Koulutusvientiä Kiinaan!

JAMK:ssa vieraili syksyllä 2018 kolmen viikon ajan Kiinan Hunan Railway Technological Collegen 16 opettajakuntaan kuuluvaa jäsentä. He osallistuvat koulutusohjelmaan, jossa paneudutaan opettajankoulutuksen ja pedagogiikan lisäksi työelämälähtöiseen korkeakoulutukseen. Sen yhteydessä tutustutaan käytännön esimerkkien kautta suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Vierailuun kuuluikin luentojen ja työskentelyn lisäksi erilaisia vierailuja sekä opiskelijoiden tapaamisia. Vieraille haluttiin esitellä laajasti JAMK:n ja yhteistyökumppaneidemme toimintaa, minkä vuoksi vierailuja olikin runsaasti. Pääsin osallistumaan kiinalaisvieraidemme koulutukseen ja vierailuille osana korkeakouluharjoitteluani.

Kävin ryhmän mukana Gradialla Autokorjaamossa ja tutustumassa painotekniikan opiskeluun, sekä teimme vierailun The Local Culture Hostel & Café’en. Opetus tapahtui pääasiassa Dynamolla sekä Rajakadun pääkampuksen tiloissa, jossa kävimme laboratorioissa, sekä lisäksi ryhmä toteutti vierailun Tiimiakatemiaan. Koulutuksen sisältö rakentui niin, että ensimmäisellä viikolla käytiin läpi pedagogisempaa lähestymistapaa, toisella viikolla yritysmaailman näkökulmaa ja kolmannella viikolla kerrattiin kaikkea opittua. Vieraamme saivat muodostaa oman raporttinsa siitä, mitä olivat näinä viikkoina oppineet ja mitä olisivat valmiit toiminnassaan muuttamaan, kun palaavat takaisin kotimaahansa.

Kurkistus suomalaiseen koulutukseen ja JAMK:n käytäntöihin

Kiinalaisten vierailun alkaessa olin juuri aloittanut korkeakouluharjoitteluni täällä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Siispä pääsin itsekin samalla tutustumaan JAMK:n toimintaperiaatteisiin. Huomasin heti ensimmäisinä päivinä, miten toiminnallista opetus on ja miten paljon post-it lappuja käytetään! Eräässä tehtävässä jokainen kävi seisomaan janan päälle sen mukaan, miten luontevana koki yksin- tai yhdessä työskentelyn. Itselleni luontevampaa on yksintyöskentely, mutta kaipaan myös sitä, että saan kysyä toisilta apua. Eräs kiinalainen, joka piti myös yksintyöskentelystä enemmän, perusteli valintaansa sillä, että yksin pystyy ajattelemaan paremmin, kun saa olla rauhassa, eivätkä toiset häiritse. Myös luova työ vaatii enemmän vapautta, joka syntyy yksin ollessa. Yhdessä oppimisesta enemmän pitävä puolestaan kertoi saavansa toisilta inspiraatiota.

Vieraamme huomasivat, että suomalaisessa koulutuksessa panostetaan innovaatioihin, ja opettajan ja opiskelijan välillä vallitsee kunnioitus. Suomessa liikaa ulkoa ohjautuvuutta pidetään esteenä oman ajattelun, ongelmanratkaisukyvyn ja innovatiivisuuden kehittymiselle. Monissa Aasian maissa nimenomaan ajatellaan, että ulkoa oppiminen ja suurten opettajien aiemmin tuotetun tiedon ulkoa opetteleminen on arvostettua. Omin sanoin selittämistä voidaan jossain tilanteessa pitää epäkorrektina tiedon tuottajaa kohtaan. Ehkäpä siksi opiskelijan arviointi on Kiinassa paljolti formaattista. Tällaisessa kulttuurissa voi olla vaikeuksia ymmärtää, että innovatiivisuutta syntyy silloin, kun opiskelija saa riittävästi tilaa viedä omia ideoitaan eteenpäin. Opettajan rooli on olla tukena ja mahdollistajana.

Erityisen hämmästyneitä kiinalaiset opettajavieraamme tuntuivat olevan suomalaisten opiskelijoiden itsenäisyydestä, käytännönläheisyydestä ja monista mahdollisuuksista. Loppupuheenvuoroissaan monet korostivat sitä, että haluavat ottaa opetukseensa enemmän käytäntöä mukaan. He myös haaveilivat yritysyhteistyöstä Kiinassa samassa mittakaavassa kuin Suomessa, koska tällä hetkellä Kiinassa yritykset eivät ole yhtä valmiita vastaanottamaan harjoittelijoita, ja hyödyntämään heidän osaamistaan. Erityisesti vieraiden mieliin jäi Innovation Week, jonka he toivoivat toteutettavan myös kotimaassaan. Aluksi he ihmettelivät, miten noin tiiviissä aikataulussa voidaan saada tuloksia näkyviin, mutta innostuivat sitten enemmän viikkoon perehdyttyään asiasta itsekin.

