Mitä tutor tarvitsee? – uudenlaisen tuen kehittäminen tarveperustaisesti
Tutor-toiminta on ensiarvoisen tärkeä vaikuttamisen mahdollisuus opiskelijoiden jaksamiseen, hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. Uuden opiskelijan siirtymä opintoihin ja kiinnittyminen yhteisöön nähdään kriittisinä vaiheina opintopolulla. Ensimmäinen opiskeluvuosi on opintojen jatkamisen kannalta merkittävässä roolissa. Vertaisryhmät nähdään tärkeänä opintoihin kiinnittymisen ja sosiaalisen integraation voimavarana. (Pasanen, Rosenius, Ruth, Rissanen & Penttinen 2020, 37,41.)
Tutor-toiminnan keskiössä ovat opiskelijoiden vertaisohjaajina toimivat tutorit. Siksi meneillään olevan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu (YYamk) -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää toimiva malli tutoroinnin tukemiseksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunta JAMKOn yhteistyönä. JAMKO vastaa tutoreiden kouluttamisesta ja tutorointi on organisoitu tutoriksi hakeutuville valinnaisena opintojaksona.
JAMKO tukee tutoreita esimerkiksi järjestämällä tutortapaamisia ja vapaamuotoisia tutorturinoita. Aiemmin toteutetun Opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen (OHKE) -hankkeen kautta tutoreille tarjottiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus työnohjaustyyppiseen ohjaukseen. Tutoreiden kokemukset työnohjauksesta olivat myönteisiä ja sitä koettiin tarvittavan jatkossakin. Havaittiin kuitenkin, että osallistuminen ja tarve työnohjauksiin oli tuolloin vaihtelevaa. Näiden kokemusten pohjalta päädyttiin nyt kokeilemaan tarveperustaista ohjauskeskustelua tutoreille. Tavoitteena on ollut luoda malli, joka olisi mahdollinen toteuttaa hankkeiden päätyttyäkin.
Tutoreiden palautekyselyn tulokset
Tarveperustaisuus tarkoitti käytännössä sitä, että nähtiin tärkeäksi kysyä ensin tutoreilta itseltään, millaisia kokemuksia heillä on tutoreina, ja millaista apua tai tukea he ovat mahdollisesti kokeneet tarvitsevansa tutoroinnin aikana.
Syksyllä 2022 luotiin kysely, jonka avulla kerättiin palautetta syksyn aikana tutoreina toimineilta opiskelijoilta. Samalla sen kautta tarjottiin mahdollisuus varata aika henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin ammattilaisen kanssa. Kysely lähetettiin kaikille Jamkin tutoreille. Vastauksia saatiin noin puolelta tutoreista, yhteensä 53 vastausta.
Kaiken kaikkiaan palaute tutoroinnista oli positiivista, joskin ääriarvojakin vastauksissa ilmeni jonkin verran. Tutoreiden yleisarvosana tutortoiminnalle oli hyvä: keskimäärin 3,7 (asteikolla 1–5). Avoimissa vastauksissaan tutorit kertoivat, että erityisen onnistunut asia oli ollut ryhmäytyminen ja yhteishenki, joka mainittiin noin puolessa vastauksista. Onnistuneelta vaikutti myös kokemus itsestä tutorina ja yhteistyö muiden tutoreiden kanssa. Uusille opiskelijoille suunnattu orientaatioviikko oli mainittu myös hyvin onnistuneena muutamassa vastauksessa. Kaiken kaikkiaan sosiaalinen aspekti oli tärkeää tutoreille, ja he näkivät myös oman yhteenkuuluvuuden tunteensa lisääntyneen tutoroinnin myötä hankalien pandemiavuosien jälkeen.
Tutoreiden kyselyyn vastanneista lähes puolet (25 vastaajaa, n=53) koki tutoroinnissa olleen haasteita. Eniten nousi esille haasteita ensimmäisen vuoden opiskelijoiden, eli tutoroitavien, tavoittamisessa ja pienryhmien järjestämisessä. Vastaajien mukaan monia ensimmäisen vuoden opiskelijoita osallistuminen pienryhmiin ja toimintaan ei ole vaikuttanut kiinnostavan, eivätkä monet tutoroitavat ole kaivanneet apua. Muutamat tutorit toivat esille, että vertaistutoreiden välillä on ollut haasteita. Joillakin tutoreilla oli kokemus, että oma aika ei riitä tutorointiin. Lisäksi esille tuli yksittäisiä kokemuksia kuormittuneisuudesta, henkilökohtaisista haasteista, riittämättömyyden tunteista, epäselvyydestä tutoroinnin sisältöön liittyen ja haasteisiin muiden tutortoiminnan toimijoiden kanssa. Myös pienryhmien iso koko oli koettu haasteeksi.
