Yhteisöllistä ja yhdenvertaista kohtaamisosaamista kehittämässä

Mitä on kohtaamisosaaminen ja miten sillä tuetaan yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta korkeakouluyhteisössä niin opetuksessa, ohjauksessa kuin muissakin kohtaamistilanteissa? Tätä pohdittiin yhdessä, kun Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu (YYamk) -hankkeessa toteutettiin 17.11.2022 kohtaamisosaamisen koulutus verkkovälitteisesti. Koulutus oli suunnattu koko korkeakouluyhteisölle eli sekä opiskelijoille että opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Koulutuksen tavoitteena oli perehtyä keskeisiin dialogitaitoihin, joiden avulla voidaan edistää yhdessä oppimista, yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia. Dialogitaidoin tuetaan vuorovaikutusta ja yhteisen ymmärryksen rakentamista.

Mitä on kohtaamisosaaminen?

Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tuetaan korkeakoulun arkisissa kohtaamisissa toisten huomioimisella. Muistetaan tervehtiä toisia sekä mahdollistetaan kaikkien osallisuus yhteisössä ja yhteisessä työskentelyssä, kuten oppimisessa. Yhteisöllisyyttä ja sitä, kuinka sitä tuetaan kohtaamisissa, pohdimme myös aiemmin podcastissamme opintopsykologi, erityisopettaja, YYamk-hankkeen projektipäällikkö Heini-Maria Pietilän ja opiskelijakunta JAMKOn hankekoordinaattori Stella Palassalon kanssa. (Pietilä, Palassalo & Michelsson 2022.)

Kun opiskelijoilta kysyttiin pitkän etäopiskeluajan jälkeen Jamkin Back to Campus -tapahtumassa 31.8.-1.9.2022 ”Millainen on hyvinvoiva korkeakoulu?” sekä ”Mikä edistää sinun hyvinvointiasi opinnoissa?”, saatiin vastauksena, että opiskelijoilla on kova tarve kohtaamiselle ja tuelle (Palassalo, 2022).

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on pitkään kehitetty vuorovaikutus- ja kohtaamisosaamista osana ammatillista opettajankoulutusta. Opetussuunnitelmauudistuksessa 2021 kohtaamisosaaminen määriteltiin aiempaa selkeämmin seuraavasti:

Kohtaamisosaamisellaan opettaja vahvistaa oppijoiden toimijuutta. Hän tukee kaikessa toiminnassaan oppijoiden jatkuvan oppimisen taitoja, kuten itsesäätely- ja reflektiotaitoja sekä oppijan oman oppimisprosessinsa omistajuutta. Opettajalla on kyky huomioida oppijoiden henkilökohtaiset oppimisen lähtökohdat ja tavoitteet. Hän ohjaa oppijoita sensitiivisesti ymmärtäen heidän elämismaailmansa sekä oppimis- ja ohjaustilanteen kontekstin. Hänen työotteensa on oppijoiden hyvinvointia tukevalla tavalla dialoginen ja eettinen.

(Opettajan osaaminen, n.d.)

Koska vuorovaikutus- ja kohtaamisosaaminen ovat termeinä aika hankalasti määriteltäviä, on vaikea saada kiinni siitä, millä tavalla sitä omaa osaamistaan sitten pitäisi kehittää (ks. esim. Michelsson, 2020). Opetuksen ja oppimisen kentälle on pitkän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksena rakentunut dialogiosaamisen ja -taitojen viitekehys (ks. esim. Aarnio 1999, 2012), jonka avulla pystytään oppimaan tässä puheessa olevia, keskeisiä kohtaamisen taitoja. Tätä Helena Aarnion elämäntyönään kehittämää viitekehystä hyödynnettiin myös Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu –hankkeen järjestämässä koulutuksessa.

Dialogitaidot kohtaamisessa

Koulutuspäivässä oli mukana 14 osallistujaa. Aloitimme päivän ns. Keskusteluliput-menetelmällä (Aarnio, 2012) keskustelemalla, mitä ja millaista on kohtaamisosaaminen. Menetelmä toimii paitsi sisällöllisen asian ja oppimisen edistäjänä – tässä tapauksessa siis kohtaamisosaamisen oppimisen – mutta sen avulla opitaan paljon myös vuorovaikutuksesta, kohtaamisesta, yhteistyöstä, yhteisöllisestä oppimisesta ja niin edelleen.

