Menin, näin, koin, KANADA!
Nyt parin-kolmen viikon toipumisajan jälkeen kykenee pohtimaan mitä jäi mielenpäälle Kanadaan suuntautuneesta maidontuottajien opintomatkasta. Matkaan lähti vajaat 30 maidontuottajaa tai maidontuotannon parissa työskentelevää henkilöä eri puolilta Suomea. Tavoitteena oli nähdä mitä maidontuotanto on Atlantin toisella puolella ja mitä sieltä voisimme oppia. Opintomatkoilla matkanvetäjien vanha vitsi on sallittu 10 % hävikki osallistujissa matkan aikana. Sen lähestulkoon kohtasimme jo Helsinki-Vantaalla, kun kolmella lähtijällä oli haasteita Kanadaan vaadittavan sähköisen matkustusluvan kanssa, mutta onneksi uudet luvat saatiin anottua ja ne vielä tulivat nopeasti eli koko porukka saatiin koneeseen ja kyllä he myös Suomeen palautuivat kaikki matkan jälkeen.
Meillähän on Suomessa vallan mainio tilanne, saamme käyttää laadukasta ja puhdasta maitoa ja maitojalosteita. Meidän maitotilayrittäjät ovat osaavia sekä halukkaita oppimaan uutta. Tekemisestään innostuneet oman alansa kovat ammattilaiset ovat meille hankevetäjille mieletön motivaation lähde, joiden kanssa töiden tekeminen kehittää omaa ajattelua. Ja mikä parasta, yrittäjät sparraavat toisiaan opintomatkoilla. Niitä keskusteluita oli antoisaa kuunnella.
Mitä sitten jäi Kanadasta matkaan jatkoa ajatellen? Ainakin osittain erilaiset tunnusluvut, joita käytetään tuotannon ja johtamisen mittareina. Tällainen on esimerkiksi pregnancy rate, jolle ei täysin vastaavaa tunnuslukua Suomesta löydy. Tunnusluku oli erään kanadalaisen isännän mielestä se kaikkein tärkein tunnusluku koko tilan johtamisen ohjaamisessa.
Kanadassa hormonien käyttö maidontuotannossa on kielletty kuten myös antibioottirehut. Eläinten hyvinvointiin näillä meidän vierailutiloilla, jotka edustivat tokikin parhaita tiloja, oli kiinnitetty huomioita. Se mikä bussissa mietitytti, oli laidunnuksen vähäisyys tiloilla. Peltomaa oli erittäin kallista, n. 30 000€ hehtaarilta, ja se koettiin liian kalliiksi laidunnukseen. Parsinavetoissa oli pienet jaloittelualueet/laidunnusalueet käytössä. Toisaalta sitten pihatot olivat varsin väljät ja eläimillä tilaa liikkua pihatossa. Myös parsinavetoissa erityisryhmien tilat olivat väljät ja runsaasti kuivitetut.
Vierailukohteemme olivat erittäin hyviä ja mielenkiintoisia. Monipuolisuus oli valttia, näimme parsinavetoita, pihatoita, lypsyasemia, lypsyrobotteja, hiekkaparsia, kompostipohjia, vasikkalan ylipaineilmanvaihdolla, erilaisia toteutuksia vasikoiden iglu-kasvatuksesta sekä pääsimme juttelemaan työstään innostuneiden kanadalaisten maidontuottajien kanssa. Oppaanamme toimi keväällä eläkkeelle jäänyt Jersey –rodun kehittämisen parissa reilut 30 vuotta työskennellyt Russell Gammon. Häneltä saimme runsaasti arvokasta ja tilavierailuja täydentävää tietoa kanadalaisesta maidontuotannosta.
Kanadan ilmasto on hyvin samankaltainen Suomessa, tokikin Ontarion osavaltiossa, jossa me kiertelimme, on erilaisia ilmastoalueita ja mikroilmastot voivat olla kovinkin vaihtelevia esimerkiksi lumen määrän suhteen. Pääkasvilajit maitotiloilla olivat maissi sekä kuivattuna että säilörehuna ja sinimailanen, josta tehtiin kuivaheinä. Myös Kanadassa oli menneenä kasvukautena koettu haasteita sateiden kanssa ja osa tavoitelluista rehusadoista oli jäänyt korjaamatta. Marraskuun alkupuolella puitavan maissin korjuu oli vasta alullaan ja 2-3 viikkoa normaalia myöhäisemmässä aikataulussa.
Yrittäjien huolet tuntuivat olevan samat Kanadassa kuin täällä Suomessa. Mitä vapaakauppasopimukset tarkoittavat omalle tuotannolle, miten eläinten hyvinvoinnista pidetään huolta ja millä tavoin toteutetaan ennaltaehkäisyä eläintautien osalta, kuinka työntekijät saadaan motivoitumaan tilan tavoitteisiin ja sitoutumaan tilan arvoihin sekä tekemisen tapaan.
Kanadan opintomatkan maidontuottajille toteutti Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila (MEKA) –hanke yhteistyössä OmaNauta –hankkeen kanssa. Hankkeet yhdistivät useiden maakuntien yrittäjiä samalle opintomatkalle. Hankkeet saavat rahoituksensa Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelmasta vuosille 2014-2020.
– Susanna Lahnamäki, Projektipäällikkö/MEKA -hanke, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti