”Matens väg börjar här” – Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhlat -opintomatka 18.-21.9.2019

Ahvenanmaa on luomumaakunta

Ahvenanmaa on Suomen luomutuotannon kärkialuetta. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan vuonna 2019 35 % Ahvenanmaan maatiloista on luomussa ja peltoalasta 28 %. Luomutiloja on 135, joista 52 on kotieläintiloja. Luomussa on 4600 hehtaaria peltoa, tilaa kohti keskimäärin 34 ha ja luomuala on kasvanut 20 % viime vuodesta. Luomuelintarvikeyrityksiä on 16.

Luomu on alueella jo niin tavanomaista, että sitä ei erityisesti korostettu Skördefestenin myyntikojuilla ja yritysvierailukohteissa, joissa kävimme. Heille se ei ole enää uutuusasia, pikemminkin normi. Mutta paikallisuus ja lähiruoka nousi esiin useasti. “Sätt Åland på tallriken”. Ahvenanmaalaiset haluavat olla axgaaneja, mikä tarkoittaa sitä, että ostetaan ahvenanmaalaisia raaka-aineita sesonkiaikoina niin pitkään kuin se on mahdollista. Tämän innoittamana matkalla syntyi idea, että meidän mannersuomalaisten pitää ryhtyä figaaneiksi ja suosia paikallisia tuotteita.

Ahvenanmaalla on erityisasema monessa suhteessa, niin myös luomussa, sillä siellä käytetään suoraan EU:n luomusäännöksiä eikä kansallisia sovelluksia ole tehty. Ahvenanmaalla on tehty sekä oma kestävyysstrategia että ruokastrategia. Siellä toimii Reko Åland ja artesaaniruokatuotanto (mathandverk) on laajaa. Elintarvikeyrittäjät osallistuvat kansallisiin, pohjoismaisiin ja kansainvälisiin artesaaniruokakilpailuihin ja menestyminen niissä vauhdittaa tuotteiden markkinoita. Tästä hyvänä esimerkkinä on Mercedeksen Chocolaterie, joka voitti sulkaakonvehdeilla Firenzessä Italiassa kaksi hopeamitalia vuoden 2018 International Chocolate Awards World Finaalissa ja menestyksen myötä markkinoita avautui aina Japaniin asti. Vierailimme myös Öfvergårdsin omenatilalla, jolla oli artesaaniruokakilpailujen voittoja yhden omenalajikkeen tuoremehuilla vuosilta 2017 Discovery-lajikkeella, 2018 Rubinolalla ja 2019 Santanalla sekä pikkelöidyllä omenasäilykkeellä vuodelta 2019.

Omenatarha Öfvergårdsin omenatilalta.

Monitoimiyrittäjät

Suhteellisen pienillä tiloilla viljelijät panostavat erikoiskasvien viljelyyn, kuten vihannesten, sipulien ja hedelmien viljelyyn. Ahvenanmaalta tulee 80 % koko Suomen päärynöistä, 72 % omenoista ja 30 % sipuleista. Omenaa kasvaa 300 hehtaarilla ja puita on noin 600 000. Ahvenanmaan viileä ilmasto verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan antaa omenoille paremman maun ja aromin sekä korkeamman sokeripitoisuuden. Suurimmat omenatilat ovat noin 40 hehtaaria ja pienimmät 1,5 ha.

Ahvenanmaalaista tuotantoa leimaa toisaalta erikoistuminen ja toisaalta monitoimisuus. Yritykset eivät ole kooltaan kovin suuria, mutta jatkojalostusastetta nostamalla tuotannosta saadaan kotiutettua enemmän euroja. Pieni tilakoko tarkoittaa myös sitä, että toimeentuloa hankitaan myös tilan ulkopuolelta. Esimerkiksi Amalian limonaditehtaan pääomistaja Tony Asunmaa toimii yrittäjänä myös Mercedeksen Chocolateriessa ja leipomossa. Hän oli käynnistämässä myös Stallhagenin olutpanimoa. Lisäksi hän toimii Ahvenanmaan kulttuuriministerinä.

Överängs Hembageri & Kvarnin yrittäjä on töissä laivalla ja sivutoimena tehdään 15-20 eri lajia luomuerikoisjauhoja ja ryynejä mm. speltistä, emmeristä, einkornista, mustasta emmeristä, herneestä, tattarista ja pellavasta. Kylmäpuristettua öljyä tuotetaan rapsista ja pellavasta. Luomuraaka-aineet ostetaan yritykseltä, joka kokoaa luomuerät ja myy jatkojalosteet myös manner-Suomeen. Varastoon ei juurikaan tehdä, jolloin tuotteet saadaan tuoreena markkinoille. Koska tuotantomäärät ovat suhteellisen pieniä, suuria investointeja ei ole järkevää tehdä. Siksi valssimyllyt (3 kpl), kivimylly ja öljynpuristin on hankittu käytettyinä, asennettu itse ja haettu säädöt kohdalleen kokeilemalla. Emäntä hoitaa leipomoa ja tekee vanhoista viljalajeista pastaa. Näin pastassa on enemmän ravintoaineita ja parempaa gluteenia.

Överängs Kvarnin uutuustuote on täysjyväpasta einkorn-vehnästä.