Kiinalaisen ja suomalaisen kulttuurin eroja

Minä olen opiskellut kiinan kieltä ja ollut vaihdossa Kiinassa Xi’Anissa, joten oli hienoa päästä puhumaan kieltä natiivipuhujien kanssa. Vaikka osalla oli haasteita englannin kielen puhumisessa ja minulla kiinan kielen ymmärtämisessä, vuorovaikutus onnistui kuitenkin aina lopulta hyvin. He pitivät suomalaisia ystävällisinä, ja sanoivat monta kertaa, että Suomi on kaunis ja hyvä maa. Muutama haaveili siitä, että saisi tuoda oman perheensä joskus Suomeen lomalle tai, että oma lapsi tulisi tänne vaihto-oppilaaksi. Vaikka osa päivistä tuntui kylmään tottumattomista verrattain viileiltä, niin he ehtivät onnekseen näkemään revontulia, pääsivät savusaunaan ja pulahtamaan veteen Savutuvan Apajalla, maittavasta suomalaisesta ruoasta puhumattakaan!

Kiinalaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä on eittämättä eroja. Vaihto-oppilasjaksoni ansiosta ymmärrän kiinalaista kulttuuria hieman pintaa syvemmältä. Yksi selkeä ero on teenjuonti. Kiinalaiset eivät juuri kahvia juo, vaan ajattelevat teen olevan lääkettä, ja näin kylmänä syksynä heidän teki mieli juoda sitä paljon. Aina ei edes tarvitse juoda teetä, vaan riittää, että on kuumaa vettä, jota he omiin pikkutermospulloihinsa niin ahkerasti täyttivät, että kuumavesi oli koko ajan loppua kesken. He eivät odottaneet kahvitaukoja, vaan kävivät hakemassa kuumaa vettä aina, kun heidän termospullonsa tai mukinsa oli tyhjä! Kiinassahan kuumavesisäiliöitä on miltei kaikissa rakennuksissa, eikä niistä ottamisesta veloiteta mitään. Lisäksi kiinalaiset, etenkään naiset ja vanhempi sukupolvi, eivät juo kylmää vettä edes kesällä, koska sen ajatellaan olevan kehon tasapainon kannalta epäsuotuisaa. Kiinalaiset ovat myös äänekkäämpiä kuin suomalaiset; toistensa kanssa keskustellessa ulkopuolisesta näyttää siltä, että tunteet kuumenisivat, kun käy aikamoinen porina. Mutta tämä on vain normaalia keskustelukulttuuria, kun he puhuvat yhtä aikaa ja lennokkaasti.

Kulttuurien kohtaamisista oppia koulutusvientiin ja yhteistyöhön

Itse koin kiinalaisten vierailun positiivisena asiana etenkin oman kielitaitoni harjoittelun kannalta. Oli mukavaa tutustua heihin, ja muutama heistä halusi lisätä minut paikalliseen someen, WeChatiin, joka minullakin on. Toisaalta, ryhmän mukana oleminen näinkin pitkän ajan kuin kolme viikkoa on eri tavalla voimia vievää kuin ”tavallinen” toimistotyö. Koko ajan vieraalla kielellä kommunikoiminen ja pienetkin kulttuurierot vaikuttavat itseeni ja haastavat suomalaisuuden skeemoja, kun he omista kulttuurilähtökohdistaan toimivat eri lailla täällä Suomessa, suomalaisten keskuudessa.

Lienee yksi koulutusviennin haaste, miten tarjota sopivia esimerkkejä ja malleja meidän hyviksi havaituista käytänteistämme, jotta ulkomaiset toimijat voisivat sitten viedä niitä kotijärjestelmiinsä lokalisoitaviksi, kun yhteiskunnassa vallitsee varsin erilainen sosiaalinen järjestys kuin täällä meillä. Sen takia koulutusviennissäkin on otettava kulttuuriset eroavaisuudet huomioon ja tehtävä koulutuspaketista toiseen kulttuuriin sopiva. Kiinalaiset saivat paljon irti Suomen koulutusjärjestelmästä, olivat siitä vaikuttuneita ja haluavat kokemansa perusteella muuttaa omaa tapaansa opettaa!

Kirjoittaja: Mataleena Rozikov

Kirjoittaja opiskelee Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan venäjän kieltä ja kulttuuria, sivuaineina psykologiaa ja kiinan kieltä, ja suorittaa korkeakouluharjoitteluaan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 23.9.-23.12.2018.

Lisätietoja koulutusviennistä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusosaaminen ja -liiketoiminta