Monikulttuurista ohjausta kehittämässä

OSMO – Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti on käynnistynyt. Projekti sai alkunsa tilanteessa, jossa Suomea kohtasi pakolaisvirta. Ajateltiin, että jo toimivat, moniammatilliset matalan kynnyksen nuorten palvelupisteet eli Ohjaamot kohtaisivat jatkossa entistä enemmän maahanmuuttajataustaisia nuoria. Ohjaamoita on eri puolilla Suomea jo yli 30. OSMO-projektin tarkoituksena on nimensä mukaisesti lisätä Ohjaamoissa toimivien ohjaajien monikulttuurisuusosaamista.

Ohjauksen ammattilaiset aina silloin tällöin kysyvät, eroaako monikulttuurinen ohjaus millään tavalla yleisestä hyvästä ohjauksesta. Monikulttuurista osaamista kuitenkin tarvitaan, sillä ohjausammattilaisten osaamisen taustalla olevat ihmis- ja ohjauskäsitykset sekä maailmankuva ovat länsimaisia. Asiakkaiden maailmankuva voi erota tästä hyvinkin paljon. Kaikissa kulttuureissa ei olla totuttu puhumaan omista asioista ulkopuoliselle asiantuntijalle, vaan hänet voidaan mieltää viranomaiseksi, johon ei ole luottamista. Kulttuuriin voi kuulua myös se, ettei ole hyväksyttävää sanoa vuorovaikutustilanteessa ei. Ohjaaja voi tällöin hyvinkin jäädä virheelliseen käsitykseen, että tässä tuli nyt yhteisesti hienosti sovittua asioita, joita ohjattava sitten sopimuksen mukaisesti itsenäisesti toimien toteuttaa. Yhteisöllisestä kulttuurista tulevalle asioista itsenäisesti päättäminen taas voi olla vierasta.

Osallistuin Ohjaamojen projektipäälliköille suunnattuun strategiapäivään 25.1.2017. Päivän vetäjä pyysi kiteyttämään, mikä on Ohjaamojen ydintä. Se pienryhmä, jossa itse työskentelin, kiteytti ydinasiat seuraavasti:

• Ohjaamojen ydintä on asiakkaan kohtaaminen. Se että häneltä kysytään, mitä kuuluu. Se että tätä kautta muodostuu luottamuksellinen suhde.
• Ohjaamojen ydintä on myös se tapa, miten Ohjaamot toimivat. Niiden on tarkoitus olla moniammatillisia, yhden palveluluukun -periaatteella toimivia. Asiakasta ei pallotella palvelusta toiseen. Ammattilaiset sitoutuvat ponnistelemaan sen eteen, että luovat yhteistä ymmärrystä palvelun periaatteista, mm. ohjauskäsityksestä ja tavoista toimia.
• Näiden kahden ensimmäisen prinsiipin avulla mahdollistuu ohjaus, joka on vaikuttavaa. Se on silloin tehokasta niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Asiakkaiden polut etenevät ja he saavat apua niissä kysymyksissä, joihin ovat apua tulleet hakemaankin.

Jäsennystapoja on varmasti muitakin, mutta mielestäni tämän kiteytyksen avulla selittyy myös se perimmäinen syy, miksi monikulttuurista ohjausosaamista tarvitaan. Jotta kohtaaminen voisi onnistua, on tiedettävä kulttuurisia seikkoja sekä omasta että asiakkaan kulttuurista. Ohjaajan hyvä tahto ei riitä, tarvitaan myös tietoa ohjausta hankaloittavista tekijöistä.

Vaikka Ohjaamoissa palvellaankin yhden palveluluukun periaatteen mukaisesti, se ei tarkoita, että jokainen ohjaaja tietäisi kaikista palveluista saman verran. Esimerkiksi Kelan palveluihin liittyvät kysymykset tietää parhaiten Kelan työntekijä. Monissa kunnissa maahanmuuttajatyö on siihen erikoistuneiden tahojen hoidossa, mutta entistä enemmän myös Ohjaamot palvelevat eri kulttuuritaustoista tulevia asiakkaita. Eri kulttuuritaustainen henkilö kun voi olla pakolainen, turvapaikan hakija tai vaikkapa työn ja/tai perheen perässä muuttanut, paljon tai vähän tukea tarvitseva henkilö. Jo nyt joissakin Ohjaamoissa on ohjaajia, joilla on erityisosaamista monikulttuurissa kysymyksissä.

Jokainen ohjaaja varmasti toivoo, että hänen tekemänsä ohjaustyö on vaikuttavaa – että sillä on asiakkaalle merkitystä. Merkityksetöntä työtä tuskin kukaan haluaa tehdä. Ohjauksen vaikuttavuutta voi edistää lisäämällä omia monikulttuurisen ohjauksen tietojaan ja taitojaan. Tässä oppimisessa on OSMO-projekti ohjaajien tukena yhdessä ihmettelemässä ja rakentamassa hyvää monikulttuurista ohjausta. Projekti tulee tarjoamaan koulutusta, sparrausta ja valmennusta – myös verkkovälitteisesti. Jo nyt meidät tavoittaa mm. Facebookista. Ohjaamojen monikulttuurisuuskysymysten parissa toimiville ohjaajille on suunnattu OSMO-ohjaajat -niminen Facebook-ryhmä.

Projektia hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Osatoteuttajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Diakonia-Ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Projektia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vuosina 2016-2018.

Kuva: OSMO-toimijoiden kehittämispäivä aloitettiin vahvuuksien tunnistamisella

Teksti: Riikka Michelsson, riikka.michelsson (at) jamk.fi