Monipuolisempia mahdollisuuksia työelämässä

Saarijärven Tarvaalassa on koulutettu agrologeja vuodesta 1988, ensin opistotasolla Tarvaalan Maatalousoppilaitoksen toimesta. Vuodesta 1999 alkaen agrologi (AMK) koulutuksesta on vastannut Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Tässä sarjassa tutustutaan Tarvaalan alumneihin, ja heidän uratarinoihinsa. Millainen agrologi sinusta tuli, Sanna Tarkiainen?

Neljänkympin korvilla, tradenomina jo pitkän työuran tehneenä pohdiskelin vuorottelu- tai opintovapaan mahdollisuutta. Koska maatalouden ja maaseudun asiat ovat olleet aina lähellä sydäntäni, Hevosurheilu-lehdestä bongattu Tarvaalan biotalouskampuksen monimuoto-opiskelun ilmoitus osui ja upposi.

Tuolloin keskustelu maatalouden kurimuksesta ja suomalaisen ruoan tuotannon arvostuksesta oli kuumenemassa, ja mietin voisiko maalaistyttö-taustastani sekä vahvasta kaupallisen alan ja markkinoinnin osaamisestani olla hyötyä agraari-sektorilla. Näitä perusteluja Auerin Jaana ja Anttosen Erkki aika hyvällä pokalla kuuntelivat pääsykoehaastattelussa. Nyt muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen voin todeta, että varsinkin viestinnän osaamisella olisi alalla ollut polttavaa tarvetta jo paljon aiemmin.

Opiskelupaikka aukesi ja heittäydyin kahden vuoden täysiaikaiselle opintovapaalle. Perusopinnot veivät mennessään ja tavallisen metsässäkulkijan luonto-osaaminen vahvistui ekologian opintojen ja varsinkin mielekkäiden metsäreissujen myötä. Kotieläinopinnot olivat hevosenomistajalle tietenkin kiinnostavinta, ja positiivisena yllätyksenä tuli biotalouden opinnot, joihin opintosuunnitelmani painotinkin.

Itsenäinen monimuoto-opiskelu vaati itsekuria, mutta hajanaisesta opintoryhmästämme muodostui harvojenkin lähiopetuspäivien myötä yllättävän tiivis. Luokkakavereissa oli iso tuki, turva ja tsemppi, kun yhdessä puursimme tutkintoa kasaan. Tradenomi-tutkinnon opintojen hyväksiluvuilla ja pienellä säädöllä sain myös räätälöityä opintoja niin, että pystyin tiivistämään neljän vuoden tutkinnon 2,5 vuoteen.

Vaikka maatilaharjoitteluni kahden robotin lypsytilalla oli huikeaa aikaa, tavoitteenani ei ollut hakeutua maatilan käytännön töihin tai ryhtyä tilanpitoon. Muutenkin biotalousopinnot tuntuivat tulevaisuuden suunnalta. Erityisesti uusiutuvan energian asiat kolahtivat kovaa, ja sitä kautta palaset alkoivat loksahdella kohdalleen. Biokaasukäyttöisiin jäteautoihin liittyvä opinnäytetyöni jätti luultavasti ikuisiksi ajoiksi ”biokaasu-lasit” nenälleni ja perheemme kulkuneuvoksi valikoitui myös biokaasukäyttöinen henkilöauto.

Opintojeni loppupuolella Biotalouden innovaatiot -kurssiin sisältyneen yrittäjähaastattelun kautta sain erikoistumisharjoittelupaikan Envitecpolis Oy:stä, jonne jäin myös oikeisiin palkkatöihin. Kahden vuoden aikana pääsin perehtymään mm. maan kasvukuntoon ja hevosenlannan hyödyntämiseen liittyviin hankkeisiin, maatilojen biokaasutuotantoon sekä maatilojen kannattavuuslaskentaan.

Kesäkuussa 2019 siirryin Maitoyrittäjät ry:n projektikoordinaattoriksi, mikä mahdollisti entistä paremmin markkinointi- ja viestintäosaamisen sekä maaseutuelinkeinojen koulutuksen yhdistämisen. On hyvin tiedossa, että työmarkkinoilla vaaditaan nykyään entistä monipuolisempaa osaamista. Näin jälkikäteen ajatellen oli erinomainen ratkaisu hakea lisäoppia luonnonvara-alalta, jotta pääsin laajentamaan työnhakua uudelle toimialalle. On varsin mieleinen tilanne, että pääsen hyödyntämään vahvaa osaamisaluettani itselleni tärkeiden asioiden parissa.

Sanna Tarkiainen, tradenomi, agrologi (AMK), projektikoordinaattori, Maitoyrittäjät ry