Miten syödä ilmastoystävällisesti?

Maailman luonnonvarojen kulutuspäivä tuli täyteen 29.7.2019.  Suomessa samainen päivä täyttyi 5.4.2019. Koko maapallon nykyiseen kulutukseen kattamiseen tarvittaisiin 1,75 maapalloa ja suomalaisten kulutuksella 3,8 maapalloa.

Yksi syy, miksi luonnonvarojen kulutuspäivä tulee aina vain aiemmin täyteen, liittyy väestön kasvuun ja ruuan tuottamiseen. Mitä enemmän väestöä, sitä enemmän tarvitaan peltopinta-alaa viljelykasvien ja tuotantoeläinten käyttöön. Lisää pinta-alaa saadaan helpoiten hakkaamalla tai polttamalla metsiä. Samalla kun metsiä hakataan, vähennetään myös hiilinielujen määrää. Tästä aiheutuu haittaa mm. ympäristölle ja ilmastolle.

Maailmanlaajuisesti ruokaa heitetään vuodessa pois noin 1,3 miljardia tonnia. Tällä määrällä voitaisiin ruokkia lähes kaksi miljardia ihmistä.  Suomessa jokainen suomalainen saa aikaan ruokahävikkiä 20-25 kiloa vuodessa. Tämän arvo on suunnilleen 100 euroa. Melko paljon, eikö?

Suomalaiselle kuluttajalle yksinkertaisinta on miettiä omia kulutustottumuksiaan. Sama koskee myös muitakin ihmisiä asuinpaikasta riippumatta. Ruokahävikkiä pienentämällä voimme säästää rahaa ja ympäristöä.

Valitsemalla tai lisäämällä ilmasto- ja/ympäristöystävällisten ruuan määrää voidaan ehkäistä mm. ruokahävikin syntymistä. Ilmastoystävällisellä ruualla tarkoitetaan ruokaa, joka tuottaa vähän päästöjä ja on materiaali- ja energiatehokasta. Ympäristöystävällinen ruoka liittyy läheisesti ilmastoystävälliseen ruokaan. Ympäristöystävällisessä ruuassa kuluttaja tekee ostoksensa mm. eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta.

WWF:n julkaisemat ruokintasuositukset antavat neuvoja siitä, kuinka pitäisi syödä ilmastoystävällisesti. Ruokavalioon suositellaan lisättävän kasvisten ja kestävästi kasvatetun kalan määrää. Lihaa tulisi syödä maksimissaan kerran viikossa. Maitoa suositellaan juotavaksi lasillisen kerran päivässä. Broileria voisi syödä muutaman kerran viikossa.

Eri lähteistä löytyy erilaisia neuvoja ja ohjeita, kuinka syödä ilmasto -ja ympäristöystävällisesti. Elokuun aikana uutisoitiin Amazonin sademetsien metsäpalojen yhteydessä, että Euroopan puheenjohtajamaa Suomi ehdotti brasilialaisten tuotteiden boikotointia palojen sammuttamistoimien aloittamiseksi. Brasiliasta Suomeen tuodaan mm. soijaa, kahvia ja lihaa.

Onko näillä vaikutusta suomalaisiin kuluttajiin? Jokainen ihminen on oma yksilönsä, joka saa päättää itse omista syömisistään. Tärkeintä olisi se, ettei kotitalouksissa syntyisi kovin paljon ruokahävikkiä. Ruokahävikkiä voidaan vähentää monilla eri keinolla. Yksi keino on miettiä ennen kauppaan menoa esim. muutaman päivän ruokalistan etukäteen. Ruokalistan teko vähentää kaupassa mahdollisesti syntyviä mielihaluja ja heräteostoksia.

Suosi kotimaista ja ympäristömerkeillä varustettuja tuotteita. Kotimainen ruoka on terveellistä, tarkasti valvottua ja helpohkosti jäljitettävää. Kotimainen lihantuotanto on tällä hetkellä omasta mielestäni aliarvostettua. Suomessa pidetään todella hyvää huolta tuotantoeläimistä. Voimme syödä mm. kakkutaikinaa ilman vaaraa, että siitä saisi salmonellan. Vaikka suosituksissa kirjoitetaankin lihan syönnin vähentämisestä, tulisi ihmisen miettiä asiaa oman maansa näkökulmasta. Siellä asiat voivat olla toisinkin.

Ympäristömerkillä merkityt tuotteet kertovat tuotteen ympäristöystävällisyydestä. Lisäksi jokaiselle merkille on asetettu tavoitteita, jotka tuote tulee täyttää. Kriteerit liittyvät yleensä tuotteen laatuun ja ympäristömyönteisyyteen. Ympäristömerkkejä on olemassa useita, tässä niistä muutama: pohjoismainen ympäristömerkki, reilu kauppa, aurinkomerkki, EU:n luomu, MSC, avainlippu ja hyvää Suomestamerkki.

Ruokahävikin, sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisestä ruuasta ei tule asettaa itselleen turhaa painetta tai ahdistusta. Suomi on loppupeleissä pieni maa isojen maiden joukossa. Voimme vain toivoa, että isommat ottaisivat pienemmistä mallia. Jokaisen pienenkin maan teko on arvokas ja helppo toteuttaa.

Artikkelikuvan lähde: http://https://www.hyvaasuomesta.fi/suomalainen-ruoka/apua-merkkiviidakkoon