Tutoreille tarjottiin mahdollisuutta saada lisätukea ohjaustapaamisessa joko ryhmässä tai yksilöllisesti. Neljä tutoria ilmaisi halukkuutensa yksilötukeen. Lopulta heistä kolme varasi ajan ohjaustapaamiseen. Ohjauskeskustelut kohdentuivat pääosin tutoreiden antamaan palautteeseen tutoroinnista, ja niissä tuli esille samoja haasteita kuin kyselyn vastuksissa.
Kyselyyn vastanneista tutoreista 17 % toi esille tuen tarpeita. Vastausten mukaan tutorointiin kaivattiin parempaa pohjustusta ja lisää informaatiota sekä parempaa organisointia. Uusien opiskelijoiden opintojen alkuun sijoittuvaan orientaatioviikkoon kaivattiin lisää tukea. Vastauksissa tuotiin esille myös, että tutoroinnin aktiviteetteja olisi hyvä suunnitella enemmän yhdessä muiden tutoreiden kanssa ja että ryhmän ohjaukseen kaivattiin enemmän tukea. Esille tuotiin lisäksi, että eri kampuksilla toimivat tutorit tulisi huomioida tasavertaisesti ja että tutoreiden määrään tulee kiinnittää huomioita, sillä jollain aloilla tutoreiden määrä oli koettu liian vähäiseksi.
Toimintaan orientoitumiseen ja valmistautumiseen panostaminen tutoroinnin alussa
Korkeakoulu- ja opiskelijakuntatoimijat kävivät kyselyn vastauksia läpi, ja lisäksi opiskelijakunnan järjestämissä tutortapaamisissa käsiteltiin palautteita. Vastauksista ja palautteista kävi selkeästi ilmi, että tiettyihin tutoroinnin vaiheisiin kaivataan lisää tukea. Opiskelijakunnan osalta tavoitteena on, että jatkossa mentorit, eli aiemmin tutorina toimineet ja mentorikoulutuksen saaneet myöhempien vuosikurssien opiskelijat, osallistuvat vahvasti tutoreiden tukemiseen.
Vastauksissa nousi selkeästi esille se, että tutorit kaipaavat enemmän tukea toimintaan valmistautumiseen ja orientaatioviikkoon. Ensimmäiset tutoreiden tapaamiset tulisi järjestää jo hyvissä ajoin, jotta varmistetaan tutoroinnin aloittaminen ja toimintaan orientoituminen riittävän ajoissa. Alkuvaiheessa kannattaa käydä läpi tutoreiden odotukset toiminnalle. Erikseen tarvitaan tapaaminen orientaatioviikkoon valmistautumiseksi hyvissä ajoin.
Opettajatutorin ja tutoropiskelijoiden yhteistyö on merkittävässä roolissa toiminnan onnistumisen kannalta ja se tulisi aloittaa riittävän ajoissa ennen orientaatioviikkoa. Opettajatutoreiden ja tutoreiden tehtävät tulee käydä selkeästi läpi etukäteen. Opettajatutoreita tulisi kannustaa aloittamaan yhteistyö tutoreiden kanssa jo edellisen lukukauden lopussa, jotta valmistautumiseen on riittävästi aikaa ennen uusien opiskelijoiden saapumista. Aiemminkin on kiinnitetty huomiota siihen, että vertaistutoreiden ja henkilökunnan yhteistyöhön tulee kiinnittää huomiota, sillä se on onnistuneen tutoroinnin ydin (Pasanen ym. 2020, 45).
Pienryhmät ja niiden järjestämiseen liittyvät haasteet mietityttivät monia tutoreita. Uusien opiskelijoiden pienryhmät muodostetaan orientaatioviikon aikana, ja ryhmien ensimmäiset tapaamiset kannattaisi myös järjestää osana orientaatioviikkoa. Näin ryhmäytyminen saadaan käyntiin jo orientaatioviikon aikana, ja pienryhmillä on mahdollisuus tavata kasvokkain heti opintojen alussa. Tämän jälkeen pienryhmien toiminta voisi jatkua tarpeiden pohjalta kontakti- ja etätapaamisissa. Ennen lukukauden loppua on hyvä järjestää lopuksi päätöstapaaminen tutoreiden kanssa.
Orientaatioviikon aikana myös tutoreille on hyvä olla tarjolla tukea. Tehdyn kyselyn pohjalta ideoitiin, että siellä orientaatioviikolla voisi olla tarjolla tutorklinikka, josta saisi apua heti pulmien ilmetessä. Heti orientaatioviikon jälkeen kannattaisi mahdollistaa tutoreiden kokemusten purkaminen ja valmistautua pienryhmien toiminnan jatkamiseen. Yksi vaihtoehto voisi olla keskittyä pienryhmissä enemmän niihin, jotka haluavat ja tarvitsevat tukea. Tapaamisissa voisi olla esimerkiksi tiettyjä teemoja aloittavilta opiskelijoilta kerättyjen tarpeiden ja aikaisempien vuosien kokemuksiin perustuen. Myös yhteiset tekemiset, joissa tutustutaan opiskelupaikkakunnan mahdollisuuksiin, voisivat olla mahdollisia.
Yksi tärkeä teema on tukea pienryhmien lisäksi koko opiskeluryhmän ryhmäytymistä siten, että useampi tutor voisi yhdessä toteuttaa ryhmäytymistä tukevia toimenpiteitä. On hyvä ottaa huomioon mahdollisuus järjestää pienryhmiä myös etätoteutuksena kontaktitapaamisten rinnalla opiskelijoiden tarpeiden perusteella.
Yhteenveto
Hankkeessa Jamkin tutoreille toteutetun palautekyselyn perusteella tutoreiden tukitapaamisille ei ilmennyt kovin suurta tarvetta. Tällä hetkellä Jamkissa toteutettava malli, eli tutorkysely kokemuksista ja mahdollisuus tukitapaamiseen, voisi olla jatkossakin sopiva ja helposti toteutettava työskentelymalli tutortapaamisten ja vapaamuotoisten kohtaamisten ohella. Näin saataisiin yksilöllistä palautetta toiminnasta sekä nähtäisiin, miten toiminta sujuu kokonaisuudessaan ja pystyttäisiin nopeasti reagoimaan tarpeisiin. Tutorkyselyn tulisi ajoittua jo pian orientaatioviikon jälkeen. Opiskelijakunta on järjestänyt tähänkin saakka tutoreiden tapaamiset orientaatioviikon jälkeen, ja näiden tapaamisten loppuun voisikin varata aikaa myös tutorkyselyyn vastaamiseen.
Kaiken kaikkiaan tutorointi näyttää palautteiden perusteella sujuvan hyvin ja siihen ollaan tyytyväisiä. Edellä mainittuja kehityskohtia on kuitenkin hyvä ottaa huomioon tutorointia kehitettäessä vielä paremmaksi ja tasalaatuisemmaksi. Näin saadaan varmistettua onnistunut kokemus tutoroinnista sekä tutoreille että aloittaville opiskelijoille. Opiskelijakunta JAMKO on rekrytoinut uusia mentoreita ja heidät on koulutettu kevään 2023 aikana. Näin YYamk-hankkeen aikana päästään toteuttamaan tutorointia aiempaa vahvemmalla mentoreiden tuella seuraavasta syksystä alkaen.
Seuraa YYamk-hankkeen etenemistä hankkeen nettisivuilla vuoden 2023 loppuun saakka hankkeen verkkosivustolla.
Kirjoittajat:
Joonas Puhto, opintopsykologi, YYamk-hankkeen asiantuntija
Maaret Rutanen, lehtori, opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija, YYamk-hankkeen asiantuntija
Kirjoittajat työskentelevät Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Lähde:
Pasanen, T., Rosenius, P., Ruth, K., Rissanen, N. & Penttinen L. 2020. Hyvään alkuun PREorientaatiolla ja vertaistuutoroinnilla. Teoksessa Klemola, U., ikäheimo, H. & Hämäläinen, T. 2020. OHO-opas opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin, s. 37-49.
Tutustu myös:
Hyvinvoiva korkeakoulu – OHKE-hankkeen toimenpiteitä opettajatutorien työn ja osaamisen tueksi, Elinikäisen ohjauksen verkkolehti Elo