APOA-projektin logo ja kannettavan tietokoneen taustalla muistikirjaan kirjoittava mies.

Pedamuotoilu vaikuttavan oppimisanalytiikan lähtökohtana

Opetuksen suunnittelun keskiössä on ollut yhteisten, samassa ajassa ja tilassa tapahtuvien opetustilanteiden suunnittelu. Ammatillisessa koulutuksessa opettajan ja opiskelijaryhmän yhteiset opetustilanteet ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi ja opiskelu on monipaikkaistunut, opiskelijaryhmät ovat yhä heterogeenisempia ja opiskelupolut yksilöllisempiä. Vastaavasti opiskelijan itseohjautuvan työskentelyn osuus on kasvanut. Yksittäisten opetustilanteiden suunnittelun sijasta fokus on siirrettävä oppimisprosessiin.

Koulutussektorin digitalisoitumisen odotetaan tukevan tätä muutosta ja mahdollistavan yhä joustavampia ja yksilön tarpeisiin mukautuvampia oppimisprosesseja. Yhä useammin oppimisalusta, kuten Moodle, muodostaa itseohjautuvaa opiskelua tukevan kotipesän. Opettajasta on tullut digitalisoituneiden oppimisprosessien arkkitehti. Opettaja rakentaa digitaalista oppimispalvelua, jonka tulisi tukea oppijaa ja edistää laadukkaan oppimiskokemuksen syntymistä. Tässä muutoksessa oppimisprosessin suunnitteluun on tullut lisää huomioitavia tekijöitä ja suunnittelu on yhä moniulotteisempaa. Digitalisoituneiden ja opiskelijan itseohjautuvuutta tukevien oppimisprosessien suunnittelu edellyttää oppijan asettamista suunnittelutyön keskiöön.

Samanaikaisesti digitalisoituneiden, käyttäjälähtöisten palveluiden suunnittelu haastaa eri aloilla. Käyttäjälähtöisten palveluiden suunnittelua tuetaan muotoiluajattelun avulla. Muotoiluajattelu tarkoittaa ajattelutapaa ja innovaatioprosessia, joka yhdistää käyttäjän tarpeet tavoitteisiin kehittämisen reunaehdot huomioiden (mukaillen Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019). Muotoiluajattelun ja muotoilun työkalujen soveltamista oppimiseen kutsutaan oppimismuotoiluksi. Oppimisen muotoilu pelkistää kompleksia oppimisen prosessia. (Marstio, Eronen ja Huhtanen 2021.) Oppimismuotoilussa on kyse oppimiskokemuksen, -ympäristön ja -prosessien muotoilusta. Oppimismuotoilu sisältää oppimisen tavoitteisiin tähtäävien oppijoiden oppimistekojen sekä opettajien opetus- ja ohjaustekojen suunnittelun.

Oppimismuotoiluprosessi on luonteeltaan iteratiivinen ja jokaisessa vaiheessa tarkastellaan digitaalisuuden mahdollisuuksia oppimiskokemuksen rikastajana. Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa kutsumme muotoiluajattelun mukaista suunnitteluprosessia pedamuotoiluksi, sillä haluamme korostaa oppimismuotoiluprosessin pedagogista luonnetta, syvällisemmän opetus- ja ohjaustoiminnan muotoilua. Vaiheistettu suunnitteluprosessi korostaa ja kuljettaa osaamisperusteisuutta, jatkuvaa arviointia ja jatkuvaa palautetta sekä digitaalisten jalanjälkien suunnittelua muotoiluprosessin läpi. Iteratiivisen muotoiluprosessin tavoitteena on rakentaa edellytykset laadukkaalle, innostavalle ja tehokkaalle oppimiskokemukselle.

Pedamuotoilun malli kehitettiin hyödyntämällä useita oppimismuotoilun malleja ja käytänteitä, kuten eOppiva-pelikirja ja ABC-malli (Pelikirja n.d.; ABC Oppimisen muotoilu ja Laurean ABC-kortit n.d.). Pedamuotoiluprosessi kehitettiin APOA – Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa” (2018–2020) -hankkeen aikana ja sitä sovellettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun pilottiopintojaksojen suunnitteluun.

Sujuvampaa oppimista pedamuotoilulla

Pedamuotoilu jakautuu yhdeksään vaiheeseen. Muotoilu etenee prosessimaisesti ja on luonteeltaan iteratiivista. Iteratiivisuus ja eri vaiheissa syntyvät visuaaliset tuotokset tukevat moniulotteista suunnittelutyötä ja edelleen linjakkaan oppimisprosessin rakentumista. Jokaisen vaiheen lopuksi pysähdytään arvioimaan kokonaisuutta oppijapersoonien ja edellisten vaiheiden aikana syntyneiden dokumenttien avulla. Keskeiseksi suunnittelutyön työkaluksi on muotoutunut suunnittelutyötä tukeva Oppimisen canva, jonka keskiössä on opiskelija ja oppimisteot.

