Peli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettamisen tukena

Kokemuksellinen peli soveltuu oppilaitosten pedagogiseksi työkaluksi

Oppilaitosten tehtävänä on myös varmistaa ja edistää yhdenvertaisuutta ja tukea tasa-arvon toteutumista. Tämä tapahtuu esimerkiksi purkamalla oppimistulosten ja ammatinvalintojen eriytymistä. Oppilaitoksissa tulee tunnistaa seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä ja että siihen osataan puuttua. Tasa-arvon kannalta edellä kerrottujen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. (Honkala ym. 2019.)

Oppilaitoksilla ja koulutuksella on suuri merkitys siinä, millaiseksi nuoret kokevat tulevaisuutensa. Lasten ja nuorten säätiö, Tieto ja Tulevaisuuskoulu toteuttivat keväällä 2019 kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 4000 yläkouluikäistä nuorta. Tutkimuksessa haluttiin tuoda esille nuorten ääni siinä, millaiseen tulevaisuuteen he uskovat ja millaista he siitä toivovat. Tutkimuksessa kysyttiin, mikä vaikuttaa eniten vastaajan käsityksiin tulevaisuudesta. Suurin osa (55%) nuorista vastaajista kertoi, että koulu vaikuttaa heidän käsitykseensä tulevaisuudesta. (Suomi vuonna 2050.) Koulutuksella on siis suuri merkitys siinä, millaiseksi nuoret kokevat tulevaisuuden mahdollisuutensa. Siten myöskään toisen asteen oppilaitosten vaikutusta ei tule ohittaa 16-29-vuotiaiden nuorten tulevaisuuden rakentamisessa.

Koulun ja opettajien rooli on suuri tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten rakenteiden edistämisessä.
Opettajan käytännön toiminta suhteessa opiskelijoihin on keskeinen osa oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista. Jotta tasa-arvoa voidaan edistää, tulee nostaa näkyväksi sukupuolten välinen eriarvoisuus. Vahvistamalla toimijuutta ja toimintakykyä voidaan ohjata tekemään valintoja niiden perusteella sukupuolistereotyyppisten vaihtoehtojen asemesta ja niistä välittämättä. (Jääskeläinen ym. 2016.)

Merkittävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen tapa on lisätä opettajien osaamista näiden teemojen opettamisessa ja niiden soveltamisessa oppilaitosympäristöön. Opettajalle on myös tärkeää, että hän sanallistaa asenteensa, jolla viestitään jokaiselle, että kaikilla on oikeus turvalliseen opiskeluun sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä tai sen ilmaisusta riippumatta. On myös välttämätöntä, että opettaja oman esimerkkinsä kautta viestii syrjimättömyydestä ja edelleen syrjintään puuttumisesta. (Karvinen & Venesmäki 2019.) Valtiojohtoisen valvonnan asemesta sekä koulutusjärjestelmää että sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhä useammin erilaisissa hankkeissa, jotka arvoivat ja kehittävät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista (Lahtinen 2020). Eri hankkeiden toiminnan kautta myös ammatillisen koulutuksen henkilökunnalle pyritään saamaan lisää tietoa, osaamista ja hyviä käytänteitä turvallisen ja syrjimättömän opiskeluympäristön takaamiseksi myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville opiskelijoille.

Ei yksin, vaan yhdessä!

Lasten ja nuorten säätiön VALMA-koulutusten opettajille suunnatut koulutukset tarjoavat ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen parissa työskenteleville opettajille työkaluja erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaamiseen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) kohderyhmää ovat pääasiallisesti perusopetuksen päättäneet vailla toisen asteen tutkintoa olevat nuoret. VALMA-koulutuksissa opiskelee myös aikuisia ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat lisävalmiuksia ammatilliseen koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen siirtymiseksi.

