Yhteisöllisyys vahvistuu myös verkkovälitteisesti – tutkimus liikunnanohjaustyötä tekevien työstä
Yhteiskunnan viime vuosien tapahtumakulut ovat vaikuttaneet työn tekemisen tapoihin eri aloilla. Väestön ikääntyminen, toimintojen tehostaminen ja palveluiden keskittyminen isoihin kaupunkeihin vaikuttavat merkittävästi ja konkreettisesti monien työnkuviin. Etätyön lisääntymisen ja vakiintumisen myötä pohdittavaksi on lisäksi noussut yhteisöllisyyden tukeminen ja vahvistaminen etäyhteyksiä käyttämällä – sekä toisaalta, millaisia yhteisöllisiä mahdollisuuksia verkko tarjoaa organisaatiorajojen yli. (vrt. Harju-Myllyaho ym. 2019.)
Työn sosiaalisella ulottuvuudella on merkitystä työn tuottavuuden näkökulmasta. Tutkimuksissa on havaittu, että koettu sosiaalinen tuki lisää työntekijöiden ja työyhteisöjen onnistumisia ja sitoutumista työhön, samalla kun se myös suojaa haitalliselta stressiltä (Jolly ym. 2021; Porath & Pineyro Sublett 2022). Työn ja yhteisöllisyyden muutokset ovatkin vieneet ammattilaisia monien ajankohtaisten kysymysten äärelle. Miten edistää yhteisöllisyyttä ja sosiaalista tukea työssä? Miten oman alan kollegat toimivat toisissa organisaatioissa? Miten löytää itselle sopivat tavat toimia muuttuneessa tai päivittyneessä työssä? Miten tuoda oma asiantuntijuus ja osaaminen yhteiseen käyttöön työyhteisössä ja verkostoissa? Miten huolehtia omasta ja yhteisön työhyvinvoinnista muutosten keskellä? Kasvokkain tapaamisten harventuessa luodaan ja testataan työn kehittämisen tapoja etäyhteyksillä. Joten kysymyslistan jatkoksi onkin perusteltua lisätä pohdinta siitä, miten työn tekemistä, osaamista ja hyvinvointia ylläpidetään ja kehitetään verkkovälitteisesti.
YHDESSÄ – Verkkovälitteiseksi yhteisöksi liikunnanohjaustyötä tekevät -tutkimushankkeessa on perehdytty edellä esitettyihin kysymyksiin kuntien liikunnanohjaustyötä tekevien ammattilaisten työn kautta. Liikunnanohjaajat toimivat kunnissa erilaisin nimikkein. He voivat toimia esimerkiksi liikuntaryhmien ohjaajina, liikuntaneuvonnan tarjoajina ja liikuntapalveluiden suunnittelijoina. Heidän asiakkainaan ovat kaikenikäiset ja monen tarpeiset kuntalaiset, joiden liikkumista ja hyvinvointia halutaan lisätä. Liikunnanohjaustyötä tehdään paljon itsenäisesti, jolloin työhön liittyvien kokemusten ja ajatusten jakaminen kollegoiden kanssa ei usein onnistu käytännön syistä, kun ryhmien ohjaaminen vie työntekijöitä samanaikaisesti eri liikuntapaikoille. Monet ajalle tyypilliset muutokset, kuten etätyön lisääntyminen, kuntien palveluiden tehostaminen ja väestön ikääntyminen, näkyvät eri tavoin myös liikunnanohjaustyötä tekevien työn arjessa.
Kuntien liikunnanohjaustyötä tekevät ovat esimerkki ammattilaisista, joilla on vastuuta ja työkaluja väestön hyvinvoinnin edistämiseen ja liikkuvan elämäntavan lisäämiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole käytössä tutkimustietoa heidän omasta työhyvinvoinnistaan, sekä siitä, miten verkkovälitteisesti toteutetuilla ryhmäinterventioilla voidaan kehittää yksilön ja työyhteisön hyvinvointia sekä ammatillista osaamista. Tässä tutkimushankkeessa tuotetaan tietoa liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä.
YHDESSÄ -tutkimushankkeessa on kartoitettu osallistujien työhyvinvointia, ja parhaillaan tutkitaan suunnitellun verkkovälitteisen ryhmäintervention merkitystä työhyvinvointiin sekä sosiaalisen tuen osuutta verkkointerventiossa. Verkkovälitteinen ryhmäinterventio myös mallinnetaan. Tutkimuksen tarkempia tuloksia on odotettavissa syksyllä 2023, mutta alustavia havaintoja on tehty jo keväällä 2023.
