Minä opiskelijana 2.0 -kysely – Kuinka hyvinvointihanke mahdollisti uudenlaisen työkalun käyttöönoton Jamkissa

Mistä on kyse?

Opetus- ja kulttuuriministeriön koronarahoituksella aloitettu OHKE-hanke (Opiskelijahyvinvoinnin yhteiskehittäminen) on aloittanut useita uusia ja innovatiivisia opiskelijoiden hyvinvointia tukevia toimenpiteitä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Koska allekirjoittanutta kiehtovat suunnattomasti erilaiset testit ja tilastot, ja olen muutenkin kaikin puolin nörtti, päätin osallistua hankkeen alkaessa vuonna 2021 työpakettiin, jossa alettiin kehittää hyvinvointikyselyä. Oppilaitoksella oli tuolloin selkeä tarve pystyä keräämään tietoa siitä, mitä opiskelijoille kuuluu. Varsinkin, kun korona-aika ripotteli kaikki opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet pois kampuksilta eri puolille Suomea.

Etäopetus mahdollisti monia asioita, mutta piilotti opiskelijat persoonattomien nimilaatikoiden taakse ja tutkimusten valossa voimaan aiempaa huonommin. Heräsi myös huoli siitä, kuinka aktiivisia juuri huonoimmin voivat opiskelijat todella olisivat hakeutumaan ohjaus- ja tukipalveluihin itsenäisesti. Tästä syystä haluttiin löytää tai kehittää jonkinlainen kysely kartoittamaan opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarvetta. Kyselyn oli tarkoitus olla sellainen, joka koskisi kaikkia opiskelijoita, olisi tutkimusperustainen ja erityisesti opiskelijalähtöinen; toisin sanoen sen täytyisi hyödyttää nimenomaan opiskelijaa itseään ensisijaisesti ja oppilaitosta vasta toissijaisesti.

Hyvin alkuvaiheessa ideaksi muodostui myös lisätä kysely osaksi Osaajana kehittyminen –opintojaksoa (5 op), koska kyseinen opintojakso on opiskelijan koko opintopolun ajan etenevä, sisältää hyvinvointimoduulin (1 op) ja on osa kaikkien opiskelijoiden opintosuunnitelmaa.

Alkuselvitykset

Työ lähti toden teolla käyntiin vuoden 2021 keväällä selvittämällä jo olemassa olevia kyselyitä tai työkaluja, joita muilla oppilaitoksilla on käytössään. Tässä työvaiheessa toimin kahdestaan lehtori ja opettajatutor Maaret Rutasen kanssa. Haastateltavaksi tai tarkastelun kohteeksi päätyi Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Metropolia-ammattikorkeakoulu ja monia muita. Huomasimme nopeasti, että monessa oppilaitoksessa on pohdittu ja kehitetty hyvinvointikyselyitä hyvin vaihtelevasti. Osassa kyselyä oli vasta harkittu ajatustasolla, osassa kehitys ja tuotteistaminen olivat hyvinkin pitkällä. Haastatteluvaihe toi paljon hyviä ideoita, jotka myöhemmin päätyisivät osaksi tulevan kyselyn filosofiaa ja toimintaperiaatteita. Tampereen yliopisto esimerkiksi oli kysynyt omassa hyvinvointikyselyssään opiskelijoilta suoraan, tarvitseeko tämä tukea ja nimennyt henkilöitä, jotka ottaisivat yhteyttä eniten apua tarvitseviin. Tämä tapa ajatella tuen tarvetta nimenomaan opiskelijan omien tarpeiden ja toiveiden kautta vetosi meihin kovasti.

