Metsäkeskus, Metsä Group, Metsänhoitoyhdistys, Metsähallitus, metsä sitä ja metsä tätä… Niin mites se nyt olikaan?

Kokeneelle metsänomistajalle otsikossa mainitut organisaatiot ovat usein itsestään selvyyksiä, eikä niitä heille tarvitse kerrata. Elä siis vaivaudu tätäkään lukemaan, jos koet eri metsäorganisaatiot itsellesi tutuiksi. Monelle tuoreemmalle metsänomistajalle ja miksei vanhemmallekin, jotka eivät ole olleet aktiivisia metsäasioissa, voi eri metsäorganisaatiot olla hyvinkin kinkkisiä. Mistä voin hakea taimikonhoidolleni sitä Kemera-tukea, kenelle möisin puuta tai mistä siihen puun myyntiin voisin kysyä neuvoa.

Parin vuoden takaisessa Metsälehti-makasiinissa (2/2015) oli Valtteri Skyttän kirjoittama artikkeli samasta aiheesta, jossa käytiin kohta kohdalta läpi kaikki yleisimmät organisaatiot. Toki aiheesta on varmasti muulloinkin kirjoitettu, mutta ainakaan omiin silmiin ei usein ole tietopakettia metsäorganisaatioiden tehtävistä sattunut. Ehkä tämä johtuu juuri siitä, että metsäalan toimijoille ja ammattilaiselle aihe on arkinen, ettei siitä tule mieleen kirjoittaa. Päätin koostaa tähän hyvin pelkistetyn tietoiskun Suomessa toimivista metsäorganisaatioista pohjautuen paljon myös edellä mainittuun Metsälehti-makasiinin artikkeliin.

Lähdetään liikkeelle metsänhoitoyhdistyksestä, joka on ehkä lähimpänä varsinkin kokematonta metsänomistajaa. Metsänhoitoyhdistys eli mhy neuvoo ja auttaa metsänomistajaa lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Metsänhoitoyhdistyksiä on Suomessa reilut 70 kappaletta ympäri maata. Mhy on metsänomistajan etujärjestö, jossa toimintaa johtaa metsänomistajien äänestämän valtuusto. Pari vuotta sitten mhy:n jäsenmaksu muuttui vapaaehtoiseksi ja metsänomistaja voi itse päättää liittyykö metsänhoitoyhdistykseen vai ei. Jäsenmaksua vastaan metsänomistaja saa tavallisesti neuvontakäynnin tilalle sekä puunmyyntisuunnitelman. Lisäksi voit ostaa yhdistykseltä myös muita palveluja esimerkiksi taimikonhoitotöitä. Puukaupan ja metsänhoitotöiden lisäksi mhy auttaa myös tila-arvion tekemisessä. Tarkemmin metsänhoitoyhdistyksiin ja niiden palveluihin pääset tutustumaan tästä.

Entäpä sitten se Kemera-tuki, mistä sitä haetaan? Metsänhoitoyhdistykset usein hakevat myös sen, mutta nykyään metsänomistajan on helppo täyttää hakemus itse Metsään.fi-sivustolla, joka on Metsäkeskuksen ylläpitämä. Metsäkeskus siis myöntää metsänomistajille Kemera-tukea. Metsänhoitoyhdistysten tapaan Metsäkeskuskin neuvoo ja kouluttaa metsänomistajia, mutta ennen kaikkea se myös valvoo metsälainsäädännön noudattamista ja on täten metsänomistajaa lähinnä oleva viranomainen. Metsänkeskuksen tehtävänä on myös Suomen metsätalouden edistäminen ja metsävaratietojen kerääminen. Kaikkiaan Metsäkeskuksella on 550 työntekijää viidellä eri palvelualueella ja sen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Ryhtyessään suunnittelemaan puukauppoja, voi metsänomistaja halutessaan edelleen kääntyä metsänhoitoyhdistysten puoleen. Usein kuitenkin metsänomistaja ottaa tällöin yhteyttä puuta ostaviin metsäyhtiöihin, eikä aina ole taloudellisestikaan kannattavaa myydä puuta metsänhoitoyhdistyksen kautta. Suuria metsäyhtiöitä Suomessa ovat UPM, Stora Enso sekä otsikossa mainittu Metsä Group, joka tarkoittaa käytännössä samaa kuin Metsäliitto. Metsäliitto on metsänomistajien omistama osuuskunta, joka taas omistaa Metsä Groupin. Puunoston ohella suurimmat metsäyhtiöt myös tarjoavat erilaisia metsäpalveluita taimikonhoidosta metsätaloussuunnitelman tekoon ja usein näihin palveluihin liitetään metsäomistajan kanta-asiakkuus kyseiseen yhtiöön.