Verkossa kokoontuvasta ammatillisesta vertaisryhmästä tukea omaan työhön
Hankkeessa kehitetty verkkovälitteinen ryhmäinterventio on tehnyt näkyväksi etäyhteyksien mahdollisuudet yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Itsenäisesti ja usein vailla kollegan tukea kunnissa liikunnanohjaustyötä tekevät ovat saaneet verkossa kokoontuvasta ammatillisesta vertaisryhmästä tukea omaan työhönsä. Ryhmätapaamisissa on käsitelty sosiaalisen tuen merkitystä, itsenäisen työn mahdollisuuksia ja haasteita, omaa osaamista sekä yhteisöllisyyden merkitystä. Ryhmien keskustelua on fasilitoinut hankkeen asiantuntija. Periaatteena fasilitoinnissa on ollut, että kaikkien ajatuksille on tilaa, niitä on mahdollista esittää ja saa tulla kuulluksi. Myös yksilön sekä ryhmän reflektiota ja kokemusten jakamista on tuettu. Ajatus, että ryhmä yhdessä löytää ideoita oman ja työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämiseksi, on ollut tärkeää.
Maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta verkkovälitteiset ryhmätapaamiset ovat vahvistaneet liikunnanohjaustyötä tekevien ammatillista yhteisöllisyyttä. Sen lisäksi, että osallistujille oli tärkeää pysähtyä pohtimaan omaa työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä, he pitivät omaan työhön ja ammattialaan liittyvien asioiden jakamista varsin hyödyllisenä omalle työlle ja asiantuntijuudelleen. Ryhmä tarjosi mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia erilaisista tavoista mm. suunnitella ja toteuttaa kuntien liikuntapalveluita, ohjata ja tukea asiakkaita tai tehdä hanke- ja kehittämistyötä. Sen myötä syntyi uusia oivalluksia ja ideoita työhön sekä vahvistusta ja peilauspintaa omille ajatuksille.
Ryhmätapaamiset mahdollistivat myös työnkuvaan liittyvien haasteiden ja ratkaisujen jakamista sekä työhön liittyvän tuen saamista ja antamista. Verkossa tapaamiset koettiin sujuvaksi tavaksi kohdata kollegoita eri organisaatioista, kun tarkasti aikataulutettujen liikunnanohjaajien työpäiviin ei tarvinnut mahduttaa matka-aikaa ryhmätapaamisia varten.
Etätyössä ja työelämän muuttuvissa tilanteissa yhteisöllisyyttä ja yhteisön tarjoamaa tukea voidaan lisätä tarkoituksenmukaisesti suunnitellulla ja fasilitoidulla ryhmätoiminnalla, joka tarjoaa osallistujille luottamuksellisen kanavan jakaa omaan työhön liittyviä ajatuksia. Tässä hankkeessa pilotoitu ryhmäinterventiomalli on skaalautuva ja sitä voidaan hyödyntää eri alojen ammattilaisten yhteisöllisyyden vahvistamisessa.
Kirjoittajat:
Mari Punna, lehtori, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Tiina Laiho, lehtori, Liikunnan ja vapaa-ajan koulutus, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Sirpa Laitinen-Väänänen, johtava tutkija, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Jolly, P. M., Kong, D. T., & Kim, K. Y. 2021. Social support at work: An integrative review. Journal of organizational behavior, 42(2), 229-251. https://doi.org/10.1002/job.2485
Harju-Myllyaho, A., Jussila, M., Puro, A. & Sipponen, M. 2019. Etäisyyksien hallintaa monipaikkaisessa ja mobiilissa työssä. Teoksessa M. Roininen (toim). Työn muotoilu mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 261, 39–43. Viitattu 2.6.2023. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167408.pdf.
Porath, C., & Pineyro Sublett, C. 2022. Rekindling a Sense of Community at Work. Harvard Business Review. August 22. Viitattu 30.5.2023. https://hbr.org/2022/08/rekindling-a-sense-of-community-at-work.
Tietoa hankkeesta
YHDESSÄ – Verkkovälitteiseksi yhteisöksi liikunnanohjaustyötä tekevät -hankkeessa tutkitaan liikunnanohjaustyötä tekevien työhyvinvointia. Hankkeessa rakennetun ryhmäintervention merkitystä työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen tutkitaan itsemääräytymis- ja sosiaalisen tuen teorioiden kautta. Ryhmäinterventioissa hyödynnetään ammatillisen opettajakorkeakoulun käytäntöjä pienryhmätyöskentelystä verkossa. Hankkeen tuloksena syntyy eri toimialoille skaalautuva ryhmäinterventiomalli, jota voidaan hyödyntää yksin työskentelevien (esim. yksinyrittäjät) sekä etätyötä tekevien työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä.
Hanke toteutuu 8/22–12/2023 välisenä aikana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Jamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun sekä Suomen liikunnan ammattilaiset ry:n yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto ja hallinnoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.