Uraohjausvalmiudet opettajan työssä

AMKista uralle! -projektissa kehitetään ammattikorkeakoulukentälle valtakunnallisesti yhtenäistä toimintamallia valmistuneiden opiskelijoiden uraseurantatietojen keräämiseen ja levittämiseen. Uraseurantatiedon kartoittamiseen liittyvän työkalun kehittämisen ja tiedonkeruun sekä saavutetun tiedon ohella keskeisenä tavoitteena on parantaa uraohjauksen käytänteitä sekä varmistaa myös uraohjausta koskevan tiedon sisältyminen opettajien ja opinto-ohjaajien koulutukseen.

Uraohjaus ja opiskelijan urasuunnitteluvalmiuksien kehittymisen tukeminen on myös opettajan työssä tärkeä osa-alue, vaikka tämä usein liitetäänkin enemmän opinto-ohjaajan tehtäväksi ja osaamiseksi. Mitä sitten tarkoitetaan uraohjauksella opettajan työnä? Millaisia uraohjausvalmiuksia tämän päivän opettajalla tulisi olla? Näitä uraohjausvalmiuksiin liittyviä kysymyksiä lähdettiin tarkastelemaan projektin tiimoilta myös opettajankoulutuksen valinnaisen ”Uraohjausvalmiudet opettajan työssä” – opintojakson ensimmäisenä lähipäivänä lokakuun loppupuolella.

Urasuunnitteluvalmiudet koulutus- ja ammattiuravalintojen tukena

Palataanpa hetkeksi omiin uravalintatilanteisiin. Mikä meitä onkaan vienyt eteenpäin vaikeissa koulutus- ja ammattiuraan liittyvissä päätöksissä? Sitä voit miettiä lukijana ruudun toisella puolella itsekin.

Hetken pohdinnan jälkeen, tilanteita ja asioita alkoi myös lähipäivässä opettajaopiskelijoiden kokemuksistakin löytyä. Henkilökohtaisia ja omaan identiteettiin liittyviä asioita esim. usko itseen, rohkeus, oma kiinnostus, harrastukset, terveys, elämäntilanteeseen ja taustajoukoilta saatavaan tukeen liittyviä asioita, mutta myös realiteetteja kuten tilastotiedot ja pätevyysvaatimukset. Esille nousi myös esikuvien merkitys valinnoissa ja päätöksissä. Huomaamattamme olemmekin asian ytimessä. Miten nämä asiat liittyvät uraohjaukseen ja urasuunnitteluvalmiuksiin?

blogikuva

Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen verkoston (ELPGN) määritelmän mukaan urasuunnittelulla tarkoitetaan yksilöllistä suunnitteluprosessia, jossa opiskelija tulee tietoiseksi muun muassa omista uramahdollisuuksistaan ja –tavoitteistaan. Tämä on yhteydessä kykyihin, kiinnostuksiin, mahdollisuuksiin ja tulevaisuuden odotuksiin.  Urasuunnitteluvalmiuksilla puolestaan viitataan useisiin kompetensseihin (sosiaaliset, ammatilliset ja persoonalliset kompetenssit), joiden avulla yksilö voi kerätä, analysoida ja jäsentää itseään, koulutusta ja ammatteja koskevaa tietoa sekä taitoa tehdä ja aikaansaada päätöksiä. (ELPGN 2010)

Jotta opiskelija kykenee tekemään ura- ja koulutusvalintoihin liittyviä päätöksiä edellyttää se opiskelijalta itsetuntemusta, mutta myös tietoa niistä mahdollisuuksista, joita hänellä tässä asiassa on. Lisäksi opiskelijan on osattava tehdä se tärkein asia eli päätös. Se miten helposti opiskelija eri tilanteissa näitä päätöksiä kykenee tekemään, riippuu hänen päätöksentekotaidoistaan eli taidoista, analysoida, jäsentää, valita ja toimeenpanna päätöksiä. Tämä edellyttää myös omien kognitiivisten taitojen tunnistamista.

