Maataloudessa peltomaa on kaiken perusta. Suomen olosuhteet voivat olla hyvin haastavat peltomaan kunnon ylläpitämiseksi. Peltomaan tiivistyminen onkin yleinen onglema Suomessa. Pellon tiivistymistä osataan varmasti ehkäistä jos vain viitsitään, mutta kun pelto on päässyt jo tiivistymään, osataanko tilanne korjata? Tiivistymisen tyypillisiä merkkejä ovat heikko kasvusto ja vesilammikot pellon pinnassa.

Hyvä maan rakenne on ilmava ja murustuva. Maa ei saa siis muovautua käsissä ja ilman sekä veden on päästävä kulkemaan maan huokosissa. Tiivistyneen peltomaan huokoset pienentyvät ja niissä oleva ilmatila vähenee huomattavasti. Tämä vähentää kasvien juuriston hapensaantia.

Maan tiivistyminen aiheutuu vääristä toimenpiteistä väärään aikaan. Yleinen virhe on levittää lietettä keväällä raskaalla kalustolla, kun pohjamaa on vielä märkää. Kriittiset akselipainot liikkuvat 4-6t välillä, kun pohjamaa on märkää ja suurimpien lietevaunujen akselimassat ovat yli 10 000kg, vaikka akseleita on kolme. Tällaiset akselimassat ovat omiaan luomaan tiivistymiä kosteaan maahan. Myös pintapaine on huomioitava eri työvaiheissa ja pintapaineeseen voi vaikuttaa työkoneiden renkailla ja rengasvalinnoilla. Myös telat ovat suuremmissa koneissa pintapainetta vähentävä ratkaisu. Myös muiden töiden, kuten kynnön yhteydessä voidaan aiheuttaa maan tiivistymistä. Kyntö on pintamaata kuohkeuttava muokkausmenetelmä, mutta se ulottuu tyypillisesti vain 15-20cm syvyyteen ja heti kyntösyvyyden alle voikin muodostua ongelmallinen kyntöantura. Kyntöantura on ohut tiivis kerros muokkaussyvyyden alapuolella ja se voi estää merkittävästi veden, hapen ja ravinteiden kulkua maaperässä. Kyntöantura voi myös johtaa tilanteeseen, jossa pintamaa vaikuttaa hyvin kuivuneelta ja peltotöihin lähdetään vaikka kyntöanturan päällä on vielä hyvin kosteaa. Tämä pahentaa kyntöanturan tiivistymistä entisestään.

Kasvien juuriston on tärkeää päästä kasvamaan myös pohjamaahan ja kyntöantura voi olla este juurien kasvulle jopa vahvajuurisimmilla kasveilla. Kyntöantura olisi siis saatava rikottua ja maan rakenne kuohkeutettua, jotta tilanteessa päästäisiin eteenpäin ja pellon kasvukunto saataisiin jälleen kohdalleen. Eräs nykyään Suomessakin paljon käytetty työmenetelmä kyntöanturan murtamiseksi on jankkurointi. Jankkurointi on syväkuohkeutusmenetelmä, jolla pohjamaan rakenne saadaan murrettua tarvittavalta syvyydeltä. Muokkaussyvyys määritetään kuoppatestillä, joka tarkoittaa, että peltoon kaivetaan sopivan kokoinen kuoppa, minkä seinämistä pystytään määrittelemään tiivistyneiden kerrosten syvyydet ja täten tarvittava muokkaussyvyys mittaamalla.

Lähde: http://www.pikoteam.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2013/09/Jankkuri.jpg

Jankkurilla muokataan peltomaa kertaalleen ja tämän jälkeen pellon annetaan asettua. Jankkuri murtaa pohjamaan rakennetta siinä määrin, että pellon kantokyky heikkenee tilapäisesti ja sen jälkeen ei pidä mennä ajelemaan pellolle raskailla koneilla, koska sillä saataisiin aikaan peltomaan uudelleentiivistyminen. Jankkuroinnin jälkeen olisi hyvä antaa esimerkiksi nurmen kasvaa kasvukauden ajan pellolla, jolloin nurmen vahva juuristo stabiloi maan rakenteen ja pelto on valmis käytettäväksi seuraavalla kasvukaudella.

Jankkurointi on hidas ja paljon polttoainetta kuluttava työvaihe, joten sen ei tarvitse eikä kuulu olla vuosittainen toimenpide. Jankkuroinnin jälkeen on syytä saada pellon viljelykierto kuntoon, jotta kasvien juuret ja erilaiset pieneliöt kuohkeuttavat peltoa vaihtelevasti.

Myös lietteen levitykseen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja suuren ja painavan kaluston sijaan. Nykyään yleistyvä lietteenlevitysmenetelmä on vetoletkulevitys, jossa traktorin perään kytketään lietteen multain ja letkulaitteisto. Traktori vetää perässään letkua, jota myöten multaimelle ja tätä kautta peltoon pumpataan jatkuvalla syötöllä lietettä. Tämä vähentää huomattavasti pellon rasitusta, sillä painavaa lietevaunua ei tarvitse vetää perässä. Liete pumpataan letkua myöten traktorille joko suoraan lietesäiliöstä tai levitystä varten perustetusta tilapäissäiliöstä. Tämä tehostaa työtä myös hyvin paljon, sillä traktorin ei tarvitse pysähdellä täyttämään lietevaunua.

Lähde: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/image/policy:1.98572:1460864328/Letkulevitys.jpg?f=default&$p$f=f170a51