Kyselyn valinta ja kehittäminen

Monia oppilaitoksia näytti yhdistävän yksi meille tuolloin vielä täysin vieras termi: HowULearn. Pian selvisi, että se on Helsingin yliopiston kehittämä tutkimuspohjainen kyselypatteristo, jonka tehtävänä on mitata ennen kaikkea opiskelijoiden omaa oppimista ja hänen kokemuksiaan opetuksesta (Parpala & Lindblom-Ylänne 2012). Aalto-yliopisto oli muun muassa kehittänyt kyseisen kyselypohjan avulla oman Allwell-kyselynsä, joka vaikutti juuri sen kaltaiselta työkalulta, jota etsimme. Allwell nimittäin oli koko oppilaitoksen opiskelijat läpileikkaava kysely, jossa opiskelijat lisäksi saivat itselleen automaattisen vastapalautteen opiskelustaan ja hyvinvoinnistaan vastattuaan kyselyyn. Lisäksi opiskelija saa linkkejä ja vinkkejä oman opiskelukykynsä kehittämiseksi, ja koulutusohjelmat puolestaan palautetta oman toimintansa muokkaamiseen opiskelijaa tukevammaksi. Tämä malli nousikin pian selkeäksi ykkösvaihtoehdoksi myös Jamkin tulevaa kyselyä pohtiessamme.

Helsingin yliopiston ystävällisesti annettua Jamkille koko HowULearn-kyselynsä ja Aalto-yliopiston luovutettua meille oman Allwellinsa kysymykset pääsimme toden teolla etsimään parasta tapaa toteuttaa kysely juuri Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Ensinnäkin meidän täytyi olla tarkkana vastausten anonymiteetin ja tietoturvan kanssa. Päädyimme käyttämään kyselyssä Webropolin eTest-työkalua ja minimoimaan kyselyn tuloksiin pääsevät tahot. Henkilötietojen käsittely ja muut lausekkeet käytiin läpi useiden Jamkin ammattilaisten kanssa, ja iso kiitos kyselyn nopeasta kehityksestä kuuluukin myös heille. Kyselyn automaattista palautejärjestelmää lähdettiin kehittämään nollasta. Tässä vaiheessa kehitystyöhön liittyi myös opinto-ohjaaja Vesa Kuhanen. Ennen kyselyn rakentamista oli tärkeää miettiä, minne kysely rakennettaisiin, mitkä kyselyiden osa-alueet olisivat tärkeitä juuri meille sekä selvittää vielä muiden korkeakoulujen käytänteitä ja kokemuksia kyselystä. Tämä työvaihe jatkui läpi syksyn 2021. Kysymyksistä käytimme suurinta osaa alkuperäisistä HowULearnin osa-alueista. Erityisen tärkeinä näimme opiskeluun liittyvät osa-alueet, kuten minäpystyvyys, opiskelutyylit, yhteenkuuluvuuden tunne ja välttämiskäyttäytyminen. (mm. Parpala & Linblom-Ylänne 2012; Nurmi ym. 1995.) Tämän lisäksi halusimme myös opiskelijahyvinvointiin liittyen ottaa mukaan ainakin opiskelu-uupumuskyselyn (Salmela-Aro ym. 2009).

Loppuvaiheessa saadun palautteen perusteella kyselyyn on lisätty myös Jamkin opetusmetodeja koskevat kaksi kysymystä. Tampereen yliopiston loistava idea kysymyksestä, jossa kysyttäisiin opiskelijalta suoraan hänen kokemastaan tuen tarpeesta, nähtiin yhtenä kaikkein tärkeimmistä kysymyksistä. Lopulliseen versioon se muodostui tähän muotoon: ” Koen tarvitsevani lisää tukea opiskeluuni ja/tai hyvinvointiini liittyen ja haluan, että minuun ollaan yhteydessä asiasta”. Ideana on, että mikäli opiskelija vastaa kysymykseen ”Kyllä”, hänen ryhmänohjaajansa eli opettajatutorinsa saa asiasta ilmoituksen sähköpostitse. Näin voimme toivottavasti reagoida tuen tarpeeseen välittömästi ja kohdistetusti. Tämän lisäksi Osaajana kehittyminen -opintojaksolla ohjeistetaan opiskelijaa nostamaan kyselystä saamaansa palautetta esille opintojaksoon liittyvässä tehtävässä, jota käsitellään opiskelijan ja opetutorin välisessä HOPS- keskustelussa. Näin opiskelija voi tuoda lähiohjaajalleen esille juuri niitä asioita, jotka hän itse haluaa tai kokee tarpeelliseksi.

