Kuvituskuvassa kaksi iloista naista varastotyössä

Kunnissa tukemassa maahanmuuttajien työllistymistä

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Kotopaikka2-hanke toimii kahdeksassa keskisuomalaisessa kunnassa tukemassa kuntien tavoitteellisemman maahanmuuttotyön kehittymistä. Kuntien työllisyyden ja maahanmuuttotyön toimijoille on hankkeessa järjestetty monikulttuurisuusosaamisen kehittämisen valmennuksia, joihin joissakin kunnissa myös uudet valtuutetut ovat osallistuneet. Näiden lisäksi monessa hankkeen kohdekunnassa maahanmuuttotyön tavoitteellisuutta on lähdetty tarkistelemaan maahanmuuttotyön johtamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmista.

Maahanmuuttajien työllistymistä Kotopaikka2-hanke tukee tarjoamalla tietoa aloista ja työnantajista, jotka kunnassa tarvitsevat työvoimaa, selvittämällä heidän oma suomen kielen taitotasonsa sekä mahdollistamalla työllistymisen edellyttämän lupakorttikoulutuksen suorittamisen tarvittaessa. Parhaimmillaan hankkeessa maahanmuuttajat pääsevät kohtaamaan kunnan työnantajia, jotka tarvitsevat työvoimaa. Maahanmuuttajien työllistymisen tukemisessa on saavutettu jo hyviä tuloksia. Haluamme seuraavaksi kertoa kaksi näistä tarinoista.

Yhteistyöyritykseen työllistymään ja suomen kieltä oppimaan

Kotopaikka2-hankkeen kohdekunnasta Viitasaarelta hankkeeseen mukaan ohjautui filippiiniläinen Miia-Mari (nimi muutettu), joka on asunut kunnassa jo 25 vuotta. Miia-Mari tuli toimintaan mukaan työllisyyspäällikkö Mervi Paanasen kautta, ja työllistymiseen on tarjottu tukea suomen kielitaidon kartoituksen, hygieniaosaamisen testin sekä palkkatukityöpaikan hakemisen keinoin. Kotipaikkakunnasta Miia-Marilla on selkeä mielipide: se on rauhallinen paikka asua.

Kun Miia-Mari tuli Suomeen, ei Viitasaarella ollut mahdollisuuksia suomen kielen opiskeluun. Sen vuoksi hän kävi puolen vuoden ajan Jyväskylässä saakka silloisessa Aikuiskoulutuskeskuksessa opiskelemassa kieltä. Miia-Mari muistaa vieläkin ensimmäisen suomen opettajansa nimen ja kuvailee häntä hyväksi opettajaksi. Kielen opiskelun jälkeen hän oli kotona, koska sai lapsia ja oli äitiysvapaalla.

Viitasaaren kaupungintalo
Viitasaaren kaupungintalo. Kuvalähde: Lomaseutu.fi

Ensimmäisen työpaikkansa Miia-Mari sai TE-palveluiden avulla Suomen Punaisen Ristin kirpputorilta Viitasaarelta vuonna 2008, jossa hän työskenteli kahdessa eri jaksossa yhteensä kaksi vuotta. Työtehtäviin kuuluivat kaikki kirpputorin tehtävät, kuten siivous ja kassatyö. Vuonna 2010 hän toimi terveyskeskussiivoojana kolme kuukautta Viitasaarella sekä vanhusten päiväkeskuksessa avustajana puolen vuoden ajan. Sen jälkeen hän opiskeli lisää suomea silloisen Arffman Consulting Oy:n kurssilla Viitasaarella. Opiskelu jatkui vuonna 2014 ammatillisia opintoja suorittaen Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa eli POKE:lla. Siellä hän opiskeli puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoon kuuluvia opintoja vuoteen 2017 asti. Siivoustyötä hän teki myös työkokeilussa Cerametilla Viitasaarella, missä hän lisäksi pakkasi ja tarkisti tuotteita.

