Polulla biotalouden asiantuntijaksi, osa 2/4

Opiskelija Sari Laakso kertoo, kuinka päätyi opiskelemaan agrologiksi, vaikka yksi tutkinto oli jo taskussa ja työelämä opettanut lisää.

Hengitä syvään…

Odotin tammikuun pakkasessa päivän viimeistä bussia Tarvaalaan puhallellen ympäröivään pakkasilmaan huurupilviä. Vaikka kylmä ilma karahti joka sisäänhengityksellä kurkkuuni, hymyilin kaulahuivini suojissa. Huomenna olisi ensimmäinen koulupäivä. Nousin bussiin ja matkasin Biotalousinstituutin vieressä sijaitsevaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston asuntolaan nukkumaan.

Ensimmäiset päivät vahvistivat opiskelun aloituspäätökseni olleen oikea. Huokaisin helpottuneena minut valtaavasta varmuudesta. Läpikäytäviä asioita oli paljon ja kalenteri täyttyikin kertalaakista erilaisista muistutuksista ja tehtävien palautuspäivistä. Nämä saisin lomittaa arkeeni sen lisäksi, että olin päättänyt tehdä ensimmäisen puolen vuoden ajan samanaikaisesti täyspäiväisesti töitä, lukuun ottamatta koulun vaatimia lähipäiviä. Saimme tiedot kaikista koulussa käytössä olevista ohjelmista, mitä ehdottomasti tarvitsimme voidaksemme suoriutua monimuoto-opinnoista. Käyttäjätunnuksia, salasanoja, linkkejä ja PIN-koodeja tuntui satavan muistivihkoni sivuille. Pääni tuntui kuitenkin kevyeltä kuunnellessani aloitustuntien ohjeita ja tulevien kurssien aiheita. Ihoani kihelmöi kaiken tämän uuden äärellä. Hengitin syvään koulun ilmaa kävellessämme rakennuksen tilat läpi. Tajusin löytäneeni aivan uuden maailman, missä on täysin normaalia viettää lapsuutensa maatilalla, omistaa tuotantoeläimiä ja traktoreita, hoitaa metsää ja maata, kierrättää ja hyödyntää ympäröiviä luonnonvaroja, sekä olla tietoinen omasta ja muiden luonnonvara-alojen toimijoiden vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Samanaikaisesti tiedostin myös kuilun minun ja juuri löytämäni maailman välillä. Opittavaa olisi paljon.

Sain tiivistelmän tuotantoeläinten nimityksistä niiden eri tuotantovaiheissa, joista suurta osaa en ollut aiemmin edes kuullut. Kuulin, että tulen tekemään lyhyen harjoittelun vuoden aikana jossain maatilalla ja hengitykseni tiheni. Kuka oikein ottaa vihernokan maatilalleen toikkaroimaan? Sain tietää, että tulemme harjoittelemaan traktoriajoa ja yhdistämään siihen eri työkoneita. Minulle alkoi tulla hiki ja toivoin hiljaa, että sillä parkkipaikalla ei olisi mitään rikottavaa lähellä. Että menemme pellolle ottamaan näytteitä ja etsimään lieroja. Matoja, kääk. Että lähdemme harjoittelemaan lypsämistä, oikeilla lehmillä. Aloin jännittää ja hengitykseni tiheni entisestään.

Sain tietää, että voisin hakea hyväksilukuja aiemmin suorittamistani kursseista. Jos minulla on aiempaa osaamista jonkun kurssin aiheesta, voisin hakea kurssien korvaamista AHOT-hakemuksella. Tämä nauratti ensin, kunnes huomasin, että itse asiassa Yrittäjyys-kurssin voisinkin ahotoida nykyisellä työkokemuksellani. Puhelinnumeroita ja sähköposteja, läjä uusia nimiä ja titteleitä. Muistilappuja ja hälytyksiä. Turvallisuusohjeita. Luokkamme WhatsApp-ryhmän luonti. Muistutus pitää suoritettujen opintojen määrää silmällä tukien kannalta. Opiskelijanumerostani M6386 tulee käyntikorttini koko koulun ajaksi. Koulu kannustaa lähtemään ulkomaille opiskelemaan ja harjoittelemaan. Tämän tilaisuuden ainakin käytän! Pystyn tulostamaan koululla ja käyttämään sen tietokoneita. Saan oikeudet Office pakettiin sekä luvat lukea artikkeleita, kirjoja ja lehtiä koulun lisensseillä. Maaseudun tulevaisuus sattuu listalla ensimmäisenä silmään ja mietin, että enpä ole tuohonkaan aiemmin kiinnittänyt huomiota.

Kaiken tämän äärellä oloni on kuin Pandoran lippaan avanneella. Parin päivän aikana kuulemani tiedot ovat jo saaneet minut kyseenalaistamaan arvopohjaani ja arjen valintojani. Myöhemmin matkustaessani jo kotiinpäin, jään miettimään valtavaa tietomäärää, jonka verhoa olen vasta raottanut. Hengähdän syvään ja päätän toivottaa tämän itse valitsemani muutoksen avosylin tervetulleeksi, mihin se sitten minut viekään tai millaiseksi se minut tuleekaan muuttamaan. Koska sen se kyllä tulee tekemään.

Polulla biotalouden asiantuntijaksi osa 3/4 ilmestyy torstaina 5.12.

Sari Laakso, opiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti