Saavutettavampaa korkeakouluopiskelua Jamkissa – Yksilöllisen tuen sähköistäminen

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) on jo pidempään sitoutunut esteettömän korkeakoulun ideologiaan, jossa halutaan turvata kaikille opiskelijoille tasa-arvoinen ja yhdenvertainen korkeakouluopiskelu kohtuullisin tukitoimin.

Jamkin korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa 2022–2024 todetaan seuraavasti:

Erityistä huomiota suunnitelmassa tulee kiinnittää opiskelijavalintoihin ja opetuksen järjestämiseen (ml. kohtuulliset mukautukset, yksilölliset opiskelujärjestelyt ja esteettömyys), opinto- ja uraohjaukseen (ml. tarveharkintainen tuki) ja kaikenlaisen häirinnän ja syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen korkeakouluyhteisössä.

(Jyväskylän ammattikorkeakoulun saavutettavuussuunnitelma 2022-2024).

Suunnitelmaan kuuluu vuosina 2023 – 2024 myös yksilöllisten järjestelyjen prosessien sähköistäminen sekä siihen liittyvä henkilöstön perehdytys ja tuki. Pureudun tässä kirjoituksessani yksilöllisten järjestelyjen prosessin sähköistämiseen. Taustoitan asiaa hieman alkuun.

Jamkissa opiskelee tällä hetkellä noin 9500 opiskelijaa, joista miltei 7000 on AMK-tutkinto-opiskelijoita. Heistä noin 70 % opiskelee päivätoteutuksessa ja 30 % monimuotototeutuksessa. Opiskelijoiden tuen tarpeet ovat tulleet vuosi vuodelta selvemmin näkyviin myös koulumme arjessa, kuten laajemminkin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja erilaisissa tutkimuksissa. Monet oppimiseen liittyvät haasteet (mm. lukuvaikeudet, hahmottamisen haasteet) ovat lisääntyneet. Keskittymisen ja tarkkaavaisuuden pulmat ovat myös lisääntyneet, kuten kantaväestössä laajemminkin on todettu.

17 %:lla ammattikorkeakouluopiskelijoista on todettu oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma. Yleisin oppimisvaikeus on lukivaikeus, joka on todettu 10 %:lla ammattikorkeakouluopiskelijoista (Parikka, S. ym. 2021.) Samanaikaisesti mielenterveyteen alentavasti vaikuttavat asiat ovat lisääntyneet korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. KOTT-tutkimuksen (2021) mukaan noin kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kamppailee mielenterveyshaasteiden kanssa; yleisimmin ilmenemismuotoina ovat masennus ja ahdistus. Covid19-pandemia lisäsi myös omalta osaltaan tätä yksilöllisten tuentarpeiden kuormaa opiskelijoiden keskuudessa, mikä näkyi ja näkyy edelleen opiskelukykyisyyden heikentymisenä.

Opiskelijalähtöistä ja saavutettavaa opiskelua ja tukea kohti

Rakkaalla lapsella on ollut useita eri nimiä ja käsitteitä tässä vuosien saatossa, mutta aina perusajatus on ollut Jamkissa ja omassa työssäni halu tukea opiskelijaa opiskelijalähtöisesti opinnoissaan. Aiemmin yksilöllisen tuen prosessi tunnettiin henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevaksi asiaksi. Esteettömyys-käsitekin on laajentunut saavutettavuus-käsitteeksi, joka laajentaa ja moninaistaa yksilöllisen tuen ympärillä olevia eri näkökulmia ja avaa aiempaa monipuolisemmin niitä syitä, miksi opiskelijaksi hakeutuminen tai opinnot itsessään voivat tuntua haastavilta tai ajoittain jopa ylivoimaisilta. Euroopan Unionin saavutettavuusdirektiivi (2016) toki osaltaan on vaikuttanut tähän käsitetarkennukseen ja kirittänyt julkisten organisaatioiden saavutettavuustyötä. Jamkin saavutettavuussuunnitelmassa 2022–2024 saavutettavuudesta mainitaan seuraavaa:

Jamkissa saavutettavuus tarkoittaa sitä, että jokainen opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva voi tuntea yhdenvertaisuutta ja osallisuutta riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksistaan tai elämäntilanteestaan. Korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan monenlaisten sekä erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden. Jamkin palvelut ovat tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla, ja jokaisella on yhtäläiset oikeudet koulutukseen.

(Jyväskylän ammattikorkeakoulun saavutettavuussuunnitelma 2022-2024).

Ensimmäiset opiskelijakeskustelut ja yksilöllisen tuen päätökset ovat työssäni tehty marraskuussa 2009, jolloin aloitin työni opinto-ohjaajana Jamkissa. Sen jälkeen olen käynyt monien opiskelijoiden kanssa opiskelijalähtöisiä keskusteluja ja niissä on pohdittu yhdessä seuraavia asioita:

1. Minkälaista tukea opiskelija kaipaa?
2. Mitkä asiat vaikeuttavat opiskelua?
3. Miten nämä näkyvät käytännössä?
4. Mitkä ovat toimivia apuvälineitä?
5. Mitä oppimista tukevia strategioita hänellä on ollut käytössä?
6. Mitä aiemmissa oppilaitoksissa tai työpaikoissa on onnistuneesti tehty opiskelun tai toiminnan edistämiseksi?
7. Mitä tulee välttää?
8. Mitä mahdollisuuksia Jamkissa on tarjota vastaantuloa tunnistettuihin tarpeisiin?

Miksi yksilöllistä tukea haetaan?

Jamkissa lukuvuoden 2022–2023 aikana noin 170 opiskelijaa on saanut yksilöllisen tuen päätöksen. Pääosa yksilöllisen tuen saaneista Jamkissa ovat AMK-opiskelijoita, myös muutamille YAMK-opiskelijoille on päätös myönnetty. Yksilöllisen tuen päätöksiä on haettu ja myönnetty tasaisesti eri alojen opiskelijoille. Yllä mainittuihin KOTT21-tutkimuksen lukuihin nähden nämä määrät ovat vielä selvästi alle keskiarvon.
Kaikki opiskelijat eivät syystä tai toisesta halua hakea yksilöllistä tukea opintoihinsa.

Myös aloitusvaiheen opiskelijoillemme suunnatun Minä opiskelijana -kyselyn tuloksista on voitu päätellä, että opiskelijat kokevat tarvitsevansa lisää tukea. Kyselyssä reilu 10 % ilmaisi, että kaipaa opintoihinsa ja hyvinvointiinsa lisätukea. Kansainvälisillä opiskelijoilla määrä oli korkeampi. Kv-opiskelijoiden suhteellinen osuus yksilöllisen tuen päätöksissä on kuitenkin alhaisempi. Onko kulttuurisilla tekijöillä tähän prosessiin hakeutumisen kannalta vaikutuksia? On tarpeen avoimesti pohtia, mikä estää yleisesti opiskelijaa hakemasta yksilöllistä tukea opintoihinsa, jos taustalähtökohdat sen mahdollistavat. Nämä mahdolliset esteet on syytä poistaa.

Yksilöllisen tuen hakemisen ja myönteisten päätösten määrät ovat kuitenkin olleet kasvusuunnassa vuosittain. Voidaan pohtia, onko kasvun syynä aidosti oppimiseen liittyvien haasteiden lisääntyminen, vai kuinka paljon myös asioiden avoimempi ja ei-stigmatisoiva puhe ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen sekä yksilöllisen tuen prosessin näkyvyys opiskelijan ohjaussivustolla ja ohjauskeskusteluissa. Varmasti kaikkien näiden syiden myötä ammattikorkeakoulussa ollaan kasvukäyrällä.

Yleisimmät juurisyyt yksilöllisen tuen saamiselle ovat vuosittain olleet

• oppimiseen ja lukemiseen liittyvät vaikeudet
• hahmottamiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyvät asiat
• mielenterveyden haasteisiin liittyvät masennus ja ahdistuneisuus.

Yleisimmät myönnetyt yksilöllisen tuen tukimuodot ovat olleet

• lisäaika tenttiin
• lisäaika laajojen kirjallisten tehtävien palauttamiseen
• tuki englannin tai ruotsin opiskeluun
• opinto-ohjaajien yleisenä suosituksena päätöksen saaneille opiskelijoille: kevennetty HOPS ja Celia-kirjaston hyödyntäminen
• opiskelua tukevat ryhmät ja opintojaksot.

Yksilöllisen tuen hakeminen sähköiseksi

Halusimme sähköistää yksilöllisen tuen hakemisen ammattikorkeakoulussamme. Tähän antoi hyvän taustalähtökohdan ja työn resurssoinnin YYamk-hanke (2022 – 2023), jonka puitteissa tätä kehittämistyötä käynnistettiin ja saatettiin työ itse sähköistämisprosessin osalta valmiiksi maaliskuussa 2023.

Sähköinen asiointi on tätä päivää asioiden hoidossa tai vireille laitossa myös oppilaitosympäristössä, ja tätä työtä on tehty systemaattisesti koulussamme. Sähköistämisen (e-lomake) suunnittelussa ja kehittämisessä on ollut vahvasti mukana opintopsykologimme Joonas Puhto ja järjestelmäasiantuntijan ominaisuudessa Pasi Somero. Lisäksi Jamkin muut opinto-ohjaajat ovat antaneet tärkeää sisällöllistä konsultaatiota asian edistämiseksi. Kehittämistyön alussa kuulimme myös muiden ammattikorkeakoulujen kokemuksia (muun muassa Karelia amk ja TAMK) ja käytäntöjä yksilöllisen tuen sähköistämisestä.

Etuna sähköistämiseen näemme sen, että hakemiseen ja päätöksentekoon liittyvä prosessi tulee avoimemmaksi, saavutettavammaksi ja seurattavammaksi. Myös päätösten yleistä ja yksilöidympää tilastointia tämä sähköistäminen myös jatkossa helpottaa. Tätä kautta myös esimerkiksi tukipalveluiden kehittämistä ja arviointia tuen tarpeiden suunnassa voidaan tehdä systemaattisemmin. Lisäksi laadunhallinnan ja asian salassapitoon liittyvien asioiden näkökulmasta sähköistäminen tuo etunsa. Aiemmin paperiversiona tehdyt lomakkeet ja mahdolliset hakemiseen liittyvät liitteet siirtyivät sisäisen postin tai sähköpostien kautta asiaankuuluville päälliköille vahvistettavaksi ja sieltä sitten takaisin opinto-ohjaajille ja opiskelijalle edelleen toimitettavaksi. Näissä postituksissa ja siirroissa on aina inhimillisen erehdyksen mahdollisuus: paperit voivat pahimmillaan hukkua, jumittua sähköpostiin tai joutua jopa asiaan kuulumattomien henkilöiden tietoon.

Yksilöllisten opintojärjestelyiden hakeminen -prosessikuvaus:

Alla olevassa kuvassa näkyy koko sähköisen prosessin vaiheet tiiviisti. Avaan tässä hieman eritoten prosessin (kuva 1) numeroituja kohtia, jotka vaativat hakijalta ja/tai oppilaitoksen edustajalta toimenpiteitä. Sähköinen laadittu prosessi tuottaa automatisoituja tiedoksiantoja ja viestejä asianosaisille. Niitä ei ole tässä alla kuvattu, vaan ne näkyvät prosessikuvassa.

Kohdat 1: Lähtökohta prosessin aloittamiselle on, että opiskelija tutustuu asiaan liittyvään Jamkin opiskelijalle.fi sivustoon ja päättää sen pohjalta aloittaa prosessin. Asian vireilletulo on vahvasti opiskelijalähtöinen. Yhdessä yksikön opinto-ohjaajan tai ohjaustyötä tekevän (esim. opintopsykologi) kanssa tätä yksilöllistä tuen tarvetta määritellään esim. kartoittavien ja jäsentävien kysymysten valossa (ks. edellä mainitut kahdeksan jäsentävää ja kartoittavaa esimerkkikysymystä).

Kohdat 2: Opiskelija kirjautuu koulun verkkotunnuksillaan e-lomakkeeseen ja yhdessä ohjauksen toimijan kanssa täyttää lomakkeen. Varmistetaan opiskelijan oikeus hakea yksilöllistä tukea opintoihin, todeten hänellä olevan oppimisen tai lukemisen vaikeus tai muita edelläkin mainittuja omaan oppimiseen heikentävästi vaikuttavia asioita.

Kohdat 3: Ohjauksen toimija käsittelee sähköisesti yhdessä tehdyn hakemuksen, puoltaa sitä ja lähettää sen asiaankuuluvalle esihenkilölle päätettäväksi. Tarvittaessa hän antaa lomakkeessa lisätietoa päätöksenteon pohjaksi.

Kohta 4: Esihenkilö hyväksyy tai perustellusta syystä hylkää ehdotetut tukitoimet. Kustannuspaikka kirjataan päätökseen, mikä mahdollistaa työajalliset resurssoinnit tuen toteuttamiseksi.

Kohta 5: Ohjauksen toimija vastaanottaa päätöksen, käsittelee sen loppuun ja lähettää tiedon päätöksestä opiskelijalle.