Viitasaaren kaupungin työllisyysyksikön Tuunaripajalla Miia-Mari on ollut monta kertaa tekemässä erilaisia käsitöitä. Paja tarjoaa työtä Viitasaaren pitkäaikaistyöttömille, ja siellä on mahdollisuus myös kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun. Näiden pajatyöskentelyjaksojen välissä Miia-Mari on ollut myös parin kuukauden työkokeilussa Kaskipuun tehtaalla.

Syksyllä 2021 Miia-Mari työskenteli palkkatuella Vammaispalvelusäätiön Viitasaaren Savivuoren asunnoilla toimitila-avustajana. Säätiö tarjoaa siellä nykyaikaista asumista ja yksilöllistä tukea vammaisille henkilöille esteettömissä yksiöissä. Kuuden kuukauden työrupeama päättyi syyskuussa 2021. Paikka löytyi Kotopaikka2-hankkeen vinkistä, ja jo aiemminkin Miia-Marille tukea ja apua työllistymiseen tarjonnut tuttu työllisyyspäällikkö Mervi Paananen auttoi käytännön asioissa hyvässä yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa.

Hankkeessa Miia-Mari on ollut mukana suomen kielen kartoituksessa. Hän on saanut koulutus- ja uraohjausta, jonka lopputulemana järjestyi työpaikka Vammaispalvelusäätiöltä ja mahdollisuus osallistua hygieniaosaamistestiin. Sitä varten alkoi kesällä 2021 hygieniasanaston harjoittelu ja varsinainen hygieniaosaamisen koulutus järjestyi Kotopaikka2-hankkeen puolesta alkusyksyllä. Vaikka tietoa ja oppia kertyi, ei testi valitettavasti mennyt läpi. Mutta eipä hätää – hanke järjestelee uutta testimahdollisuutta ja selvittää, voisiko sen tehdä Miia-Marin omalla äidinkielellä.

Viitasaarella pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttaneiden määrä vähenemässä

Mervi Paananen
Mervi Paananen, työllisyyspäällikkö Viitasaaren kaupunki

Kysyimme Viitasaaren kaupungin työllisyyspäällikkö Mervi Paanaselta paikkakunnan maahanmuuttaneiden työllistymistilanteesta. Hänen mukaansa työllistettynä oli syyskuun 2021 alussa alle viisi henkilöä. Pitkäaikaistyöttöminä on nyt kuitenkin vähemmän maahanmuuttaneita kuin aiemmin.

Kotopaikka2-hanke on ollut Viitasaaren maahanmuuttaneiden ja heitä työkseen tukevien toimijoiden apuna syksystä 2020. Mervin mielestä Kotopaikka2 on ollut hanke paikallaan: asioita on saatu yhdessä hyvin eteenpäin.

”Olen saanut omaan työhöni hankkeelta paljon tukea ja yhteistyö on pelannut hienosti!” Mervi toteaa.

Hanke on tarjonnut myös koulutusta monikulttuurisuudesta kunnan henkilöstölle. Koulutus järjestettiin etäyhteyksin ja se päättyi 15.11.2021. Seudun maahanmuuttaneille taas tarjottiin työllistymisen info- ja neuvontatilaisuutta, Työllistymisen aamupalaa, jossa oli tarkoitus markkinoida hankkeen toimia ja alueen työpaikkoja, mutta siihen ei vielä saatu riittävästi ilmoittautuneita. Vastaavia Kotopaikka2-aamupalakiertueen tilaisuuksia on järjestetty muualla Keski-Suomen kunnissa.

”Siitä annan kiitosta, että hanke on jalkautunut paikkakunnalle aidosti”, Mervi kiittelee, ”Muutamalle asiakkaalleni hanke on tarjonnut suomen kielen taidon kartoituksia. Lisäksi on järjestetty selkeäkielistä valmennusta hygieniaosaamistestiin ja itse testi”.

Miten maahanmuuttaneiden työllistäminen sitten eroaa kantasuomalaisten työllistämisestä?

