Mallinnuksesta tukea vaativan erityisen tuen työhön ja kehittämiseen

Koronakevään 2020 nopea siirtymä etäopetukseen muutti vaativan erityisen tuen piirissä työtä tekevien opettajien ja ohjaajien työtä, jossa korostuu yleensä kontaktiopetus, pienryhmässä oppiminen ja yksilöllinen ohjaus. Ennakoimaton siirtymä etäopetukseen haastoi erityisen tuen toimijoita pohtimaan, kuinka oppimisen tuki ja ohjaus toteutetaan, kun toimitaan verkkoyhteyksin ja etänä.

Tarmoa, työnäkyä ja tulevaisuusvisioita -täydennyskoulutushankkeen koulutuksen Erityisopettajan voinnin etäolohuone toteuttivat JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Ammattiopisto Live. Tähän koulutukseen osallistui opettajia ja ohjaajia eri puolilta Suomea. Ammattiopisto Spesian viisi työntekijää kehittivät koulutuksessa mallinnuksen, jolla tuetaan etäopetuksessa olevien vaativan erityisen tuen opiskelijoiden toiminnanohjausta sekä työntekijöiden moniammatillisen yhteistyön hallintaa etätyössä oltaessa. Eteenpäin vievänä voimana tähän oli jo koronakevään alussa todettu seikka, että kun ohjattavien opiskelijoiden aikataulut muuttuivat moneen otteeseen, haastoi tämä opiskelijoiden hallinnan tunnetta, sitoutumista etäopiskeluun sekä itseohjautuvuutta.

Nopea siirtymä haastoi käytänteet

Jo etäopetukseen siirtymisen alussa todettiin, että verkossa työskentely on eri tavalla kuormittavaa kuin opetus oppilaitoksessa. Siksi taukojen tärkeys korostuu ja eritoten yksilön vastuunotto niistä. Vastuunottoa tukemaan spesialaiset kehittivät taulukon, jossa vertaitiin etätuen ja lähituen tarpeita ja toteuttamistapoja. Näin syntynyt mallinnus ei pelkästään palvele etätukea, vaan tekee näkyväksi lähituen hyviä käytänteitä ja sitä voidaan hyödyntää myös lähitukea kehitettäessä. Molempien vaativan erityisen tuen toteuttamistapojen ytimessä ovat tuen muotojen ja toteuttamistapojen kehittäminen, jotta opiskelija saa riittävää tukea opintoihinsa.

Koronakevään nopea siirtymä etäopetukseen näytti toteen myös sen, että verkossa tapahtuvalle opetukselle ja oppimiselle ei välttämättä ole ollut hyviä käytänteitä. Tämä on haastanut myös oppimisen tuen ja sen aikaisemmat muodot. Lähituki ja sen käytännöt eivät siirry suoraan etätueksi. Yksi haaste etäoppimisessa ovat olleet myös tauot ja välitunnit. Niihin kehitettiin Porinatuokio välitunnin korvikkeeksi etänä opiskeltaessa. Sen tavoite on tukea yhteistoimintaa, osallisuutta ja visuaalisen hahmottamisen taitoja sekä tukea uusien tietoteknisten taitojen kehittymistä ja haltuunottoa.

Porinatuokiosta tukea yhteistoiminnallisuuteen

Porinatuokio on teemoitettu ryhmätyö, joka perustuu henkilökunnan ennalta valitsemaan teemaan, jonka ympärille yhteistoiminnallinen työskentely rakentuu. Porinatuokio voi perustua esimerkiksi visuaaliseen materiaaliin, keskusteluun siitä ja samalla yhdessä tehtävään palapeliin. Yksi Porinatuokion työtapa on palapelin tekeminen yhteistoiminnallisesti Teams -verkkoalustalla.

Verkkosivustolla tehtävä palapeli.
Palapelin tekeminen verkossa haastoi opiskelijoita yhteisen toiminnan äärelle. Tehtävänä oli arvata, mikä kuva oli tulossa seuraavaksi.

Spesialaiset kokevat, että tällainen tauoilla tapahtuva yhteistoiminnallisuus on tukenut opiskelijoiden vuorovaikutustaitojen kehittymistä verkossa. Yhteistoiminnallisuus toimii myös keskustelunavauksena uusille opiskeltaville asioille ja tukee etäopiskeluun liittyvien tunteiden jäsentämisessä. Ennen kaikkea se on strukturoitua toimintaa, joka tukee opiskelijoiden toiminnanohjausta, hallinnan tunnetta ja opiskelun mielekkyyttä. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella tämä on ollut mielekästä toimintaa, koska tauot on koettu miellyttävinä, turvallisina ja motivoivina. Palapelin tekeminen on toiminut myös keskustelullisen ja avoimen ilmapiirin ylläpitäjänä etäopiskelussa ja opintojen edistymisessä.

