Koulutus muutoksen veturina

Työelämä muuttuu ja työtehtävät muuttuvat. Useat ammatit poistuvat kokonaan robotiikan, digitalisaation ja tekoälyn myötä, ja jäljelle jäävä osa ammateista muuttaa muotoaan. Voimme vain ennustaa, millä aloilla tarvitaan kymmenen vuoden päästä uusia osaajia, emmekä edes osaa kuvitella, millaisille uusille ammateille tulevina vuosikymmeninä on tarvetta. On ennustettu, että tulevaisuudessa yhä useampi työntekijä saa leipänsä useasta eri paikasta – ei välttämättä olla palkkasuhteessa enää vain yhden työnantajan kanssa, vaan toimeentulo tulee useammasta eri paikasta ja työstä.

Korkeakoulusta saa monipuoliset ja yleissivistävät eväät, jolloin työntekijän on mahdollista luoda omaa työuraansa haluamaansa suuntaan. On kuitenkin huomioitava, että myös ammatillisen toisen asteen koulutus on edelleen tärkeässä asemassa. Tarvitaan tekijöitä, jotka omaavat tietyn alan pätevyyden.

Tässä blogiartikkelissa JAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijat pohtivat keinoja riittävän ja tasokkaan koulutuksen ja sitä kautta osaavan työvoiman takaamiseksi tulevaisuuden Suomessa.

Aikaa ja resursseja kehittämiselle

Rinteen hallitusohjelma on ottanut laajasti kantaa koulutuksen merkittävyyteen tulevaisuuden työntekijäpulan ratkaisemiseksi, mutta myös tämän päivän kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Jopa rahoitusta asiaan on jossain määrin jo luvattu, ja näin ollen pitkään kädestä suuhun -rahoituksen kourissa rimpuilleet kouluttajatahot saanevat hieman itselleen rahoitukseen myös pelivaraa sen suhteen, että voivat panostaa koulutuksen tosiasialliseen kehittämiseen.

Olemme havainneet opetusalan arjessa, että ammatillisen opettajan työssä tulisi olla enemmän aikaa kehittämiselle. Yksi mahdollisuus olisi benchmarkata työllisyyspolitiikkaa, jossa avuksi tulivat hallituksen jyvittäminä aktiivirahat työttömien palveluihin, ja laissa määrättiin haastattelemaan jokainen hakija-asiakas vähintään kolmen kuukauden välein. Vastaavan kaltaista rahoitusta tarvittaisiin koulutuksen kehittämisen tueksi nivelvaiheeseen, kun useita muutoksia on viety läpi enemmän ja vähemmän lopullisina. Toiminnan kehittäminen jää valitettavasti puolitiehen, koska yhteiskehittämiselle ei ole aikaa muutoksen hallinnan aiheuttamassa kiireessä, vaan jokainen yrittää kehittää, miten parhaiten taitaa (ja ehtii). Tästä syystä toimenpiteiden vaikuttavuus voi jäädä lapsenkenkiin.

Apu löytyy yrityksistä

Yhteistyötä ja kehittämistapoja toisen asteen koulutuksissa on alettu hakea aktiivisesti jo alueen (Etelä-Pohjanmaan) yrityksistä, joka tuntuu olevan hedelmällisin maaperä tällä hetkellä. Työnantajat kaipaavat osaavaa työvoimaa, mutta sitä ei ole saatavilla, koska alueen työvoimapula on täyttä totta ja osaava työvoima on jo työmarkkinoiden käytettävissä. Erilaisia koulutusmahdollisuuksia on laajennettu yritysten osaavan työvoiman saamiseksi myös käytettävissä olevilta työmarkkinoilta, kun lyhyttä täsmä-, muutos- ja rekrykoulutusta on räätälöitävissä koulutustahojen kanssa melkein alalle kuin alalle. Myöskin oppisopimuskoulutuksen byrokratiaa on helpotettu ja pyritty tuomaan lähemmäs työnantajan tarpeita ja tarkoituksia.

