Tavoitteellinen videopedagogiikka tukee myös yhteistoiminnallista oppimista

Digitaalisuus on osa arkipäiväämme. Opettajien ja opiskelijoiden digitaidot ovatkin auttaneet tänä vuonna selviämään, kun korona-pandemian takia tehtiin digiloikka etäopiskeluun ja -opetukseen. AMK-opettajille tehdyn kyselyn mukaan (Ikonen, Kullaslahti, Laitinen-Väänänen & Tyrväinen 2020) siirtyminen täysin verkko-opetukseen oli sujunut pääsääntöisesti hyvin. Kehittämisen kohteiksi osoittautui kuitenkin vuorovaikutuksellisuuden ja yhteistoiminnallisuuden tukeminen verkossa.

Digitaalisuus- ja yhteistoiminnallisuuden kehittämisen teemoihin, erityisesti videoinnin antamien mahdollisuuksien näkökulmasta, on tartuttu JAMKn ViSuAL-projektissa, jossa viiden Euroopan maan korkeakoulut ja videoteknologiayritykset toimivat yhdessä kehittäen ja tutkien videointia hyödyntävää ja yhteistoiminnallista oppimista tukevia oppimisen ratkaisuja.

Video tehostaa oppimista ja ammatillista kehittymistä

Videointi on tänä päivänä teknisesti helppoa ja sosiaalisessa mediassa jokapäiväistä. Verrattuna kirjoitettuun tekstiin videoinnin etuna on tiedon rakentuminen sekä kuulo- että visuaalisen kanavan kautta, mikä voi tehostaa oppimista. Sinälläänhän video ei ole uusi väline koulutuksessa, usea ehkä muistaa, kuinka jo peruskoulussa opettaja kärräsi luokkaan televisio-VHS-nauhuri -kärryä, mutta ajankohtaiseksi videoinnin käytön tekee kysymys siitä, kuinka videointia voidaan käyttää pedagogisesti sujuvasti ja tehokkaasti oppimisen tukena.

Pedagogiikan näkökulmasta pelkkä videoiden katsominen ei riitä (van Gog, Verveer & Verveer 2014) vaan tarvitaan ymmärrystä, miten videoita voidaan hyödyntää oppimisessa tavoitteellisesti. Videoita kun voidaan käyttää hyvin eri tavoin oppimisessa. Niiden avulla voidaan hahmottaa etukäteen työsuorituskokonaisuuksia, työtilanteen aikana voi tarkistaa tekniikoita tai toimintatapoja tabletilta ja työsuorituksen jälkeen analysoida esimerkiksi vuorovaikutustilanteita yksityiskohtaisesti ja palata siten omiin tunteisiin (mm. Gaudin & Chaliès 2015).

ViSuAL-projektissa suunniteltiin ja toteutettiin pedagogisia kehittämiskokeiluja tutkintoon johtavissa koulutuksissa, täydennyskoulutuksissa ja opettajankoulutuksissa. Koulutusaloina mukana oli muuan muassa liiketalous, marata-ala, musiikki ja ammatillinen opettajankoulutus.

Tiesitkö muuten, että pandemia-keväänä myös kanteleensoiton opettajaksi opiskelu mahdollistui interaktiivisen videoinnin avulla! Tai että esimiestaitoja voidaan kehittää työtä videolta analysoiden kollegan kanssa!

ViSuAL-projektin tulokset ovat kannustavia!

Toteutettujen kehittämiskokeilujen alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteistoiminnallista oppimista voidaan tukea videointia käyttäen.

  • Vaikka opiskelijat kokivat oman työn tarkastelun videolta aluksi vaikeaksi, he näkivät sen myös erittäin opettavaisena.
  • Oman toiminnan analysointi videolta yhdessä vertaisopiskelijan kanssa, opettajan ohjauksessa näytti tukevan ammatillista kehittymistä mahdollistaen teoria- ja käytäntötiedon yhdistämisen ja tietoiseksi tulemisen omasta osaamisesta.
  • Projektissa havaittiin myös viitteitä siitä, että opiskelijan toimijuus näin vahvistuu.

Kehittämiskokeiluja tehneet opettajat taas kertoivat osaamisensa ja rohkeutensa käyttää videointia oppimisessa vahvistuneen. Digitaalisessa oppimisympäristössä pedagogiikan ja teknologian onkin kuljettava käsi kädessä, jotta oppijalle rakentuu monipuolinen oppimiskokemus. Niin sanottu pedagoginen käsikirjoitus vaatii opettajalta syvällistä ymmärrystä oppimisen prosesseista ja osaamista teknologian käytöstä, sen tarjoamista mahdollisuuksista ja reunaehdoista.

Videoteknologiayritykset taas haluavat kehittää tuotteitaan ja palveluitaan vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeisiin, ja sitä varten kiinteää vuoropuhelua oppilaitosten ja yritysten eli kokeilijoiden ja kehittäjien välille tarvitaan. Tämä asia vahvistui ViSuAl-projektissa.

Videopedagogiikkaa kehittämässä -webinaari kokosi havainnot ja tulokset

Näistä havainnoista ja projektin tekemästä kehittämistyöstä kerrottiin webinaarissa ti 17.11.2020.

Webinaarissa jaettujen vinkkien, kehittämistarinoiden ja välineiden lisäksi hanke on koonnut hyödyllistä tietoa videopedagogiikasta julkaisuihin ja verkkomateriaaleihin.

Tutustu julkaisuun: Video-supported collaborative learning (Burns & Koskinen 2020)

Lähteet:

Gaudin, C. & Chaliès, S. 2015. Video viewing in teacher Education and professional development: A literature review. Educational Research Review 16(October 2015), 42-67.

Ikonen, H., Kullaslahti, J., Laitinen-Väänänen, S. & Tyrväinen, P. 2020. Ammattikorkeakoulujen uusi normaali. Esitys AMK ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä 10.-11.11.2020. Arcada ammattikorkeakoulu, Helsinki.

van Gog, T., Verveer, I. & Verveer, L. 2014. Learning from video modeling examples: Effects of seeing the human model’s face. Computers & Education, 72, 323-327.

Kirjoittajat:

Sirpa Laitinen-Väänänen
johtava tutkija

Anna-Kaisa Tiihonen
projektitiedottaja

Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
ammatillinen opettajakorkeakoulu