Testivaihe keväällä 2022

Kyselyn suomenkielinen versio valmistui keväällä 2022. Nimeksi tuli Minä opiskelijana 2.0, joka viittasi Osaajana kehittyminen -opintojaksolla aiemmin olleeseen kyselyyn.

Lähdimme oitis testaamaan kyselyn toimintaa kolmella testiryhmällä (90 opiskelijaa). Kyselyä täyttäviä opiskelijoita oli lähes kaikista Jamkin yksiköistä ja monilta eri koulutusaloilta, ja palautteen antoi 44 opiskelijaa. Mukana oli myös ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoita. Seurasimme jännittyneinä tuloksien kertymistä, emmekä uskaltaneet huokaista helpotuksesta ennen kuin kaikki palautteet olisi saatu. Huolehdimme kuitenkin turhaan: kaiken kaikkiaan saimme erinomaista palautetta sekä kyselyn toimivuudesta että hyödyllisyydestä. Noin 95 % vastaajista koki kyselyn joko melko tai erittäin tarkoituksenmukaiseksi/hyödylliseksi. Välittömästi saatu henkilökohtainen palaute koettiin erityisen hyvänä osana kyselyn toimintaa. Moni oli myös sitä mieltä, että paras ajankohta kyselyn täyttämiselle olisi ensimmäisen opiskeluvuoden puolen välin tienoilla.

Palaute antoi myös muita hyviä kehitysehdotuksia, ja rohkaisi julkaisemaan kyselyn jo vuoden 2022 syyslukukautena kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

Lisääminen opintojaksolle

Viimeisessä vaiheessa käännätimme kyselyn palautetekstit käännöstoimiston avulla englanniksi ja lisäsimme kyselyn Osaajana kehittyminen -opintojaksolle. Lisääminen opintojaksolle ei ollut aivan niin helppoa kuin ehkä alun perin suunnittelimme, sillä halusimme jokaisen opiskelijaryhmän tulosten olevan saatavilla ainoastaan kyseisen yksikön opinto-ohjaajalle. Tämä aiheutti sen, että jouduimme tekemään hurjasti kopiointia ja liittämistä luodessamme jokaiselle ryhmälle henkilökohtaisen kyselylinkin. Tämä on ehkäpä tulevaisuudessa työvaihe, johon saattaisi löytyä tehokkaampiakin, mahdollisesti automatisoituja, toteutustapoja.

Joka tapauksessa kysely saatiin lähes ongelmitta lisättyä kopioitavaksi jokaisen opiskelijaryhmän Moodle-ympäristöön. Nopean aikataulun ja ansiosta opiskelijat pääsevät jo kuluvana syksynä mittaamaan itseään opiskelijana, näkevät omasta tilanteestaan palautetta sekä toivottavasti onnistuvat saamaan juuri heille kohdennettua tukea.

Yhteenveto ja tulevaisuus

Minä opiskelijana 2.0 -kyselyn kehittäminen on ollut mielenkiintoinen matka, jossa onneksemme saimme aikaan jotakin konkreettista ja tulevaisuudessa toivottavasti yhä käytössä olevaa osaksi Jamkin opintojaksoja ja ohjausta. Jokainen ensimmäisen vuoden opiskelija täyttää kyselyn tänä syksynä osana Osaajana kehittyminen -opintojaksoa. OHKE-hanke jatkuu vielä syksyn ajan, ja hankkeen resursseilla pystymme seuraamaan kyselyn käyttöönottoa, toimivuutta ja hyödynnettävyyttä. Opettajatutoreiden perehdytystä ja ohjaamista kyselyn käyttöön tehdään tarpeen mukaan lisää. Lisäksi joko nykyisessä hankkeessa tai tulevien hankkeiden aikana kerätään kyselyyn liittyvä palaute sen täyttäviltä opiskelijoilta ja mahdollisesti sitä käyttäviltä opettajilta.

