Biotalouskampuksen kehittäjät Pokella
Sarita Jylhä-Rastas ja Jari Tuikkanen työskentelevät Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa eli Pokessa. Poke on Biotalouskampuksen suurin toimija. Opiskelijoita luonnonvara-alan yksikössä on noin 250 ja henkilökuntaa noin 50. Saarijärvellä koulutetaan luonnonvara- ja ympäristöalojen osaajia. Lisäksi Pokella on koulutusta Äänekoskella ja Viitasaarella – yhteensä Pokella on 1400 opiskelijaa.
Sarita ja Jari tekevät töitä siellä missä tarvitaan.
– Me emme pystytä mihinkään suuntaan raja-aitoja, joten olemme päässeet monipuolisiin tehtäviin. Meillä molemmilla on työ- ja opiskelukokemusta myös Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Poken moniosaajat kertovat.
Molempien toimenkuvaan kuuluukin opetuksen lisäksi myös hanketöitä. Biotalouskampuksen kehittämisessä molemmilla on isot vastuut: Jari suunnittelee bioterminaalin rakentamista, Sarita Tarvaalan vihreää ympäristöä, yrittäjyystaloa ja uusia toimintoja navettarakennukselle.
Urapolut toivat Saarijärvelle
Sarita tuli taloon opettamaan yrittäjyyttä syksyllä 2008. Aikaisemmin Sarita on ollut töissä palvelualalla sekä opettajana Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Myös Saritan koulutus painottuu vahvasti palvelualalle: ansioluettelosta löytyy niin ylioppilaspohjaisen matkailu- ja ravitsemusalan kuin restonominkin koulutukset, joita täydentävät kasvatustieteen ja yrittäjyyden opinnot. Parhaillaan Sarita viimeistelee ylemmässä ammattikorkeakoulussa palveluliiketoiminnan opintoja.
– Biotalous ei ollut minulle tuttua ennen tänne tuloani, mutta matkan varrella olen oppinut siitä paljon. Painotan joka alalla asiakkaita ja palvelunäkökulmaa, Sarita sanoo.
Jarilla on takana pokelaisuutta reilut viisi vuotta. Alun perin Jari tuli töihin bioenergia-alan hankkeeseen tuottamaan puunkorjuun opetusmateriaaleja. Siitä tie vei metsä- ja bioenergia-alan hankkeisiin ja opetustehtäviin. Bioenergia ja biotalous ovat Jarin työn ytimessä: opetuksessa Jari vastaa etenkin lämmöntuotannon ja turvetuotannon osuuksista.
Ennen Pokelle tuloaan Jari teki projektitöitä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kokemusta on myös maahanmuuttajien opastamisesta metsätöihin ja työpaikkojen etsimisestä työnhakijoille. Koulutukseltaan Jari on agrologi (amk) sekä metsäkoneen kuljettaja. Parhaillaan Jari suorittaa opettajaopintoja.
– Entiset opettajani ovat nykyään työkavereitani, Jari toteaa.
Sarita asuu Saarijärven keskustassa kymmenen kilometrin päässä kampukselta. Myös Jarin 32 kilometrin mittainen työmatka Uuraisten suunnasta on kohtuullinen.
Opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen
Biotalousalan yrittäjyys on uravalinta, jolla tullaan pärjäämään pohjoisessa Keski-Suomessa tulevaisuudessakin. Sarita ja Jari hallitsevat tämän voittavan valinnan molemmat puolet: Sarita yrittäjyyden, Jari biotalouden. Poken opiskelijoita on kannustettu yrittäjyyspolulle ja yhteiseen esihautomoon Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Sarita kertoo yrittäjyydestä Pokella kaikille maatalouspuolen opiskelijoille ja Jari puolestaan metsäalan tuleville osaajille.
– Metsäalalla yrittäjyys tulee ajankohtaiseksi yleensä muutama vuosi valmistumisen jälkeen, kun omasta työtehosta on oikea käsitys. Metsuriyrittäjäksi alkamisessa on pieni kynnys, sillä isoja investointeja ei tarvita, Jari pohtii.
Biotalousalan mahdollisuudet onkin huomattu: kevään 2015 yhteishaussa Poken metsäalan koulutus sai ennätysmäärän hakijoita.
Luonnonvara-alalla opitaan tekemällä
Sarita ja Jari viihtyvät töissä Biotalouskampuksella.
– Tänne on mukava tulla töihin ja ympäristökin on viihtyisä, Jari kehuu.
– Omassa työssä huomaa, että asiat edistyvät, ja sillä on suuri vaikutus työmotivaatioon.
Luonnonvara-alan opiskelijat ovat tekevää porukkaa.
– He ovat mutkattomia. Aina kun päästään käytännössä tekemään, opiskelijat viihtyvät. Opettajan ammattitaitoa vaaditaan, kun teoriaa yhdistetään käytäntöön, Jari sanoo.
– Tietysti opiskelijoillakin on monia vaiheita. Ensimmäisenä talvena tapahtuu isoja asioita, kun muutetaan pois kotoa ja etsitään omaa opiskeluidentiteettiä. Kolmessa vuodessa tapahtuu huimaa kasvua, Sarita kuvaa.
– Aikuisilla on hyvin erilaisia taustoja. Opetustilanteessa tulee esiin hyvin erilaisia näkökulmia, joka tuo lisää sisältöä opetustilanteeseen.
Aikuiskoulutuksen lähiviikot ovat tiedossa vähintään vuodeksi eteenpäin. Muu toiminta rakentuu näiden aikataulujen ympärille. Nuorten opetuksessa voidaan joustaa enemmän, sillä nuoret ovat paikalla tiiviimmin. Opetuksen suunnitteluun vaikuttavat aina myös vuoden kierto, sää ja luonnonolosuhteet.