Videotuokiosta dynamiittia opettajana kehittymiseen

www.jamk.fi/eteva

Jokainen opetustuokio ja oppitunti ovat mahdollisuus uuden oppimiseen ja kehittymiseen, ei vain opiskelijoille mutta myös opettajalle. Opetus- tai ohjaustilanteen videointi ja sen analysointi tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden omien opetustaitojen kehittymiseen.
Videoita on hyödynnetty oppimisen tukena jo kauan, sen sijaan opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa ne ovat vasta vähitellen yleistymässä.

Opettaminen tai paremminkin oppimisen ohjaaminen on taito, jota voidaan kehittää harjoittelulla. Taidon oppiminen harjoittelun avulla tuottaa muutoksia toimintaan, kehoon ja aivoihin. Samalla tapahtuu monimutkaisia, vaikeasti havaittavia ilmiöitä, kuten uusien hermosoluyhteyksien syntyminen, olemassa olevien yhteyksien vahvistuminen, uusien aivosolujen syntyminen sekä käyttämättömien hermosoluyhteyksien kuihtuminen.

Livestriimaus
Kuva: Livestriimaus toiseen luokkatilaan

Oppiminen ottaa aikansa. Muutokset aivoissa eivät tapahdu hetkessä. Oppiminen on siis aktiivinen prosessi ja vaatii toteutuakseen harjoittelua. Kuten huippu-urheilijat niin myös opettajat tarvitsevat palautetta harjoittelustaan eli opetus- ja ohjaustilanteista oppiakseen uutta ja parantaakseen omaa opetuskäyttäytymistään.

Mihin tarkoitukseen videointi sopii?

Ohjaus- ja opetustilanteen videointi soveltuu mainiosti opettajan oman toiminnan havainnointiin ja palautteen saamiseen. Oman toiminnan videointi ja sen näkeminen opetustilanteen ulkopuolelta on todettu olevan opettavaista ja hyödyllistä (Lyyra ym., 2015). Kun opettaja tarkastelee itseään ’ulkopuolisin silmin’, hänen on mahdollista saada välitöntä, suoraa ja tulkinnasta vapaata palautetta ja kehittää näin itsetuntemustaan

Oman työskentelyä kuvaavien videomateriaalien katselu sellaisenaan ei kuitenkaan välttämättä tuota tehokasta oppimista ja muutosta toiminnassa. Keskeistä on se millaisia ajatusprosesseja videomateriaalin avulla opettajassa saadaan aikaiseksi (Seidel, 2013). Opettajan reflektiotaitojen kehittyminen ja teoria-käytäntö yhteyksien muodostuminen ovat keskeisiä elementtejä opettajana kasvamista ja kehittymistä, joita opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kautta voidaan tukea.

Meneillään olevan eTEVÄ-projektimme yhtenä osa-alueena on, viimeaikaisissa tutkimuksissakin lupaavia tuloksia saanut termi video-reflektointi, jossa opettajaopiskelijat analysoivat kriittisesti omaa toimintaansa videoidussa opetus-ja ohjaustilanteissa yhdessä opettajan kouluttajan kanssa. Tavoitteena on, että opettajaopiskelijat tulevat tietoisemmaksi omasta opetuskäyttäymisestään ja sen analysointi ja reflektointi antavat avaimia toiminnan kehittämiseen ja omien opetus-ja ohjaustaitojen harjaantumiseen.

Iris Connect yhdistää opetuksen ja oppimisen

kuva3_EB
Kuva: Graham Newell ja Vesna Belogaska Iris Connectista

eTEVÄ-hankkeen vieraina joulukuussa olleet brittiläisen Iris Connect- yrityksen edustajat piirsivät kuvaa kuulijoille siitä miten videoteknologialla tuetaan työntekijöiden ammatissa kehittymistä. Iris Connect tarjoaa oppilaitoksille ja yrityksille yhteisölliseen toimintaan perustuvaa kokonaispalvelua oman ammattitaidon kehittymiseen. Kamerateknologian avulla opettajan työskentelyä voidaan seurata live-lähetyksenä, kommentoida suoritusta samanaikaisesti ja/tai tallentaa se myöhempää analyysia ja reflektointia varten.

Järjestelmä on saavuttanut suurta suosiota sekä Isossa-Britanniassa että muualla maailmassa. Heillä on toimintaa nykyisin jo 14 eri maassa. Eräs heidän käyttäjänsä toteaakin: “ If you want to develop and become a better teacher, then IRIS Connect is dynamite.” Matthew McDonald, Director of Teaching and Learning, Wakefield City Academy.

Teksti ja kuvat: Eila Burns

Lähteet:
Seidel, T., Blomberg, G., & Renkl, A. (2013). Instructional strategies for using video in teacher education. Teaching and Teacher Education, 34(0), 56–65. doi: 10.1016/j.tate.2013.03.004
Lyyra, N., Heikinaro-Johansson, P. & Palomäki, S. (2015) Video-reflektoinnin ja observointimenetelmien hyödyntäminen liikunnanopettajakoulutuksessa. Liikunta & Tiede 52 (1), 70–77.