukrainalaisten pakolaisten kotouttamistyön tuen tarpeeseen. Tiedotamme tästä myöhemmin lisää!
Kirjoittaja:
Johanna Pitkänen, projektipäällikkö
Kotopaikka2-hanke
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu
Lähteet:
Hankkeen toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä kohderyhmän edustajilta kerätty palaute.
Hankkeen asiantuntijoilta kevättalvella 2022 kerätty palaute hankkeen edistymisestä ja vaikuttavuudesta.
Kotopaikka2 – Kotoutumisen paikalliset prosessit haltuun on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima hanke (S22219), osatoteuttajana Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia. Maakunnallisen hankkeen kohdekuntia ovat Jämsä, Keuruu, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat kohdekuntien maahanmuuttajat, päättäjät, työllistämisestä ja maahanmuutosta vastaavat toimijat, kunnissa työllistymistä ohjaavat ja tukevat toimijat sekä yrityksissä ja työpaikoilla maahanmuuttajia rekrytoivat ja perehdyttävät henkilöt. Hankkeessa kehitetään kohdekuntien maahanmuuttotyön tavoitteellisuutta monikulttuurisuusosaamista ja maahanmuuttotyön johtamista kehittämällä, sekä tuetaan maahanmuuttajien työllistymisen polkuja ja kohtaantoa työnantajien kanssa. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2020-31.12.2022.
Kuva: Unsplash / Timon Studler
Päivitetty 31.8.2022: Muutettu tekstissä mainittujen lupakorttitestien lukumäärää myöhemmin tarkentuneen tiedon mukaiseksi.