Kohta 6: Opiskelija esittää päätöksen haluamilleen opettajille opintojaksojen alussa tai hyvissä ajoin, esim. ennen tenttiä. Opiskelijaa ohjeistetaan ottamaan yksilöllisen tuen tarve ja päätös puheeksi myös opettajatutorin kanssa.

Yksilöllisen tuen prosessi liittyy strategisesti Jamkin korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmaan 2022 – 2024, jossa todetaan seuraavaa:

Erityistä huomiota suunnitelmassa tulee kiinnittää opiskelijavalintoihin ja opetuksen järjestämiseen (ml. kohtuulliset mukautukset, yksilölliset opiskelujärjestelyt ja esteettömyys), opinto- ja uraohjaukseen (ml. tarveharkintainen tuki) ja kaikenlaisen häirinnän ja syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen korkeakouluyhteisössä.

(Jyväskylän ammattikorkeakoulun saavutettavuussuunnitelma 2022-2024).

Suunnitelmassa on myös maalattu tavoitteeksi vuosille 2023 – 2024, että yksilöllisten järjestelyjen prosessin sähköistäminen ja henkilöstön perehdytys ja tuki (e -lomake). Tämä on nyt pääosin toteutunut ja yllä kuvattu. Syksyyn 2023 jää vielä henkilöstön perehdytys ja tietoisuuden lisääminen asiasta. Se työ onkin luultavammin pysyväluontoista ja jatkuvaa jo henkilöstömuutostenkin vuoksi.

Yksilöllisen tuen prosessi liittyy myös toiseen Jamkin viralliseen suunnitelmaan, nimittäin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan (2023 – 2025) todetaan:

Jamk ottaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteet huomioon kaikissa päätöksissään, niiden valmistelussa ja toimeenpanossa. Lainsäädännön asettamien velvoitteiden toteuttamisen ohella tavoitteena on, että Jamkiin muodostuu esteetön, keskusteleva ilmapiiri ja Jamk-yhteisö, jossa arvostetaan ja rohkaistaan keskustelemaan avoimesti vastakkaisistakin näkemyksistä. Avoin ja monimuotoinen Jamk tarjoaa yhteisön jäsenille mahdollisuudet kehittyä, oppia ja vaikuttaa yhteisön kehitykseen.

(Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2023).

Yksilöllisen tuen jatkokehittämistyössä on vielä muutama kukkula kiivettävänä. Yllä mainittu henkilöstön, pääosin opetushenkilöstön ja opetutoreiden, kouluttaminen asiassa sekä tekninen integraatio opiskelija- ja opintotietojärjestelmän Pepin suhteen (Peppi-sopimuspankki). E-lomakkeen ja Peppi-järjestelmän yhteensovittaminen on siis vielä edessä. Tämä työ ajoittuu syksyyn 2023.

Kun integraatio mahdollistuu teknisesti, voi opiskelija hallinnoida Pepin kautta sitä, kenelle opettajalle hän antaa katseluoikeuden saamaansa yksilöllisen tuen päätökseen. Näin opettaja voi omassa toteutuksessaan ottaa huomioon opiskelijan yksilöllisen tuen tarpeet. Tärkeää prosessin sujuvuuden ja toimivuuden osalta on myös kerätä asianosaisilta opiskelijoilta ja opettajalta palautetta yksilöllisen tuen toteutumisesta ja mahdollisista esteistä. Työ siis jatkuu ja pidämme ’kehittämishatun’ päässä edelleenkin.

Kirjoittaja:

Vesa Kuhanen
opinto-ohjaaja, KM
Hyvinvointiyksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu YYamk -hanke kehittää korkeakouluyhteisön yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen toteuttavat Jamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu ja hyvinvointiyksikkö. Hanke saa rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Lähteet:

Euroopan Unionin saavutettavuusdirektiivi (2016). Viitattu 7.6.2023. https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2016/2102/oj.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun saavutettavuussuunnitelma 2022-2024. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Julkaisematon lähde.

Parikka S, Holm N, Ikonen J, Koskela T, Kilpeläinen H & Lundqvist A. KOTT 2021 -tutkimuksen perustulokset 2021. Viitattu 1.6.2023. www.terveytemme.fi/kott.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2023-2025. 2023. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Artikkelin kirjoitushetkellä julkaisematon lähde.

Yhteisöllinen ja yhdenvertainen ammattikorkeakoulu. n.d. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.6.2023. https://www.jamk.fi/fi/projekti/yhteisollinen-ja-yhdenvertainen-ammattikorkeakoulu.