Tulevaisuudessa työvoimapula ei ainakaan ole hellittämään päin. Tuoreiden väestöennusteiden mukaan Suomi harmaantuu ennätysvauhtia ja huoltosuhde on alamäessä. Viidentoista vuoden kuluttua Suomessa ei ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyisi enemmän ihmisiä kuin alueella kuolee, mikäli syntyvyys pysyy samalla tasolla. Vuonna 2040 ainoa kasvun maakunta olisi ennusteen mukaan Uudenmaan maakunta, joka sekin kasvaisi ainoastaan muuttovoiton takia.

Aikuisetkin kaipaavat polkuja uusiin ammatteihin

Työ- ja elinkeinoministeriön toimittama työpoliittinen aikakauskirja käsitteli numerossa 2/2019 koulutusasioita usealta kannalta. Heikki Räisänen toi ilmi pääkirjoituksessaan “Osaaminen on hyvä työkalu työelämän muutoksissa”, kuinka Suomen työmarkkinoilla on useita satoja tuhansia heikon osaamistason omaavia aikuisia, joiden mahdollisuudet työmarkkinoilla kasvaisivat heidän osaamistasonsa parannuksesta. Sama ikävä osaamistason pommi kytee myöskin monissa pienissä yrityksissä, jotka jäävät koko ajan teknologiakehityksen jalkoihin ja eivät uskalla ottaa uutta teknologiaa käyttöön.

Maija Lyly-Yrjänäisen ja Tallamaria Maunun artikkelin “Miten työelämässä olevat kehittävät osaamistaan?” mukaan aikuiskoulutukseen hakeudutaan aktiivisesti: kansainvälisen aikuistutkimuksen mukaan Suomi on OECD-maiden kärkiluokkaa tässä, mutta ongelmana on koulutuksen keskittyminen. Korkeasti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt hakeutuvat koulutuksiin muita ahkerammin, samoin naiset miehiä enemmän. Myös isojen työpaikkojen vakituisessa työsuhteessa olevat hakeutuvat koulutuksiin. Ongelma on, että yli 55 vuotta täyttäneet sekä työntekijäasemassa olevat kokevat tarvitsevansa koulutusta vähiten.

Miten siis edistää työntekijän mahdollista uutta toimenkuvaa tehtaalla, jossa tullaan investoimaan teknologiaan, mutta jossa työntekijäasemasta vaativampiin tehtäviin siirtyvä henkilö kokee oman osaamisen kehittämisen tarpeettomana? Jotta koulutukseen hakeuduttaisiin tasaisemmin, pitäisikö se linkittää vaikka verotukseen verohelpotuksena? Millä kannustimella saataisiin työntekijätaso innostumaan koulutuksesta? Pienetkin yritykset kykenevät ketterästi teknologialoikkaan, jos henkilöstöstä löytyy intoa hakeutua koulutukseen ja kehittää niin omaa kuin organisaation osaamista. Osaamisen kehittäminen vie pienin askelin kohti tulevaisuuden työtä. Kukapa olisi 1800-luvulla osannut haaveilla vaikkapa tubettajan tai digitaalisen palvelumuotoilijan pestistä?

Kirjoittajat

Opiskelijat JAMK:n ammatillisesta opettajakorkeakoulusta

Marjo Alaviitala, @marjoalaviitala

Nina Lindgren

Niina Lipponen, @NiinaLipponen

Timo Perälä

Lähteet

Demos Helsinki 2017. Viisi teesiä tulevaisuuden työstä. https://www.demoshelsinki.fi/2017/03/08/viisi-tee-sia-tulevaisuuden-tyosta-tyo-2040-skenaarioraportin-perusteella/

Lyly-Yrjänäinen, Maija & Tallamaria Maunu. Miten työelämässä olevat kehittävät osaamistaan? Työpoliittinen aikakauskirja 2/2019. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 18.12.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-446-4 

Räisänen, Heikki 2019. Osaaminen on hyvä työkalu työelämän muutoksissa. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2019. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 18.12.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-446-4 

Tilastokeskus 2019. Syntyvyyden lasku heijastuu tulevaan väestökehitykseen. https://www.stat.fi/til/vaenn/2019/vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html

Valtioneuvosto 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteis-kunta. https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma

 

Kuva: Rötkönen Pekka Tähtikuva Oy, vain JAMKin käyttöön

Leave a Comment