Lapsen piirros osallisuudesta. Kaikki ovat erilaisia, kaikki on samanarvoisia, jokainen on arvokas.

Osallisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden vahvistaminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Miten opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa, toimintatavoissa ja toimintakulttuurissa osallisuus ja ihmisoikeusperustaisuus tällä hetkellä näkyvät ja toteutuvat? Entä miten niiden toteutumista voitaisiin entisestään vahvistaa?

Demokratia ja ihmisoikeudet ovat keskeisiä suomalaisen koulutuksen arvolähtökohtia aina esiopetuksesta korkea-asteen koulutukseen asti. Opettajalla on tärkeä rooli demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamisessa. Siten myös opettajankoulutuksen yhtenä tehtävänä on tukea ja kehittää opettajaopiskelijan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusosaamista ja opettajan osaamista toimia osallisuutta ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

Toimintaa ja kohtaamisia – osallisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden vahvistaminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa -hankkeen tavoitteena on kehittää ja juurruttaa aktivoivaa ja osallistavaa työotetta ja ihmisoikeusperustaisia käytänteitä ammatillisen opettajankoulutuksen toteutukseen ja toimintakulttuuriin. Hankkeessa tuotetaan MOOC -tyyppinen verkkokurssi. Hanketta toteutetaan viiden ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistyönä. Kohderyhminä ovat ammatilliset opettajankouluttajat ja opettajaopiskelijat.
Hankkeen alussa luotiin aikaisempien selvitysten pohjalta viitekehys, joka auttaa jäsentämään osallisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden kokonaisuutta ammatillisessa opettajankoulutuksessa.

Kuvio, Osallisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden vahvistaminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa -viitekehys
Kuvio 1. Osallisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden vahvistaminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa -viitekehys (Eskola ja Vanhanen-Nuutinen 2018).

Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien tarkastelu

Edellä kuvattua viitekehystä hyödyntäen keväällä 2018 selvitettiin, miten osallisuus ja ihmisoikeusperustaisuus näkyvät Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa. Selvityksen kohteena olivat seuraavat neljä teemaa:

  1. opettajankouluttujan oma toiminta: opiskelijan kohtaaminen ja osallisuuden tukeminen, miten ohjataan kasvattamaan
  2. opettajankoulutuksessa käytettävät pedagogiset ratkaisut ja menetelmät
  3. opettajaopiskelijan tietoisuus ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvistä määräyksistä ja sopimuksista
  4. ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus ja sen johtaminen: opettajan osaamisalueet, osaamistavoitteet ja opettajan toiminta.

Teemojen pohjalta työstettiin arvioinnin kohteet, joiden toteutumista opetussuunnitelmissa arvioitiin kolmiportaisella asteikolla (liikennevalot): toteutuu hyvin (vihreä), kehittämistä (keltainen) ja toteutuu huonosti (punainen).

Arviointi tehtiin ammatillisen opettajankoulutuksen, opinto-ohjaajankoulutuksen ja ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetussuunnitelmista. Opiskelijan kohtaaminen ihmisoikeuksia kunnioittaen, yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti osallisuutta rakentaen näkyy opetussuunnitelmissa hyvin. Syrjimättömyyden periaate ei ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa näy suoraan tekstissä, joten tämän periaatteen edistäminen olisi hyvä kirjoittaa selkeämmin. Selvityksen mukaan osallisuuden tukeminen ja ihmisoikeuksien toteutuminen erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla ja menetelmillä näkyy hyvin kaikissa kolmessa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmissa on myös hyvin kiinnitetty huomiota yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukemiseen samalla, kun koulutuksia toteutetaan henkilökohtaisten ratkaisujen ja yksilöllisten opintopolkujen avulla.

Opettajankoulutuksen kasvatustieteelliset opinnot toteutetaan kahdella verkko-opintojaksolla: Oppiminen ja elämänkulku sekä Koulutuksen tulevaisuus. Koulutuksen tulevaisuus -opintojaksolla opiskelijat perehtyvät mm. yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia käsittelevään lähdemateriaaliin ja Ihmisoikeudet-sivustoon. On hyvä pohtia, voisiko opettajaopiskelijan tietoisuutta ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvistä määräyksistä ja sopimuksista vielä vahvistaa opetussuunnitelmissa.

Opetussuunnitelmissa näkyy hyvin se tavoite, että opiskelijaa ohjataan ja tuetaan tunnistamaan ja arvioimaan oman toimintansa ja ajattelunsa eettisiä lähtökohtia. Mutta onko opettajaopiskelija riittävän tietoinen roolistaan ihmisoikeus- ja demokratiakasvattajana? Tämä tavoite ei suoraan näy opetussuunnitelmissa, vaikka osaamistavoitteissa on huomioitu opettajan ihmisoikeus- ja demokratiakasvatusosaamisen kehittäminen.