Puukaupoissa ei tule unohtaa myöskään pienempiä sahoja ja puunostajia, kuten vaikkapa Versowoodia, joka on Suomen suurin yksityinen puunjalostuskonserni. Muita pienempiä puunostajia ovat esimerkiksi Pölkky, Keitele ja Kuhmo. Lisää pienempiä sahoja löydät helposti Sahateollisuus ry:n verkkosivuilta.

Sitten on vielä myös metsäpalveluyritykset, jotka ovat usein pieniä ja paikallisia yrityksiä, esimerkiksi yrittäjämetsureita. Heiltä voit ostaa erilaisia metsänhoitopalveluita aina taimenistutuksesta isojen puiden kaatoon. Näiden paikallisten pienyrittäjien työllistäminen on vähintäänkin suotavaa. Vaikka ostaisitkin esimerkiksi taimikonhoitopalvelun mhy:stä tai metsäyhtiöltä, todennäköisesti itse työn suorittaa kuitenkin alihankkijana jokin metsäpalveluyrittäjä. Voit siis yhtä hyvin ottaa itse suoraan yhteyttä metsäpalveluyrittäjään, joita löytyy jonkin verran muun muassa Metsään.fi-palvelusta

Alkupuolella tuli jo mainittua Metsäkeskuksen toimivan maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Ministeriö luonnollisestikin toteuttaa Suomen metsäpolitiikkaa, mutta Metsäkeskuksen lisäksi sen alaisuudessa on monia muitakin organisaatioita. Yksi näistä on valtion liikelaitos Metsähallitus, joka valvoo valtion maita ja vesialueita kaikkiaan 12 miljoonan hehtaarin alalta. Talousmetsää tästä alasta on noin kolme miljoonaa hehtaaria ja nämä metsät painottuvat eniten Suomen pohjoisosiin. Maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen kuuluvat myös Maanmittauslaitos, Maaseutuvirasto sekä Luonnonvarakeskus (LUKE). Luonnonvarakeskus perustettiin kaksi vuotta sitten, jolloin siinä yhdistyivät Metsäntutkimuslaitos METLA, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto.

Metsätalouden edistämisorganisaatio Tapio, on metsänomistajille tuttu lähinnä Hyvän metsänhoidon suosituksista

Mainittakoon vielä myös OTSO – Metsäpalvelut Oy, joka markkinoi itseään metsäpalveluiden moniosaajana. Aiemmin OTSO Metsäpalvelut toimi osana Suomen Metsäkeskuksen liiketoimintayksikköä, mutta on nykyisin valtakunnallinen sitoutumaton organisaatio, jonka pääomistaja on sijoitusyhtiö Helmet Business Mentors Oy. OTSO metsäpalveluilla on 60 toimipistettä sekä 170 metsäalan ammattilaista ja tehtävänä on palvella monipuolisesti erilaisissa metsänhoitoon ja puukauppaan liittyvissä asioissa sekä auttaa metsäomaisuuden hallinnassa ja metsäkiinteistöjen välityksessä.

Siinäpä typistettynä keskeisimmät Suomen metsäorganisaatiot. Tekstiin sijoitetuista linkeistä pääset tutustumaan kuhunkin organisaatioon tarkemmin. Voit myös halutessasi kaivaa arkistoista Metsälehti-makasiinin (2/2015), josta löytyy hieman kattavampi artikkeli aiheesta. Tärkeintä kuitenkin on, ettet passivoidu metsänhoidossa eksyessäsi metsäorganisaatioiden viidakkoon. Aina löytyy joku, joka neuvoo sinut oikeaan paikkaan!