Mitä kuuluu vertaisryhmämentoroinnille opettajien ja oppilaitosten arjessa?

Jamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu on alusta asti ollut tiiviisti mukana noin 10 vuotta kestäneessä vertaisryhmämentoroinnin kehitystyössä. Vertaisryhmämentorointi (verme) on pienryhmätyöskentelyyn pohjautuva osaamisen kehittämisen menetelmä, jonka avulla tuetaan toisilta oppimista sekä työhyvinvointia. Vertaisryhmämentorointia on kehitetty erityisesti oppilaitoksissa, mutta menetelmänä se on sovellettavissa alasta riippumatta. Verme-työskentelyn kulmakiviä ovat dialogisuus, kollegiaalisuus ja vertaisuus. Verme perustuu havaintoon, että ammatillisesta osaamisesta suuri osa on ns. hiljaista tietoa, jota on vaikea pukea sanoiksi. Verme on rakennettu tämän tiedon yhteiseen tutkimiseen ja osaamisen jakamiseen yhteisissä tapaamisissa. (ks. Heikkinen ym. 2012)

Mitä vertaisryhmämentoroinnille kuuluu?

Vertaismentoroinnin kehittämistyö on saamassa yhden päätepisteen, kun uusien mentorien koulutus ja vanhojen toimijoiden aktiivinen tukeminen päättyy Verme²-hankkeen päättymisen myötä vuoden 2019 lopussa. Mitä vertaisryhmämentoroinnille kuuluu nyt, kun pitkä kehittämisen aika on päättymässä?

Verme²-hankkeessa verme-muotoista toimintaa kokeiltiin ja arviointiin uusissa ympäristöissä. Näitä pilottikokemuksista hankkeeseen osallistuneet tahot jäsensivät yhteiseen julkaisuun syksyllä 2019 (ks. Pennanen ym. 2019). Jamkin opekorkeana olimme mukana toteuttamassa muutosjohtamisen tukemiseen liittyvää pilottia, mutta tämän ohella halusimme tietää, miten verme voi syntysijoillaan opettajien ja oppilaitosten arjessa.

Jamk on viimeisen 10 vuoden aikana kouluttanut yli 100 uutta vertaismentoria Jyväskylän, Tampereen, Kuopion, Joensuun, Raision, Vaasan, Hämeenlinnan, Seinäjoen ja Mikkelin alueella. Lähetimme alkusyksystä kyselyn kaikille vuosien aikana koulutetuille kartoittaaksemme verme-toiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta. 100 lähetettyyn sähköpostiin vastasi 11 opettajaa 8 eri oppilaitoksesta. Vastausprosentti jäi pieneksi, minkä voi tulkita niin, että ehkä vertaismentorointi ei enää ole yhtä uutta ja kiinnostavaa kuin 10 vuotta sitten. Toisaalta vastauksista voi päätellä, että kyselyyn vastanneet ovat keskimääräistä kokeneempia ja ehkä innostuneempiakin verme-toimijoita.
Ammatillisen koulutuksen myllerryksen keskellä tarve jaetun ymmärryksen rakentamiselle ja kuulluksi tulemiselle ei varmasti ole kadonnut minnekään. Tarve vertaismentoroinnille tunnustetaan laajasti ainakin juhlapuheenvuoroissa, joita kuulimme esimerkiksi Verme²-hankkeen päätösseminaarissa (Verme²-seminaari 2019; ks. esim. Lyhykäinen 2019). Tarve näkyy ja kuuluu myös joissakin kyselymme vastauksissa. Erillistä rahoitusta vertaisryhmämentorointitoimintaan ei tätä kirjoitettaessa kuitenkaan olla enää osoittamassa.

Verme-toiminnan vakiinnuttamisesta

Verme on juurtunut osaksi arkea hajanaisesti. Vastaajista 2 kertoi, että organisaatiossa on kyselyn hetkellä alkusyksystä 2019 järjestetty vertaisryhmämentorointitoimintaa ja kolmas vastaaja kertoi, että uudelleen aloittamista on suunniteltu.

Muut vastaajista pohtivat, mitä verme-toiminnan edistämiseksi tarvittaisiin, jotta se saataisiin jalkautettua ns. pysyväksi toiminnaksi. Vastaajat totesivat, että johdolta tarvitaan toiminnalle tukea ja huomiota. ”Edes pieni oman organisaationi kiinnostus verme-toimintaan edistäisi sen uudelleen aloittamista”, kertoo yksi vastaajista. Johdon muistuttaminen vertaisryhmämentoroinnista ja sen tavoitteista sekä mahdollisuuksista on yksi jalkauttamisen keinoista.

Toiminnalle sekä vertaismentoreille toivottiin myös hallinnon ja/tai kattojärjestöjen tukea mutta myös erilaisia hankkeita toiminnan tukemiseksi. 3 vastaajaa kertoi, että toiminnan vakiintumista oli hankaloittanut resurssipula, yhteisen ajan vähyys tai ”rahapula”.

Verme-koulutuksen merkityksestä

Pyysimme vastaajia kertomaan kyselyssä, mikä on ollut vertaisryhmämentorointikoulutukseen osallistumisen merkitys vastaajalle itselleen ja miten hän hyödyntää verme-taitoja ja/tai verme-toimintaa omassa työssään tällä hetkellä.

