Raivaussaha selkään ja raivaamaan!
Peltorit korville ja raivaussaha käyntiin! Radiossa soi legendaarinen Scorpions – Still Loving You, tuo biisi on itselleni taipunut kesäisin ennemminkin muotoon Stihl Loving You, niin syvällinen suhde tuohon rakkaaseen sahaan kesälomilla syntyy. Oman raivaussahaurani aloitin 14 vuotiaana ensiharvennuskohteiden ennakkoraivuulla. Sen jälkeen sahaa on huudatettu, jos jonkinlaisissa kohteissa. Näin voinkin omasta kokemuksesta kertoa, että raivaussahatyöskentely sopii lähes kaikenikäisille ja on oiva puhde esimerkiksi yläasteikäiselle hormonihirviölle, jolta on tarve saada ylimääräinen energia kulutettua. Ehkä oli liian tylysti sanottu, mutta joka tapauksessa terve nuori ihminen jaksaa hyvin kannatella sahaa, kun opetetaan heti kättelyssä oikea tekniikka ja valjaiden säätö. Metsässä vietetty aika ei koskaan mene hukkaan! Monille ihmisille tekisi hyvää käydä myös luonnonhelmassa katsomassa, miten luonto elää ja metsä kasvaa. Sitä saattaa jopa tajuta kuinka pieni ihminen onkaan ja kuinka pieni merkitys yhden ihmisen elinkaarella on, kun ympärillä kasvaa yli sata vuotiaita puita ja samalla uusia taimia nousee jatkuvasti.
Ajellessaan pitkin Suomen lukuisia teitä, kiinnittyy huomio yksi toisensa jälkeen hoitamattomiin pusikoihin. Näitä pusikoita on joka puolella, enemmän tai vähemmän. Usein herää kysymys – miksi!? Enkä nyt halua väittää, ettei metsänomistajia yleisesti kiinnosta pitää taimikoistaan huolta, mutta kyllä niitä taimikonhoidon sekä metsänuudistuksen laiminlyöjiä tuntuu olevan. Onko näillä metsänomistajilla tosiaan niin hyvä taloudellinen tilanne, ettei tulevaisuudessa odottavia hakkuutuloja tarvitse turvata hoitamalla taimikoita. Vai onko sittenkin niin, ettei ole varaa edes siihen taimikonhoitoon – edes Kemera-tuella? Tai ehkäpä asia ei vain kiinnosta, vai kenties ei ole kerta kaikkiaan riittävää tietämystä taimikonhoidosta ja omien taimikoiden hoitotarpeesta. Mene ja tiedä.
Ajallaan tehty taimikonhoito on tuottavaa ja työnjälkikin miellyttää tekijäänsä
Taimikonhoitotöihin ryhtymistä ei pitäisi pelätä, aiheesta löytyy rutkasti oppimateriaalia ja lisää tulee jatkuvasti. Esimerkiksi Sykettä Keski-Suomen metsiin -hankkeessa järjestetään metsänomistajille koulutustilaisuuksia ja tietopaketteja metsänhoitoon liittyvistä asioista taimikonhoito mukaan lukien. Mikäli yhtään oma ammattitaito taimikonhoidon suhteen askarruttaa, kannattaa ehdottomasti lähteä näihin koulutuksiin mukaan. Monelle varmasti onkin suurimpia haasteita päästä alkuun taimikonhoidossa ja sahaan sekä muihin varusteisiin investoiminen epäilyttää. Laadukkaaseen sahaan ja varusteisiin menee helposti tuhatkin euroa, mutta halvemmallakin pääsee alkuun ja esimerkiksi tutuilta voi pyytää varusteita lainaksi pienempää käyttöä varten. On kuitenkin sanottava, että kunnollisilla varusteilla työ on huomattavasti mielekkäämpää. Laadukas raivaussaha kestää vuosia ja säännöllisellä huollolla sen elinkaarta voi edelleen pidentää.
Ennen töihin ryhtymistä on syytä perehtyä raivaussahan turvalliseen käyttöön
Taimikot kannattaa ihan oikeasti hoitaa kuntoon, mikäli mielii metsistänsä saada tulevaisuudessa laadukasta myyntipuuta. Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remeksen Metsämme-messuille tekemästä diasarjasta pääsee hyvin kärryille, siitä miksi taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan. Pääset katsomaan diasarjaa tästä. Remeksen materiaalista käy ilmi muun muassa se, että taimikonhoidolle saa yleensä 3-5 % sisäisen koron ja esimerkiksi vuoden viivästyminen taimikonhoidossa optimaalisesta ajankohdasta voi lisätä taimikonhoidon kustannuksia 10 prosenttia. Taimikonhoidon kannattavuutta parantaa myös sille myönnettävä Kemera-tuki, jota on haettavissa niin taimikon varhaisperkauksiin (tuki taimikon varhaishoitoon 160 €/ha) kuin varsinaisiin taimikonhoitoihinkin (tuki nuoren metsän hoitoon 230 €/ha).
Palatakseni vielä alussa väläyttämääni nuorten työllistämiseen raivuuhommilla, voisi siihen lisätä vielä tämän Kemera-kortin. Kemera-tuella voisi nuorelle raivaussahamestarille maksaa pientä palkkaakin, eikä näin taimikonhoito kävisi edes kalliiksi omalle kukkarolle, mutta silti hyötyjiä olisi monta! Mikäli nyt kuitenkaan taimikonhoitoa ei omatoimisesti tai edes nuorison voimalla tule tehtyä, kannattaa se silti ehdottomasti ostaa esimerkiksi paikalliselta metsäpalveluyrittäjältä. Rahaa tulee varmasti törsättyä turhempaankin ja samalla saadaan työllistettyä paikallisia yrittäjiä, jotka todennäköisesti maksavat veronsakin vielä samalle kunnalle. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että taimikonhoidon kustannukset voidaan vähentää metsätalouden verotuksessa! Eiköhän siis laiteta taimikot kuntoon?!