Mikä meitä vie eteenpäin koulutus- ja ammattiuraa liittyvissä päätöksissä? Opiskelijoiden esille nostamista asioista on hyvin luettavissa se, että päätöksiin vaikuttaa monet elämänkenttään liittyvät asiat erilaiset kompetenssien ohella. Se, minkä perusteella opiskelija lopulta päätöksensä tekee olisi tärkeää myös opiskelijan tunnistaa tulevaisuuden päätöksentekotilanteita varten.

Opettajaa askarruttavat kysymykset

Miten opettajat voisivat tukea näitä kaikkia kompetensseja sekä urasuunnittelussa tarvittavia päätöksentekotaitoja omassa työssään ohjatessaan ja opettaessaan opiskelijoita?

”Olin uutena, vasta aloittelevana opettajana yllättynyt, miten usein törmäsinkään oppitunneilla siihen, että opiskelijat pohtivat tai halusivat keskustella omaan ammatilliseen osaamiseen, työllistymiseen, työssä tarvittavien taitoihin liittyvistä asioista. Olin ajatellut, että näistä asioista vastaa joku muu ohjausalan ihminen, mutta yhtäkkiä huomasinkin, että myös minun olisi niistä pitänyt olla näistä asioista tietoinen.”  (Opettajaopiskelija).

Tämä opiskelijan lähipäivässä esille nostama kommentti tuo hyvin näkyväksi sen, miten myös opettajalla on iso rooli uraohjauksessa. Miten tärkeää on, että opiskelijat voivat keskustella osaamisistaan, tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan, mutta toisaalta olla myös tietoisia niistä työelämän ja ammattialan vaatimuksista, joita työmarkkinoilla vallitsee. Opiskelijan pohdintoja ”millaiseen työelämään minä valmistun?”, ”millaisia valintoja minun kannattaisi tehdä?”, ”valitsenko oikein vai väärin?”, ei voi sivuttaa eikä kysymyksen sisältöä arvottaa.  Opinto-ohjaajan ohjausresurssi ei tähän yksin riitä vaan tarvitaan myös opettajien tukea ja ohjausta.

Kenen arvojen mukaisesti ohjausta toteutan?  Mistä saan tarvittavaa ennakointitietoa ohjauksen tueksi?  Ja millaisin menetelmin voisi näitä asioita opiskelijoiden kanssa käsitellä ja missä yhteydessä? Näiden asioiden pohdinta tällä opintojaksolla jatkuu. Jo ensimmäisen lähipäivän jälkeen ja yhteisen pohdiskelun seurauksena opiskelijat toivat päivän päätteeksi esille tärkeitä huomioitaan siitä, että uraohjausta ei ymmärretäkään enää vain siirtymävaiheisiin liittyvänä koulutus- ja ammatinvalinnan ohjauksena vaan paljon arkipäiväisempänä pohdintana omista vahvuuksista ja valinnoista. Uraohjaus on elinikäistä ohjausta, jota tapahtuu koko elämän ajan monissa eri yhteyksissä ja monissa eri verkostoissa. Uraohjauksen kysymykset ovat läsnä päivittäin opettajan arjessa ja näihin kysymyksiin on myös opettajan jatkossa omalta osaltaan vastattava.

Myös Amkista Uralle –projektin muu työ näiden kysymysten parissa jatkuu. Uraseurantakyselyn pilotointi käynnistyy ensi vuoden alussa ja sen kautta saadaan hyvää aineistoa ja uraseurantatietoa ohjaustyön avuksi. Tämän lisäksi kevätkaudella on tavoitteena järjestää teemapäiviä myös Jamkin opettajatuutoreille ja opettajille.  Miten minä opettajana voisin kehittää omia uraohjausvalmiuksiani ja olla näin tukemassa opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksien kehittymistä?

Teksti: Mervi Pasanen
Kuvat: Mervi Pasanen, Kati Poikonen

Lähteet: European Lifelong Guidance Policy Network (2010). Lifelong Guidance Policies: Work in Progress. A report on the work of the European Lifelong Guidance Policy Network 2008–10.

Leave a Comment