Iteratiivinen pedamuotoiluprosessi:Vasemmalta oikealle kuvattu prosessi, jossa palloissa numerot 1-9 sekä viiva osoittamassa myös vaiheista tai prosessin lopusta uudelleen alkuun palaamista.

  1. Oppimisen kohde
  2. Kohderyhmä
  3. Osaamistavoitteet ja arviointia tukevat dokumentit
  4. Oppimisteot
  5. Oppimisen ympäristö
  6. Jatkuva arviointi
  7. Oppimisen resurssit
  8. Opettajan toiminta
  9. Palaute.

Vaihe 1: Oppimisen kohde

Muotoilun ensimmäisessä vaiheessa keskitytään tiivistämään suunnittelun keskiössä oleva oppimisen kohde, sanoittamaan se selkeäksi ja opiskelijalähtöiseksi kuvaukseksi. Laaditaan lyhyt, muutaman virkkeen mittainen, tiivistys opintojakson merkityksestä opiskelijalle. Visualisoidaan toteutustapaa hahmotellen oppimisen ympäristöjä, oppijan roolia ja itseohjautuvan opiskelun määrää.

CHECK: Onko suunnittelun lähtökohta ja reunaehdot kirkkaat? – Testaa tuotoksesi laatua kollegalla.

Vaihe 2: Kohderyhmä (oppijapersoonat)

Toisessa vaiheessa muotoillaan oppijapersoonat. Kohderyhmän mallintaminen oppijapersoonan avulla tukee opiskelijalähtöisyyden toteutumista. Yhä useammin opettaja ei suunnitteluvaiheessa vielä tiedä tai tunne tulevaa opiskelijajoukkoa. Oppijapersoonat ovat kuvitteellisia profiileja potentiaalisista opiskelijoista. Oppijapersoonien avulla hahmotetaan eri opiskelijoiden tyypillisiä ominaisuuksia, kuten opiskelutottumukset, motivaatio, ajankäyttö, työkokemus, itseohjautuvuus ja elämäntilanne. Oppijapersoonat helpottavat oppimisprosessin kohteena oleva opiskelijajoukon ymmärtämistä ja tukevat opiskelijalähtöisyyden toteutumista suunnittelua eri vaiheissa.

Check: Ovatko vaiheiden 1 ja 2 hahmotelmat linjassa toistensa kanssa?

Vaihe 3: Osaamistavoitteet ja arviointi (itsearviointipatteristo)

Kolmannessa vaiheessa opintojakson osaamistavoitteet puretaan ja vaiheistetaan osaamisen kehittymisen askeleiksi. Työskentely käynnistyy itsearviointipatteriston suunnittelulla (lähtötasokartoitus). Syntyneet väittämät pyritään kuvaamaan tekemisenä tai tuotoksena, jolloin opiskelija kykenee konkreettisemmin arvioimaan osaamisensa tasoa, esimerkiksi: ”Osaan etsiä avoimista tietokannoista kuntoutuksen kustannuksiin liittyvää tietoa”. Osaamisen kehittämisen visualisoimiseksi voidaan tässä vaiheessa itsearviointipatteristosta muotoilla väli- ja loppuarviointipatteristot. Osaamisen kehittyminen voidaan visualisoida hyödyntäen syntynyttä dataa.

Check: Onko osaaminen kuvattu siten, että opiskelija kykenee arvioimaan osaamistaan eri vaiheissa? Muodostavatko vaiheiden 1-3 hahmotelmat linjakkaan kokonaisuuden?

Vaiheet 4–6: Oppimisteoista arviointiin

Hyödynnetään laadittua osaamisen kehittymisen vaiheistusta. Suunnitellaan, missä ja mitä tekemällä opiskelija saavuttaa kyseisen osaamisen. Suunnitellaan oppimisteot (mm. aktiviteetit, tehtävät, tentit, kyselyt), tekemiselle sopiva oppimisympäristö, oppimisen ja eri aktiviteetteja tukevat resurssit (mm. sisällöt, materiaalit). Keskeistä on suunnitella opiskelijoiden oppimisteot siten, että syntyvät tuotokset (tai data) ovat sellaisia, jotka tukevat osaamisen kehittymisen havainnointia, jatkuvaa arviointia ja palautetta. Tässä vaiheessa määrittyy opiskelijan teoista syntyvät digitaaliset jalanjäljet ts. perusta oppimisanalytiikan hyödyntämiselle.

Check: Ovatko oppimisteot linjassa edellisten vaiheiden kanssa?

Vaiheet 7–9: Opettajan toiminta ja ohjaussuunnitelma

Mitä voimakkaammin kysymys on itseohjautuvasta oppimisesta, sen tarkemmin myös ohjaus suunnitellaan ennakkoon. Ohjauksen tarkastelu ohjauksen muotojen (ennakkoon päätetty, On Demand, Ad hoc ja vuorovaikutustilanteet) kautta auttaa tunnistamaan oppimisympäristöön rakennettavan ohjauksen (mm. toiminnan ohjaus, ohjeet, pelisäännöt) kohdat. Ohjaustarpeita voidaan ennakoida ja ohjausta voidaan automatisoida hyvin pitkälle, esimerkiksi automaattisilla muistutus- tai kannustusviesteillä. Yksittäisten oppimistekojen tarkastelu tukee oikea-aikaisen ohjauksen suunnittelua. Esimerkiksi opiskelijan tekemisen vaihtuessa opiskelija tarvitsee usein ohjausta tai ohjeita siirtyäkseen seuraavaan tekemiseen.