”Hyvin pitkälti molempien kohderyhmien osalta työllistäminen vaatii samanlaisten asioiden hoitoa. Totta kai maahanmuuttaneiden kohdalla esiin nousee usein kielitaito, mutta ei kaikissa tehtävissä tarvita hyvää suomen kieltä”, Mervi kertoo, ”On hienoa, että Kotopaikka2-hankkeessa on yhtenä toimena mukana yritysten kanssa tehtävä työ. On todella tärkeää, että yritykset ovat mukana tässä asiassa”.

Kaupungissa on ollut osaamista maahanmuuttaneiden asioista toki jo aikaisemmin. Mervi mukaan kokemus on kertynyt siksi, että monikulttuurisia asiakkaita Viitasaarella on ollut. Jyväskylän kanssa on tehty hyvää yhteistyötä monikulttuurikeskus Glorian ja Info-Glorian sekä uuden International Jyväskylä – Info-Centerin palvelupisteen kanssa. Monipuolista verkostoa on kertynyt, myös Kotopaikka2-hankkeen kautta.

”Tiedän nyt, mistä kysyä, jos apua monikulttuurisissa asioissa tarvitsen”, Mervi sanoo. Kehitettäväksi asiaksi Viitasaarella Mervi mainitsee kotoutumiskoulutukset, joita olisi hyvä saada myös omalle paikkakunnalle.

Kotopaikka2-hankkeen tukemana koulun penkiltä oman alan töihin

Afganistanilaistaustainen Atte (nimi muutettu) tuli vuoden 2015 turvapaikka-aallon mukana Suomeen ja Äänekoskelle. Hän oli ennättänyt ennen Suomeen tuloaan työskennellä rakennusalan monipuolisissa työtehtävissä, myös vastuullisissa ja lähiesimiestasoisissa tehtävissä. Kun sitten Äänekoskella Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa käynnistyi maahanmuuttajille suunnattu metallialan tutkintoon johtava koulutus, pääsi Atte opiskelemaan itselleen mieluisaa hitsausalaa ja saamaan osaamisesta kertovan tutkintotodistuksen. Valmistumisen kynnyksellä keväällä 2021 omalta paikkakunnalta ei kuitenkaan oikein kuulunut töitä. Atte alkoi miettiä muuttoa Turkuun telakkateollisuuden hitsausalan työtehtäviin, jos töitä ei omalta paikkakunnalta alkaisi kuulua.

Samaan aikaan Kotopaikka2-hankkeen projektipäällikkö Johanna Pitkänen oli kontaktoimassa Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen opinto-ohjaajia kysellen valmistuvia maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita hankkeen toimenpiteiden keinoin omaa työllistymistään edistämään. Aten opettaja välitti Kotopaikka2-hankkeen esitteen Atelle, joka pian ottikin yhteyttä Johannaan.

Kotopaikka2-hankkeessa maahanmuuttajille tehdään ensimmäisenä suomen kielen kartoitus, koska työantajat kysyvät melko nopeasti, millainen suomen kielen osaaminen maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on. Johanna ja Kotopaikka2-hankkeen osatoteuttaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian hanketoimija, lehtori Ulla Koukkari-Anttonen tapasivat kesken kuuminta koronakevättä Aten: Johanna paikan päällä POKElla ja Ulla etäyhteydellä. Ulla kartoitti Aten suomen kielen taitotason, ja samalla juteltiin hänen tilanteestaan ja toiveistaan valmistumisen kynnyksellä. Olikin hienoa, että Johanna ja JAMKin hanketoimijat Maaret Rutanen ja Annu Niskanen olivat juuri saaneet rekrytoitua yhdeksi hankkeen yhteistyöyritykseksi pohjoisessa Keski-Suomessa toimivan hitsausalan yrityksen, joka kaipasi kipeästi hitsausalan osaajia joukkoonsa. ”Eilen olisi voinut uusi työntekijä jo meillä aloittaa!” tuumasi yrityksen tehtaanjohtaja, kun häneltä kysyttiin työvoiman tarpeesta ja tilanteesta tehtaalla.

