Muilla mailla

Olimme tammikuussa mukana JAMK:n opintomatkalla, joka suuntautui International Green Week 2019 messuille. Kyseessä on maailman suurimmat elintarvikealan messut, jotka järjestetään vuosittain Berliinissä. Tänä vuonna Suomi oli messujen kumppanimaa ja Suomi oli messuilla esillä isosti.  Suomen osasto sai messukävijöiltä kehuja skandinaavisesta ilmeestä ja selkeydestä. Se erottuikin muiden maiden messuosastoista rauhallisuudellaan ja harmonisella kokonaisuudellaan. Vaikka tehtävät Suomen osastolla pitivätkin meidät kiireisenä, oli meillä myös aikaa tutustua muiden maiden tarjontaan. GreenWeek2019 messuilla leikiteltiinkin riemastuttavasti kansallisilla erityispiirteillä ja stereotypioilla.

Mikä on norjalaisempaa kuin viikingit ja villapaidat? Norjan osastolla messuvieras saattoi kuvitella itsensä norjalaiseen vuonon kalastajakylään, sillä koko Norjan osaston väki oli sonnustautunut yhtenäisiin villapaitoihin. Norjan erikoisuuksia mm. mereneläviä, ruskeaa ja makeaa herajuustoa tarjoilivat yhtenäisiin villapaitoihin pukeutuneet viikinkimiehet ja –naiset. Tarkemmalla tutkailulla ja juttelulla selvisi toki pian, että vain murto-osa villapaita viikingeistä oli norjalaisia. Nerokkaasti paikalliset oli palkattu hoitamaan kaupat kuluttajien kanssa. Kuivatut turskat ja punaposkiset myyjät saivat messukävijän siirtymään mielessään suoraan vuonojen rannoille.

 

 

Ruotsalaiset toivat periruotsalaista meininkiään kirkkaankeltaisineen paitoineen ja kukkaseppeleisiin sonnustautuneina, kuin kymmeninä loistavina juhannusaurinkoina. Eivätkä länsinaapurimme olleet toki IKEAa unohtaneet, osastolla pääsi piipahtamaan tietysti IKEA-keittiössä. Tanskan hyggeilystä mukaan messuille olivat tarttuneet parrakkaat panimomestarit ja kauniisti pakatut ruoka- ja juomatuotteet. Paljon luomulaatuisia herkkuja makean nälkään, sekä juotavaa niin alkoholilla kuin ilman. Hygge-tunnelmaan pääsi pyörillä ja vanhalla bussilla somistetulla terassilla virittäytymään leppoisasti.

Itä-Euroopan maiden osastoilla vallitsi karnevaalimeininki. Kansanmusiikki raikui ja perinnetanssiesitykset tempasivat mukaansa! Skandinavian maiden jälkeen idän väri- ja tuotemaailmat osastoilla tuntuivat jopa eksoottiselta aikamatkalta menneeseen maailmaan. Bier und Wurst! Ja juhlat jatkuivat Saksan osavaltioiden osastoilla. Niillä meininki oli kuin paikallisilla olutjuhlilla. Jokainen osavaltio oli tuonut Berliinin omat kansallisasuiset tanssiryhmänsä, oluensa, hunajansa ja makkaransa. Etenkin lauantaina tunnelma yltyi jopa riehakkaaksi!

Marokko toivotti vierailijan tervetulleeksi upein temppeliportein. Marokon osastolla pohjoisafrikkalaiseen basaaritunnelmaan johdattivat kauniit temppeliportit ja perinteisiin asuihin pukeutuneet työntekijät, joiden kanssa sai nauttia teetä istumatyynyillä hengaillen.

Hollanti ja tulppaanit! Alankomaat olivat tuonut mukanaan tulppaanipellon. Puukengätkin varmasti osastolta olisi löytynyt, mutta pääpanostusta oli upeissa kukissa ja värien maailmassa.

Ranskalaiset olivat tuoneet mukanaan kaikki maansa makkarat ja juustot. Baskeripäiset, viiksekkäät ja tietysti raitapaitaiset myyjät huutelivat kuin torimyyjät konsanaan pienen ranskalaiskylän sunnuntaimarkkinoilla. Viiniä virtasi mukiin muutamalla eurolla, aidoista viinitynnyreistä tietty! Myös Sveitsin osastolla leijui hennot juuston sulotuoksut. Alppimaan osastolla pääsi testaamaan päiväänsä pikku Heidinä, istuskelemalla Alpenhüttessä, kiivettyään ensin ”rinnettä” ylös. Arvonsa tunteva maa oli sonnustanut myös messuhallinsa katon maan lipulla, että jos ei juuston aromeista voinut päätellä missä vaelsi, kertoi vilkaisu ylös sen heti.

dav

Mistä meidät sitten tunnetaan? Monen saksalaisten messukävijän mielikuvaan Suomesta liittyivät vahvasti sauna, hyttysten ininä ja väkevä salmiakki.  Ihan ilman stereotypioita ei Suomen osastokaan Berliinissä esittäytynyt. Osastoltamme löytyi joulupukki, kirkkaita, väkeviä juomia, karjalanpiirakoita ja paljon marjatuotteita. Ja varmasti jossain siellä lymyili se yksinään paremmin viihtyvä, jurottava suomalainenkin.

Teksti ja kuvat: Taru Lyytinen ja Riina Suutari (Kestävä gastronomia, monimuoto)