Laadukasta etätukea

Kevään 2020 etäopetuksessa korostui ensin opiskelijoiden sitouttaminen opintoihin sekä turvallisen opiskeluilmapiirin ylläpitäminen, koska etäopiskelu oli monelle uutta. Myös tietoteknisten laitteiden käyttöön ja oppimisalustoissa toimimiseen tarvittiin rohkaisua ja harjaantumista. Alun jälkeen oli tärkeä pohtia ja ennakoida mahdollisia oppimisen haasteita tai esteitä. Etätuen kehittämisessä spesialaisten tiimi sai opetushenkilökunnalta ja esimieheltään valtuudet järjestää oppimisen tuki parhaaksi näkemällään tavalla. Tiimissä vallitsi ratkaisukeskeinen ja toisia kunnioittava ilmapiiri, josta kaikille jäi hyvä mieli sekä tunne siitä, että tiimi sai nopealla aikataululla tehtyä hyvän kokonaisuuden, joka palveli opiskelijoiden sitoutumista ja etäoppimisen tukea etäopetukseen siirtymän alkukankeuksien jälkeen.

Ote vaativan erityisen tuen etä- ja lähituen mallinnuksesta:

Lataa taulukko 1 pdf-tiedostona

Taulukossa etä- ja lähituen ratkaisut eri tavoitteisiin ja haasteisiin. Erikseen saatavissa pdf-tiedostona.
Taulukko 1. Mallinnus huomioi oppimisen tuen, saavutettavuuden ja näiden yksilöllisen seurannan. Ote Etätuki vs. lähituki -taulukosta. Tekijät: Spesian LIITO18 etätukitiimi / Djupsjöbacka Henry, Haatainen Sampo, Heinonen Tuija, Jokelainen Karoliina ja Kari Nina.

Etä- ja lähituen mallinnuksessa oppimisen haasteiden jälkeen mietitään lähituen ratkaisut ja hyvät käytännöt. Tämän jälkeen tulevat etätuen ratkaisut ja kokeiluiden kautta syntyneet uudet toimintatavat. Koska etätuki oli monelle uusi asia, on siinä vielä kehitettävää. Etätuen vaikuttavuutta on tärkeää arvioida. Yksi tärkeä lähtökohta mallinnusta kehitettäessä on ollut siinä käytettävien toimintatapojen ja menetelmien saavutettavuus, jota mallinnuksen kehittäjät ovat pitäneet mallinnuksen punaisena lankana. Kun mallinnuksesta saadaan lisää käyttäjäkokemuksia ja sitä kehitetään edelleen, on ensiarvoisen tärkeää seurata ja arvioida tuen toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä toimintatapojen saavutettavuutta.

Nyt kehitetty mallinnus on jatkuvasti kehittyvä toimintamalli, joka tukee myös henkilöstön kehittävää työotetta, kun vaativan erityisen tuen toimintaa kehitetään. Ennen kaikkea mallinnuksen tavoitteena on tukea opiskelijan sitoutumista opiskeluun ja hänen hyvää oppimista etäyhteyksin. Etätuen mallinnuksen käyttöönotto ja siitä saadut kokemukset ovat näyttäneet sen tarpeellisuuden yhtenä etätuen muotona. Se on tarjonnut näkökulmia ja ideoita myös lähituen kehittämiseen sekä sen vaikuttavuuden arviointiin, kun opiskelijat palaavat opiskelemaan oppilaitokseen. Taulukkoon kootun etä- ja lähituen tarpeiden ja toteuttamistapojen mallinnuksen avulla pyritään tukemaan myös vaativan erityisen tuen yksilöllisiä oppimisen tavoitteita.

Kuinka voit?

Erityisopettajan voinnin etäolohuone -koulutus kysyi myös, kuinka erityisen tuen toimija voi etätöissä ollessaan. Tietoisuustaitojen merkitys työn tukena oli tärkeä teema. Moni koulutukseen osallistunut nosti esille teemoja, jotka tukevat omaa toimintakykyä ja sen ylläpitoa. Merkittäväksi koettiin työssäjaksamiseen liittyvä teema, jonka pohtimista tuki asiantuntijaluento tietoisuustaitojen teoriasta ja käytännöstä. Resilienssi ja tietoisuustaitojen haltuunotto ovat tuoneet tarvittavia taitoja rauhoittua epävarmuuden ja paineiden keskellä.

Ennen kesätauolle siirtymistä, spesialaiset tekivät huumoripitoisen kuvan opiskelijoille kiitoksena tehdystä työstä. Kuvan on myös tarkoitus kuvastaa spesialaisten tehokasta tiimiä, jonka arjessa myös huumori kukkii.

Tarmoa, työnäkyä ja tulevaisuusvisioita -täydennyskoulutushankkeen koulutuksissa kehitetään innovatiivisia lähestymistapoja ja menetelmiä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamisessa ja kohtaamisessa. Koulutuksissa on mahdollista rakentaa omaa työroolia tulevaisuusorientoituneesti. Uusi Erityisopettajan voinnin etäolohuone -täydennyskoulutus alkaa lokakuussa 2020.

 

Kirjoittaja:

Jari Karttunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

Tutustu myös:

Palapelit Papunetissä:

https://papunet.net/_pelit/_palapelit/palapeli2/app.php?lang=fi

Leave a Comment