Sekajätteen koostumus alkaa pikkuhiljaa paljastua

Koostumustutkimusta on takana 5 viikkoa ja nyt onkin hyvä tilaisuus raportoida hiukan tuloksista. Tutkimuksessa käsitellään haja-asutusaluetta ja taajamaa erikseen ja katsotaan mm. onko niiden välillä esimerkiksi merkittäviä eroja jätteen lajittelun osaamisessa. Meidän tutkimuksen taajamat ovat Saarijärvi ja Kuokkala (Jyväskylä), haja-asutusalueet taas Kivijärvi ja Korpilahti.

Tähän mennessä olemme pistäneet merkille biojätteen suuren määrän sekajätteen seassa. Biojätettä on ollut keskimäärin taajama-alueiden kuormissa tähän mennessä hiukan yli 30%, mikä on aivan liian paljon, kun sehän ei sekajätteeseen kuulu. Sekajäte poltetaan ja biojäte hankaloittaa palamisprosessia (kosteus). Haja-asutusalueiden biojäteosuus on tällä hetkellä himpun verran alle 30%. Biojätteen erilleen kerääminen on järkevää senkin takia, että sitä jatkojalostetaan energiaksi esimerkiksi omakotitalojen lämmitykseen. Jos se joutuu sekajätteeseen, energiaa menee hukkaan. Kuormista on löytynyt muutakin huomionarvoista kuten esimerkiksi parissa kuormassa olleet aikuisten vaipat, joita yhdessä näytteastiassa oli melkein 40 kg. Lisäksi jonkin verran on tullut vastaan ihan käyttökelpoisia, ehjiä vaatteita.

Huomattavassa osassa roskapusseista on ollut ihmisten nimet, kaikki yhteystiedot ja jopa sotut. Paljon on löytynyt elämiseen littyviä asiakirjoja kuten tiliotteita, vakuutuslaskuja, sähkölaskuja jne… Roskapussien omistajien jäljittäminen olisi suurimmassa osassa tapauksista erittäin helppoa. Reseptilääkkeissä on ollut lääkemääräyksen saaneen tiedot lähestulkoon aina. Tutkimuksen aikana on kieltämättä käynyt mielessä ottaa yhteyttä niiden pussien omistajiin, jotka ovat olleet täynnä biojätettä. Emme voisi tietenkään tutkimuksen luonteen ja ”kirjoittamattomien sääntöjen” nojalla tehdä niin. Silti joihinkin ihmisiin tekisi mieli ottaa yhteyttä.

Yksi hyvä esimerkki oli roskapussi, josta löytyi roskapussin omistajan passikuvat, auton liikennevakuutus- ja verolaput, sähkölaskut, noin puolisen kiloa lääkkeitä pakkauksissaan, joista selvisi nimi sekä henkilön omistaman koiran nimi (koiralle oli määrätty lääke). Lisäksi pussista löytyi mm. puoliksi syötyjä suklaapatukoita sekä muita karkkeja huomattava määrä, pari laukkua, ja runsaasti muita papereita joista kävi ilmi mm. henkilön harrastukset ja se että hänellä on hevonen. Hevosen nimi, kuva ja klinikkakäyntilaskukin oli pussissa. Siellä oli myös kaikenlaista muutakin, joista voisi tarinan ihmisestä aika hyvin rakentaa kasaan. Puolisonkin nimi ja puhelinnumero löytyi. Onhan se epätodennäköistä että esim. rikolliset alkaisivat tonkia ihmisten sekajätepusseja, mutta ne ovat melkein yhtä hyvä tiedonlähde, kuin sosiaalinen media tai internet.

Sekajätteen seasta on löytynyt myös paljon metallia, lasia ja kartonkipakkauksia, sekä lehtikeräykseen kuuluvaa paperia ja myös sellaista tavaraa, joka kuuluu suoraan jäteasemalle. Sekajäte menee aina polttolaitoksiin ja seassa ei saa olla palamatonta materiaalia, kuten lasia tai metallia. Metallit myös hyvin todennäköisesti rikkovat tai vaurioittavat polttolaitosten koneiston osia! Lasi taas ei pala, ja erilaisilla laseilla (lasipakkaukset ja muu lasi) on eri sulamispiste, joten nekin vaikeuttavat polttoprosessia. Kartongit ja paperit taas eivät ole varsinaisesti haitaksi, mutta ne pystyttäisiin paremmin hydöyntämään erilleen lajiteltuina. Suurimpia haittoja polttolaitoksissa aiheuttavat sekajätteeseen joutuneet patterit, akut ja sähkölaitteet. Akuista ja pattereista saadaan paljon erilaisia metalleja uusiokäyttöön. Pattereiden sisältämät vaaralliset haihtuvat aineet vaikeuttavat savukaasujen puhdistusta, ja haihtumattomat taas hankaloittavat polttoprosessissa syntyneen tuhkan ja kuonan loppukäsittelyä (Recser Oy, 2017.)

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin

– Pinja & Siiri