Toteutimme JAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Lasten ja nuorten säätiön yhteistyönä kaksi työpajaa VALMA-opettajille. Työpajojen otsikko ”Ei yksin, vaan yhdessä!” kuvaa tulevaisuustyön, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä yhteistyössä, johon työpajoissa annettiin tietoa, menetelmiä ja tukea. Yksi käytetty menetelmä oli Minä olen Lumo -peli, joka oli testikäytössä näissä työpajoissa. Peli on kehitetty Tasa-arvoa ja reformia – ja Taidot elämään -hankkeiden yhteistyönä.

Pelissä opiskelija ”Lumo” on pelin näkökulmahenkilö. Peli haastaa pelaajat pohtimaan empatiaa, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä sekä luomaan uusia opetusmenetelmiä näiden teemojen opettamiseen. VALMA-opettajat kertoivat palautteissaan, että pelin tarjoumat keskustelunavauksiin ja oman ajattelumallin muuttamiseen ovat olleet heille merkityksellisiä. Empaattinen samaistuminen näkökulmahenkilön kokemuksiin tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta sekä näiden puutteesta ovat rohkaisseet opettajia ottamaan pelin käyttöön myös omissa opetusryhmissä.

Pelin kautta oppiminen korostaa kokemusten tärkeyttä toiminnassa. Jokainen osallistuja tuo pelitilanteeseen mukanaan omat kokemuksensa, jotka monipuolistavat käsiteltäviä teemoja. Erilaiset näkökulmat tulevat pelin kautta näkyviksi ja kuulluiksi, ja osallistujat saavat reflektoida omaa näkemystään muiden pelaajien kanssa. Leikin tutkimuksen uranuurtaja Stuart Brown kehottaa ihmisiä leikkimään enemmän, jotta voimme löytää uusia ratkaisuja ja pysyä myönteisenä muutokselle (Brown 2010). Pelaaminen ja leikkiminen herättävät osallistujissa tunteita, joiden avulla käsiteltävät asiat tulevat lähelle. Roolipelaamisessa voi esimerkiksi joutua tilanteeseen, jossa on puolustettava itselleen aiemmin tuntematonta roolia, olemisen tapaa tai muutosta. Tällainen kokemus voi esimerkiksi olla pelissä sattumanvaraisesti määräytyvä sukupuolirooli. Asettautuminen määrättyyn rooliin voi avata näkökulmia yhdenvertaisuuden edistämiseen omassa opetustyössä nopeammin kuin perinteisiä menetelmiä käyttäen.

Pelkkä kokeminen ei kuitenkaan takaa oppimista, vaan tietoiseen kokemuksellisen oppimiseen tarvitaan myös keskustelua ja asian käsittelyä jälkikäteen. Roolipelaamiseen kuuluu tärkeänä elementtinä purku, jossa käydään läpi pelissä esille tulleet teemat, ratkaisut ja kysymykset. Minä olen Lumo -peli yhdistää kokemuksellisen oppimisen ja konstruktiivisen oppimisen, jolloin oppija rakentaa uutta tietoa pohjaten aiemman ymmärryksensä pohjalle yhteistyössä muiden kanssa. Merkityksellisenä oivalluksena osallistujilla on usein tietoisuuden lisääntyminen sukupuolitietoisesta opetuksesta ja ohjauksesta. Pelin purku on myös paikka käsitellä ja pohtia omia arvoja, uskomuksia ja oletuksia suhteessa sukupuolisensitiiviseen opettajan työhön.

Hankkeet edistämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Ohjaamissamme työpajoissa on myös vahvistettu opettajan roolia ja tehtävää ensisijaisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettamisen näkökulmasta. Työpajojen ohjaajina olemme vakuuttuneita, että opettajat tarvitsevat edelleen lisää materiaalia näiden opettamisen tueksi. Minä olen Lumo -peli on työkalu ja mahdollisuus opettaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta oppilaitoksissa sekä avata keskustelu hyödyntäen kokemuksellista pelaamista ja sen herättämiä kysymyksiä.