Opettajan ohjaustyön kokonaiskuormitusta tarkastellaan Oppimisen canvalle syntyneiden ohjauspisteiden kautta. Usein opettaja joutuu vielä tässä vaiheessa hiomaan muotoilemaansa kokonaisuutta, sillä opettajan aika ei tulisi riittämään jatkuvan arvioinnin toteuttamiseen. Tukea palauteen antamiseen ja arviointiin voidaan hakea korostamalla vertaisten roolia, tukemalla itsearviointia tai hyödyntämällä digitaalisuuden mahdollisuuksia. Vertaisarvioinnin lisääminen prosessiin usein lisää tai muuttaa aikaisemmin määriteltyä oppimistekojen jonoa vaikuttaen opiskelijan kokonaiskuormitukseen ja ajoitukseen.

Check: Tukeeko Oppimisen canvalle kuvattu kokonaisuus oppimisen imun syntymistä? Syntyykö oppimisen imu jokaiselle oppijalle?

Lopuksi

Opiskelijalähtöisen opetuksen idea on, että opettaja pyrkii eri keinoin edistämään jokaisen yksilön oppimista. Tavoittelemme positiivisia oppimiskokemuksia, jotka sytyttäisivät oppimisen imun. Oppijalähtöisten oppimisprosessien suunnittelun haasteena on usein oppimisen prosessien moniulotteisuus sekä opettajan käytettävissä olevan suunnitteluajan rajalllisuus. Erilaiset oppimismuotoilun menetelmät pyrkivät yksinkertaistamaan moniulotteista suunnittelutyötä ja tarjoamaan tehokkaita työkaluja (Marstio ym. 2021). Oppimismuotoilun kautta pyrimme luomaan oppimisprosessin ja -ympäristön, jotka mahdollistavat positiivisen oppimiskokemuksen. Muotoiluajattelu auttaa opettajaa pitämään oppijat suunnittelutyönsä keskiössä – niin pitkälti kuin on mahdollista – sekä kytkemään digin mielekkäällä tavalla osaksi oppimisprosessia. Pedamuotoilun kautta syntyy selkeä ja näkyvä tukirakenne oppijalle, jotta hän voi keskittyä olennaiseen, eli oppimiseen.

 

Lue lisää digitaalisesta oppimisesta Jamkissa.

Kirjoittajat:

Satu Aksovaara, lehtori
Minna Koskinen, asiantuntija
Heini Ikäheimo, koordinaattori

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

APOA, “Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa”, oli Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa pilotoitiin ja tutkittiin oppimisanalytiikan käyttöä ammattikorkeakouluissa. Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK). Lisätietoja: https://projects.tuni.fi/apoa/

 

Lähteitä:

ABC Oppimisen muotoilu ja Laurean ABC-kortit. Laurea ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.3.2022. https://www.laurea.fi/koulutus/pedagogisia-innovaatioita/abc-oppimismuotoilu/

Auvinen, A-M. 2017. Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? Suomen e-Oppimiskeskus. Viitattu 20.1.2021. https://poluttamo.fi/2017/08/02/oppimisanalytiikka-tulee-oletko-valmis/.

Broughan, C. & Prinsloo, P. 2020. (Re)centring students in learning analytics: in conversation with Paulo Freire, Assessment & Evaluation in Higher Education, 45:4, 617-628. https://doi.org/10.1080/02602938.2019.1679716.

Conole, G. & Fill, K. 2005. A learning design toolkit to create pedagogically effective learning activities, September 2005, Journal of Interactive Media in Education 8(1). http://dx.doi.org/10.5334/2005-8.

Hrastinski, S. 2020. Informed design for learning with digital technologies. Interactive Learning Environments. DOI: 10.1080/10494820.2020.1815221

Huhtanen, A. 2019. Verkko-oppimisen muotoilukirja. Aalto-yliopisto. Viitattu 20.1.2021. https://fitech.io/app/uploads/2019/09/Verkko-oppimisen-muotoilukirja-v-1.4.1-web.pdf

Marstio, T. Eronen, S. & Huhtanen, A. 2021. Pedagogista uudistumista oppimisen muotoilun avulla. Laurea publications 173. Laurea ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-621-1.

Pelikirja. eOppivan pelikirja yhteiskehittämiseen. eOppiva. Viitattu 8.3.3022. https://www.eoppiva.fi/pelikirja/.

Salmon, G. 2020. Carpe Diem – A team-based approach to learning design. Viitattu 20.1.2021. https://www.gillysalmon.com/carpe-diem.html

 

Leave a Comment