Tulevaisuudessa näkisimme hyödyllisenä, jos kysely voitaisiin toistaa esimerkiksi toisena opiskeluvuotena. Näin opiskelija pystyisi vertaamaan omia tuloksiaan ja mahdollisesti vielä paremmin hahmottamaan omaa kehitystään tai opiskelunsa solmukohtia. Tämän voisi toteuttaa joko kaikille Jamkin opiskelijoille tai valikoiden esimerkiksi tukea eniten tarvitseville opiskelijoille. Näin kysely voisi toimia myös ohjauksen työkaluna myöhemmän vaiheen opiskelijoille. Lisäksi haluaisimme hyödyntää kyselystä saatavaa nimetöntä dataa Jamkin toiminnan kehittämiseen joko yksikkötasolla tai koko oppilaitoksessa.

Kaikkein eniten toivomme, että kysely lisäisi opiskelijoiden tietoisuutta omasta opiskelustaan ja saatavilla olevista ohjauspalveluista ennaltaehkäisevästi. Ehkäpä kysely voi herättää sekä opiskelijaa itseään että korkeakouluyhteisöä huomaamaan, mitä kaikkea opiskeluun ja opiskelukykyyn todella liittyy. Opiskelija kun ei ole pelkästään opintopisterobotti, vaan monimutkainen kokonaisuus, jonka vahvuuksia ja kehityskohteita voimme kehitetyn kyselyn avulla toivottavasti hahmottaa ja tukea tulevaisuudessa ainakin hieman aiempaa helpommin.

Kirjoittaja:

Joonas Puhto

Opintopsykologi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lähteet ja lisätietoa:

Inkinen ym. 2017. Allwell-kysely. Aalto-yliopisto.

Martela, F., Ryan, R.M. & Steger, M.F. 2018. Meaningfulness as Satisfaction of Autonomy, Competence, Relatedness, and Beneficence: Comparing the Four Satisfactions and Positive Affect as Predictors of Meaning in Life. Journal of Happiness Studies 19, 1261–1282. Viitattu 1.10.2022. https://doi.org/10.1007/s10902-017-9869-7

Nurmi, J.-E., Salmela-Aro, K., & Haavisto, T. 1995. The Strategy and Attribution Questionnaire: Psychometric properties. European Journal of Psychological Assessment, 11(2), 108–121. Viitattu 1.10.2022. https://doi.org/10.1027/1015-5759.11.2.108
Parpala & Lindblom-Ylänne 2012. HowULearn-kysely. Helsingin yliopisto.

Parpala, A. & Lindblom-Ylänne, S. 2012. Using a research instrument for developing quality at the university, Quality in Higher Education, 18:3, 313-328, DOI: 10.1080/13538322.2012.733493

Parpala, A., Mattsson, M., Herrmann, K. J., Bager-Elsborg, A. & Hailikari, T. 2021. Detecting the Variability in Student Learning in Different Disciplines—A Person-Oriented Approach. Scandinavian Journal of Educational Research. 66:6, 1020–1037. Viitattu 1.10.2022. DOI: 10.1080/00313831.2021.1958256.

Parpala, A., & Postareff, L. 2021. Supporting high-quality teaching in higher education through the HowUTeach self-reflection tool. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23(4), 61-67.

Petäjä, M., Inkinen, M., Maalismaa, S., Nikoskinen, K., Rönkkönen, S. & Virtanen, V. 2020. ”Me välitämme”– strategisella johtamisella kohti hyvinvoivaa yliopistoyhteisöä. Julkaisussa OHO-opas. Opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. Toim. Ulla Klemola, Heini Ikäheimo & Tytti Hämäläinen. Viitattu 14.10.2022. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68304/OHO-opas-1.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

Salmela-Aro, K. ym. 2009. Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. YTHS. https://docplayer.fi/425229-Opiskelu-uupumusmittari-sbi-9.html.

Lue lisää kehittämistyöstämme!

Yhtenä kehittämisosionaan OHKE-hanke kehittää opiskelijan tuen tarpeiden tunnistamista, tuen suunnittelua ja opintojen etenemistä tukevaa monialaista ohjausta ja yhteistyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke toteutetaan Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen sekä niiden opiskelijakuntien JAMKOn ja SAMOn yhteistyössä.