Työpajat ja kehitetty peli ovat osa Tasa-arvoa ja reformia– ja Taidot elämään -hankkeiden työtä opettajille suunnatussa tarjonnassa. JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella yhdessä muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa Tasa-arvoa ja reformia -hanketta. Hankkeen koulutuksissa pureudutaan ammatillisten oppilaitosten tasa-arvon kysymyksiin ja kehittämiskohteisiin. Pelillisyys on uusi, innovatiivinen työkalu ammatillisen koulutuksen opettajille tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettamiseen. Taidot elämään -hanke on Lasten ja nuorten säätiön nuorten elämän- ja työelämän taitoja vahvistava hanke (Lasten ja nuorten säätiö 2019).

Ammatillisen koulutuksen käytännöillä on merkittävä vaikutus tasa-arvon toteutumisessa. Tasa-arvoa ja reformia -hankkeen järjestämät konsultoivat tasa-arvokoulutukset ja materiaalit tukevat tätä työtä, jota tehdään yhdessä ammatillisen koulutuksen toimijoiden kanssa. Vuonna 2017 uudistuneen ammatillisen koulutuksen painopisteitä ovat opintojen henkilökohtaistaminen ja työpaikoilla järjestettävän koulutuksen kehittäminen. Tasa-arvoa ja reformia -hankkeessa tuotetaan malleja, toimintatapoja ja työkaluja, jotka edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ammatillisen koulutuksen kaikissa vaiheissa ja eri tasoilla. (Tasa-arvoa ja reformia 2018.)

Kirjoittajat:

Jari Karttunen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Anna-Liisa Parkkinen, Lasten ja nuorten säätiö

Blogitekstin pääkuvassa on VALMA-opettajia Lumo-pelin tunnelmissa.

Lähteet

Brown Stuart 2010. Play: How it Shapes the Brain, Opens the Imagination, and Invigorates the Soul. Avery; Reprint edition.

Honkala Satu, Lempinen Miko, Nousiainen Katriina, Onwen-Huma Hanna, Salo Aija & Vacker Riikka 2019. Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2019:4a. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/mukana-tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuustyo-toisella-asteella

Jääskeläinen Liisa, Hautakorpi Johanna, Onwen-Huma Hanna, Niittymäki Hanna, Pirttijärvi Anssi, Lempinen Miko & Kajander Valpuri 2016. Tasa-arvotyö on taitolaji: Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji_0.pdf

Karvinen Marita ja Venesmäki Elina 2019. Tilaa moninaisuudelle! Opas seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Rainbow Rights Promoting LGBTI Equality in Europe. https://yhdenvertaisuus.fi/documents/5232670/14323821/HLBTI-opas+viranomaisille/9175485d-682f-5b16-674e-4fe407024ade/HLBTI-opas+viranomaisille.pdf

Lahtinen Jenni 2020. Urapolkujen sukupuolittumista on purettu lukuisissa kehittämishankkeissa – lähes tuloksetta. Voisiko hankkeiden systemaattisempi arviointi lisätä toimien vaikuttavuutta? Potentiaali-hanke.

Taidot elämään. 2019. Vahvoilla elämäntaidoilla kohti aikuisuutta. Nuori.fi. Lasten ja nuorten säätiö. https://www.nuori.fi/toiminta/taidot-elamaan/

Suomi vuonna 2050. Lasten ja nuorten säätiö, Tieto ja Tulevaisuuskoulu (2019) https://www.nuori.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2019/07/Suomi-vuonna-2050.pdf

Tasa-arvoa ja reformia 2019. Hankekuvaus. http://tasa-arvoajareformia.fi/

Katso myös

Tasa-arvoa ja reformia –hanke JAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. https://www.jamk.fi/fi/Koulutus/Taydennyskoulutus/Opetus-ja-ohjaus/moninaisuus/tasa-arvoa-ja-reformia/

Tulevaisuuden työ -raportti 2019. Tieto & Lasten ja nuorten säätiö. https://www.nuori.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2018/07/Tulevaisuuden_ty%C3%B6_raportti.pdf