Menetelmän harjoituksessa kaikilla on alussa yhtä paljon ikään kuin ”pääsylippuja” keskusteluun. ”Lippuina” toimivat verkkokoulutuksessa osallistujien omat sormet, joiden avulla laskettiin omia puheenvuoroja sekä osoitettiin myös muille, minkä verran puheenvuoroja on käytetty. Menetelmän tavoitteena on, että osallistuja huomaa, miten jokaisen mukaantulo on keskustelun ja oppimisen kannalta tärkeää, sekä millä tavalla itse pystyy vaikuttamaan siihen, että jokaisella on tilaa kertoa omasta ajattelustaan ja tulla kuulluksi. Keskusteluliput-menetelmä on kehitetty erityisesti keskustelun symmetrisyyden oppimiseen – siis siihen, että jokainen osallistuu keskusteluun suurin piirtein saman verran. Sen avulla on kuitenkin mahdollista oivaltaa paljon enemmän myös muista dialogi- ja vuorovaikutustaidoista, esimerkiksi kuuntelemisen taidosta. Usein osallistujat kertovatkin oivaltaneensa, mitä todella toisen kuunteleminen tarkoittaa ja mitä se itseltä vaatii. Myös osallisuus tulee menetelmän avulla selkeäksi teemaksi, jota voidaan sitten yhteisessä keskustelussa vielä purkaa.

”Dialogi on tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan.”

(Aarnio & Enqvist, 2001)

Ajatusta vertaisuudesta käsiteltiin koulutuspäivän toisena teemana sekä yksin että yhdessä pohtien Vertaisena-menetelmän avulla (Aarnio, 2012). Vertaisuus on keskeinen teema dialogiosaamisessa ja toisaalta yksi haastavimmista teemoista tunnistaa omassa toiminnassaan. Helposti ajatellaan, että osataan toimia kaikkia kohtaan ikään kuin automaattisesti tasavertaisesti, mutta kun asiaa pysähtyy pohtimaan, voi omassa toiminnassaan tunnistaa niitä pieniäkin tapoja, joilla tulee asettuneeksi ikään kuin toisen yläpuolelle tai alapuolelle. Onnistuneen dialogisen toiminnan – esimerkiksi yhdessä oppimisen – keskiössä on kuitenkin se, että kaikki kokevat olevansa oppimisyhteisössä samanarvoisia.

Koulutuspäivän osallistujat oivalsivat kaiken kaikkiaan aika paljonkin dialogisesta kohtaamisesta ja kohtaamisosaamisesta. Kuuntelemisen, kuulluksi tulemisen, rauhoittumisen ja oman reflektion merkityksen lisäksi opittiin konkreettisia asioita, joihin voi omassa toiminnassaan ja ajattelussaan kiinnittää huomiota erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Näillä taidoilla edistetään yhdenvertaista ja yhteisöllistä korkeakoulua kaikissa kohtaamistilanteissa.

Kirjoittaja:

Lehtori Riikka Michelsson, Jamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Kirjoittaja toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamassa YYamk-projektissa vuorovaikutus- ja kohtaamisosaamisen asiantuntijana ja kouluttajana. Hän on osallistunut myös yhdenvertaisuusosaamisen viitekehyksen kehittämiseen mm. Potentiaali-hankkeessa.

Lähteitä

Aarnio, H. 1999. Dialogia etsimässä. Opettajaopiskelijoiden dialogin kehittyminen tieto- ja viestintäteknistä ympäristöä varten. Akateeminen väitöskirja 676. Tampereen yliopisto.

Aarnio, H. 2012. Dialogiset menetelmät. Hämeen ammattikorkeakoulun verkkosivut. Viitattu 4.2.2021. http://www3.hamk.fi/dialogi/diale/menetelmat/

Aarnio, H. & Enqvist, J. 2001. Dialoginen oppiminen verkossa – DIANA-malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Kehittyvä koulutus 2/2001. Opetushallitus.

Aarnio, H. & Mäki-Hakola, H. 2012. Dialogikortit mentorin työkaluina. Julkaisussa Verme – vertaisryhmämentorointi työssä oppimisen tukena. Toim. H. L. T. Heikkinen, H. Jokinen, & P. Tynjälä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 125–148.

Michelsson, R. 2020. Dialogitaitojen valmentaminen opettajaopinnoissa. Julkaisussa Tulevaisuuden opettajuus. Toim. Risku, P., Laitinen-Väänänen, S., Ojala, A-L., Tiihonen, A-K. & Torvinen, H. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 32-49. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 283.

Opettajan osaaminen. n.d. Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu -verkkosivut. Viitattu 14.12.2022. https://www.jamk.fi/fi/opiskelijalle/ammatillisen-opettajakorkeakoulun-opiskelija/ammatillisen-opettajankoulutuksen-1

Palassalo, S. 2022. Millainen on hyvinvoiva korkeakoulu? Blogi-kirjoitus JAMKOn verkkosivuilla. Opiskelijakunta JAMKO. Viitattu 14.12.2022. https://www.jamko.fi/millainen-on-hyvinvoiva-korkeakoulu/

Pietilä, H-M., Palassalo, S. & Michelsson, R. 2022. Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu: Rakennetaan yhdessä yhteisöllisyyttä -podcast. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.12.2022. http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-1799-8395-153.

Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu. n.d. Hankkeen verkkosivut. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.12.2022. https://www.jamk.fi/fi/projekti/yhteisollinen-ja-yhdenvertainen-ammattikorkeakoulu