Seitsemän lehmän tila

Mattas Gårdsmejeri on Jennifer Sundmanin ja Lars-Johan Mattssonin omistama luomumaitotila. He ovat päätoimisia maanviljelijöitä ja toimeentulo tulee 7 lehmästä! Luomumaito jatkojalostetaan tilan omassa meijerissä juustoiksi, jogurtiksi ja jäätelöksi. Kesällä pidetään myös kesäkahviota, josta voi ostaa mm. halloumiburgerin. Testatusti maistuvaa. Pelloilla viljellään nurmea, viljaa, perunaa, sipulia ja öljykasveja. Molemmilla on Ruotsin maatalousyliopistossa suoritettu agronomintutkinto; Jennifer on kotieläintieteilijä ja Lars-Johan maatalousekonomisti.

Yhteistyön voimaa

Sadonkorjuujuhlat on vuosittainen tapahtuma, jonka tarkoituksena on edistää kaupungin ja maaseudun vuorovaikusta sekä saada kuluttajat ja tuottajat kohtaamaan. Sadonkorjuujuhlat järjestää noin 500 jäsenen Skördefestens vänner -yhdistys, joka on perustettu vuonna 2013. Yhdistys tukee ja markkinoi ahvenanmaalaista elintarviketuotantoa ja ruokakulttuuria. Kolmen päivän aikana sadonkorjuujuhlassa mukana olevilla maatiloilla on avoimet ovet, on pop-up myyntikojuja ja ravintoloita ja eri organisaatiot esittelevät toimintaansa. Vuonna 2019 Skördefestenissä oli tapahtumia 49 kohteessa eri puolilla Ahvenanmaata. Tarjolla oli runsaasti erilaisia pientuottajien elintarvikkeita: lihatuotteita, maitotuotteita, kalaa, leivonnaisia, mehuja, hilloja, jauhoja, omenia, tyrnituotteita, vihanneksia. Lisäksi oli käsi-, puu- ja taontatöitä. Lapset oli hyvin huomioituna tiloilla ja koko perheelle oli tarjolla erilaisia aktiviteetteja sekä maatilojen esittelykierroksia. Päivällä oli livelähetystä paikallisradiossa ja illalla elävää musiikkia pub-illassa navetan vintillä.

Yleiskuva Haga Kungsgårdin vanhan navetan vintillä olleesta myyntitilasta.

Maatila on perustettu 1500-luvulla ja nykyisin yksi suurimmista lypsykarjatiloista Ahvenanmaalla. Lehmiä on 370 verhoseinäisessä pihattonavetassa. Maito menee Ålandsmejerille. Tilalla oli nykyaikaisen lypsykarjanavetan esittely hoidettu mallikkaasti. Traktorin perässä oli paalivaunu, jossa pahnapaalien päällä istuen ajeltiin kahden suuren navettahallin läpi. Vaunussa oli opas mukana kertomassa tilan tuotannosta. Näin tautiriskit pysyivät hyvin hallinnassa.

Haga Kungsgårdin opasteita erilaisiin aktiviteetteihin. Taustalla vasikkaiglu.

Tunnusomaista sadonkorjuujuhlilla oli yhteistyö yrittäjien kesken. Kussakin maatilakohteessa oli myynnissä usean eri yrittäjän tuotteita ja näin kuluttajat pystyivät tekemään useanlaisia hankintoja samasta paikasta. Myyntikojuilla sai maistella tuotteita ja ravintola-alueella oli tarjolla maukkaita ruoka-annoksia sekä kahvia ja leivoksia. Tilakohteissa tapahtuma oli hyvin organisoitu pysäköinnin ohjausta myöten. Esimerkiksi Bolstaholmin tilalla autot ajoivat pellolle parkkiin suuren porttirakennelman läpi ja portilla oli valtavan kokoinen teksti ”Matens väg börjar här”. Viesti oli selkeä: ilman maatiloja ja maanviljelijöitä ei ole ruokaa. Selvästikin ihmiset ovat ottaneet tapahtuman omakseen, sillä väkeä oli paljon ja myös ostoksia tehtiin runsaasti. Ålands Landbydscentrumin tietojen mukaan Skördefest tuottaa yrittäjille 600 000 euron myyntitulot ja kerrannaisvaikutukset ovat noin 1,2 miljoonaa euroa.

Ahvenanmaalla tehdään yhteistyötä tuotteiden markkinoinnissa myös Osuuskunta Ålands Trädgårdshall ÅTH:n kautta. Osuuskunnan omistaa 113 viljelijää ja se toimii jäsenviljelijöiden neuvonantajana sekä tuotteiden varastointi-, pakkaus- ja markkinointiyhtiönä. Yhtiö toimittaa hedelmiä, vihanneksia ja juureksia keskusliikkeiden kautta kauppoihin kaikkialle Suomeen. Työntekijöitä on 24.

Teksti: Jaana Auer, Yrittäjyyden lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Kuvat: Tuomo Auer

Lähteet:

He viljelevät ruokasi. Viitattu 24.9.2019 https://ath.ax/fi/viljelijat/

Luomutilat (kpl) ja luomutuotantoala (ha) 2019. Viitattu 23.9.2019 https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2019ep.pdf

Mattas gårdsmejeri. Viitattu 23.9.2019 http://www.mattas.ax/om-oss.html

Mercedes Chocolaterie. Viitattu 23.9.2019 https://amorina.ax/

Omenat maistuvat auringolta ja saaristolta. Viitattu 24.9.2019 https://ath.ax/fi/viljelykasvit-omenat/

Yrityksestä. Viitattu 24.9.2019 https://skordefest.ax/fi/yrityksesta/

Jätä kommentti