Kuinka osallisuus ja ihmisoikeusperustaisuus vahvistuu opettajankoulutuksessa?

Opetussuunnitelmien tarkastelun lisäksi haastattelimme kolmea työuran eri vaiheissa olevaa opettajankouluttajaa. Haastattelujen tuloksena todettiin, että tarvitaan yhteistä keskustelua osallisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden vahvistamisesta opettajankoulutuksessa. Tältä pohjalta toteutettiin JAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun henkilöstölle avoin keskustelu- ja kehittämistilaisuus OIVA 23.11.2018, jossa pohdittiin yhdessä osallisuutta ja ihmisoikeusperustaisuutta oman työn, työyhteisön ja opettajaopiskelijan näkökulmasta.

Opettajakorkeakoulun henkilöstön keskustelutilaisuudessa pohdittiin, miten osallisuutta ja ihmisoikeusperustaisuutta vahvistetaan opettajankoulutuksessa. Työskentelyn johdannoksi käsiteltiin opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaselvityksen tuloksia. Työskentelyssä nousseina kehittämisideoina näiden asioiden edistämiseksi todettiin, että ihmisoikeusperustaisuuden ja demokratiakasvatuksen pitäisi näkyä vähintään neljällä eri tasolla:

  1. opetussuunnitelmissa
  2. toiminnassa oppimistehtävinä esim. raamisuunnitelmassa ja portfoliotyöskentelyssä
  3. käsittelyssä ohjauspäivinä
  4. opettajaopiskelijoiden omana toimintana (kohtaamis- ja dialogitaidot).

Lisäksi henkilöstö kokee, että osallisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden tulisi olla sisäänrakennettuna ajattelutapana meillä ja työyhteisössämme. Nähtiin tärkeänä myös, että osallisuus ja eettisyys olisivat läpäisevinä sisältöinä opettajankoulutuksessa. Tämän tueksi tarvitaan yhteistä materiaalia, mm. videoita. Ideoita esitettiin myös osallistavan opettajankoulutusyhteisön toimintakulttuurin kehittämiseksi.

Keskustelussa luotiin yhteistä ymmärrystä osallisuudesta ja sen toteutumisesta. Osallisuutta määriteltiin mm. seuraavasti: ”Tunne yhteenkuuluvuudesta, tunne turvallisuudesta ja luottamuksesta, kuulluksi tuleminen ja vaikuttamisen mahdollisuus, merkityksellisyyden kokemus”. Osallisuuden toteutumisesta saatiin myös lapsen näkökulma OIVA-tilaisuuteen osallistuneelta työntekijän lapselta, joka oli mukana samana päivänä järjestetyn “Lapsi mukaan töihin” -päivän ansiosta:

Lapsen piirros osallisuudesta. Kaikki ovat erilaisia, kaikki on samanarvoisia, jokainen on arvokas.
Kuva: Mitä tarkoittaa osallisuus? Kuvan piirtäjä Saana Kaari.

Verkkokurssi opettajaopiskelijoille tulossa

Hankkeen tuotokset kootaan yhteiseen MOOC-tyyppiseen verkkokurssiin, jota voidaan jatkossa hyödyntää opettajankoulutuksessa. Verkkokurssin sisältöä ja rakennetta työstettiin yhteisessä työpajassa 14.1.2019.

Toimintaa ja kohtaamisia -projektin työntekijöitä työskentelemässä.
Hankkeen toimijoita työstämässä yhteistä MOOC-verkkokurssia.

Toimintaa ja kohtaamisia -hanke jatkuu 31.7.2019 saakka, mutta tavoitteena on, että osallisuus ja ihmisoikeusperusteisuus juurtuu ammatilliseen opettajankoulutukseen paitsi opetussuunnitelmien myös työmuotojen ja toimintakulttuurin kautta.

 

 

 

 

Kerro minulle, niin unohdan.
Näytä minulle, niin muistan.
Tee kanssani, niin ymmärrän.

– Kiinalainen sanalasku –

 

Toimintaa ja kohtaamisia -hanke saa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistämiseksi.

 

Teksti

Seija Eskola ja Virva-Liisa Pekkarinen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Tutustu myös kesällä 2019 valmistuvaan verkkokurssiin: Toimintaa ja kohtaamisia – menetelmiä ja työkaluja ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen valmiuksien tukemiseksi ja toteuttamiseksi 

Leave a Comment