Moni vastaajista on tai on ollut aktiivinen verme-toiminnan kehittäjä. He olivat kokeneet saaneensa koulutuksesta osaamista sekä verme-ryhmien pitämiseen että verme-toiminnan kehittämiseen. Suurin osa vastaajista kuitenkin oli hyötynyt koulutuksen aikana saamistaan taidoista myös muissa töissään ja erityisesti omassa opetus- ja ohjaustyössään.

Verme-toiminnan merkitykseen liittyvät vastaukset voi jaotella 6 eri teeman alle (suluissa teeman alle sijoittuvien kommenttien lukumäärä):

1. yleiset positiiviset kommentit koulutukseen liittyen (4)
2. uudet työkalut (2)
3. uusia taitoja ryhmien opetukseen ja ohjaukseen (7)
4. työssäjaksaminen ja/tai vertaistuki (2)
5. verme-toiminnan kehittäminen ja/tai vakiinnuttaminen (6)
6. organisaation sisäinen tutustuminen (2)

Ainoastaan yksi vastaajista kertoi, että ei tällä hetkellä hyödynnä verme-taitojaan millään tavalla.

Verme-osaamisen vahvistaminen

Halusimme myös selvittää, millaista koulutusta, valmennusta tai sparrausta vastaajat toivoisivat, mikäli sellaisen järjestäminen olisi mahdollista. Kuudessa vastauksessa toivottiin lyhyttä täydennyskoulutusta mm. uusimmista vermeen liittyvistä näkökulmista, kolmessa toivottiin silloin tällöin sparrausta ja muistuttelua menetelmistä. Lisäksi muutama toivoi ”vanhojen vermeiden” tapaamisia ja kokemusten jakamista.

Vastauksissa näkyi meneillään oleva ammatillisen koulutuksen uudistus ja mm. tiimityöskentelyyn siirtyminen. Yksi vastaajista pohti, onko tiimityöskentelyssä kyse samasta asiasta kuin vertaisryhmämentoroinnissa.

Kysymykseen, mitä verme-toiminnan edistämiseksi tarvittaisiin, vastattiin myös tiimityöskentelyyn liittyen ”Tiimityöskentelyn termistö elää jatkuvasti, mutta vermen kautta tiimin toimivuus olisi paremmin hanskassa.” Tätä havaintoa tukee kokemuksemme esimiesten pilottikoulutuksesta Esimies muutostarinan rakentajana, joka toteutettiin vermemäistä dialogisuutta ja vertaisuutta korostaen.

Kyselyn avointen kysymysten vastauksissa toivottiin vielä, että koulutusta jatkettaisiin sekä uusille toimijoille, että myös ”vanhoille vermeille” niin, että myös jo aiemmin koulutettujen osaamista ylläpidettäisiin. Jatkoon kannustettiin seuraavin sanoin:

”Hyvä työmuoto, jota kannattaa jatkaa ja markkinoida. Antaa vetäjälle ja osallistujille paljon. Kiitos :)”

”Sitä voi hyödyntää lähes kaikkialla.”

”Vapaamuotoisempaa vermeä pidettiin kyllä erittäin hyvänä ja tarpeellisena toimintana työhyvinvoinnin edistäjänä.”

”Vertaismentorointi oli kivaa ja haastavaa ja toivoisin jokaisen joskus osallistuvan siihen!”

Kirjoittajat:

Riikka Michelsson, lehtori ja Santtu Hartikainen, koulutussuunnittelija/projektivastaava

Michelsson toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa lehtorina ja on pitkänlinjan verme-toimija ja -kouluttaja.

Santtu toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa koulutussuunnittelijana ja Verme-hankkeen projektivastaavana.

Lähteitä ja lukemistoa:

Heikkinen, H. L. T., Jokinen, H. ja Tynjälä, P. (toim.) 2010. Verme – vertaisryhmämentorointi työssä oppimisen tukena. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Heikkinen, H. L. T., Jokinen, H., Markkanen, I. ja Tynjälä, P. (toim.). 2012. Osaaminen jakoon. Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Juva: Bookwell Oy.

Lyhykäinen, P. 2019. Vertaismentoroinnilla työhyvinvointia ja osaamista opettajille. OAJ:n blogikirjoitus. Viitattu 3.12.2019 https://www.oaj.fi/ajankohtaista/blogiartikkelit/OAJ-blogi/2019/vertaismentoroinnilla-tyohyvinvointia-ja-osaamista-opettajille/

Pennanen, M., Markkanen, I., Heikkinen, H. L. T. (2019). VERME2 testaa: kokemuksia vertaisryhmämentoroinnin soveltamisesta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 6.11.2019. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65980

Verme² -seminaari. Mentoroinnin polkuja ja viittoja. 2019. Osaava Verme -hankkeen verkkosivusto. Viitattu 3.12.2019 http://osaavaverme.wixsite.com/verme/verme-seminaari

Vertaisryhmämentorointi Verme. Ammatillisen kehittymisen ja työhyvinvoinnin tueksi. n.d. Esite. Viitattu 27.11.2019. https://ab046a66-2dc5-4fae-9cb8-62d007775b25.filesusr.com/ugd/e4ff2c_71016ce9984c40938b45c18a3ef64fc7.pdf

Kuva: Markus Spiske, Unsplash