Johanna sopi yrityksen kanssa tapaamisen Atelle ja lähti hänen mukaansa tukihenkilön ja kuskin roolissa. Automatka käytettiin samalla hyödyksi valmistautumalla työpaikkahaastatteluun: keskusteltiin siitä, millaisia kysymyksiä he mahtaisivat Atelta kysyä ja mitä Aten kannattaisi vastaavasti työnantajalta kysyä. Tuo käynti oli molemmille osapuolille kannattava, sillä työnantaja sai nopealla aikataululla Atesta kipeästi kaipaamansa uuden osaajan riveihinsä, ja Atte työllistyi koulun penkiltä suoraan oman alansa työtehtäviin, ja vieläpä sopivan työmatkan päästä. Työpaikkahaastattelun jälkeen tehtaanjohtaja pyysi vielä Johannaa tarkistamaan, että työsopimukseen tarvittavat ja työllistämistä nopeuttavat asiat, kuten verokortti, pankkitilinumero ja voimassa oleva kotikunta, olisivat Atella tiedossa ja kunnossa. Tuttu sosiaalityöntekijä kotikunnasta auttoi Attea verokortin tilaamisessa, ja työsuhde käynnistyikin jo muutaman viikon päästä työpaikkahaastattelusta.

Syksyllä 2021 Atte kertoi voivansa hyvin. Pitkät työpäivät ja työmatka hieman nuorta miestä väsyttivät, mutta Atte sanoo kuitenkin tekevänsä mielekästä työtä mukavalla työnantajalla. Atella on pitkä työsopimus, ja hän halusikin nyt keskittyä työhönsä ja elämäänsä. Sittemmin hän on löytänyt paikkakunnalta mukavan asunnon ja muuttanut lähemmäs uutta työpaikkaansa. Uusia työkavereitakin hän on kertomansa mukaan saanut.

Kysyttäessä Aten oli vaikea sanoa, kuinka nopeasti hän olisi työllistynyt valmistumisensa jälkeen ilman Kotopaikka2-hankkeen tukea. Olikin hienoa, että Kotopaikka2-hankkeessa oli yhteistyöyritysrinkiin juuri liittynyt kyseinen työnantaja, joka tarvitsi kipeästi Aten alan eli hitsausalan osaajia yritykseensä. Työpaikassa, jolla oli niin paljon kokemusta maahanmuuttajien työllistämisestä ja perehdyttämisestä työhön, oli Aten mukaan mukava aloittaa työskentely. On ollut hienoa saada Kotopaikka2-hankkeen toimenpiteiden keinoin kulkea kotvan matkaa Aten rinnalla ja tukea hänen työllistymisensä edistymistä mitä parhaimmalla mahdollisella lopputulemalla.

Kotopaikka2-hanke toivottaa kaikkea hyvää jatkoon Miia-Marille ja Atelle!

 

Kirjoittajat:

Ulla Koukkari-Anttonen
lehtori, Kotopaikka2-hankkeen asiantuntija
Gradia, Jyväskylä

Johanna Pitkänen 
Kotopaikka2-hankkeen projektipäällikkö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

Kuvat:

iStock, Mervi Paananen, Lomaseutu.fi

Logot Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Gradia, Vipuvoimaa EU:lta, Euroopan sosiaalirahasto kertovat projektin toteuttajat ja rahoittajan.

Kotopaikka2 – Kotoutumisen paikalliset prosessit haltuun on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima hanke (S22219), osatoteuttajana Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia. Maakunnallisen hankkeen kohdekuntia ovat Jämsä, Keuruu, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat kohdekuntien maahanmuuttajat, päättäjät, työllistämisestä ja maahanmuutosta vastaavat toimijat, kunnissa työllistymistä ohjaavat ja tukevat toimijat sekä yrityksissä ja työpaikoilla maahanmuuttajia rekrytoivat ja perehdyttävät henkilöt. Hankkeessa kehitetään kohdekuntien maahanmuuttotyön tavoitteellisuutta monikulttuurisuusosaamista ja maahanmuuttotyön johtamista kehittämällä, sekä tuetaan maahanmuuttajien työllistymisen polkuja ja kohtaantoa työnantajien kanssa. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2020-30.9.2022.

 

Leave a Comment