Verkko-opiskelu haastaa luottamuksen ja läsnäolon 

Mies istuu pöydän ääressä ja vilkuttaa läppärin ruudulla näkyville kasvoille

Etäyhteyksillä toimittaessa luottamus ja yhteenkuuluvuus vahvistuvat panostamalla vuorovaikutukseen ja psykologiseen turvallisuuteen. Läsnäolo on yksilön kokemus ja syntyy aitoudesta, persoonasta, välittömyydestä, kotoisuudesta tai esim. asiaan perehtyneisyydestä.  Se on tunnetta ja tietoisuutta toisista ja itsestä, joka syntyy emotionaalisena yhteyden tunteena ihmisten välillä. Kaiken kaikkiaan se on vuorovaikutteinen ja kollektiivinen ilmiö.

Läsnäolon kokemukseen verkko-opinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota, koska se lisää luottamusta opiskelijoiden ja opettajan välille. Näitä luottamuksen ja läsnäolon syntymisen mekanismeja verkko-opinnoissa ovat tutkineet Valkonen, Tyrväinen & Uotinen (2021) Uotinen löysivät opiskelijoille teettämässään kyselyssä seuraavia luottamuksen edellytyksiä ja esteitä:  

OpettajaOpiskelijatKonteksti
Suunnittelutyö 
Kurssin kokonaissuunnittelu 
Tehtävien ohjeistus 
Opiskelumateriaali 
Kunnioitus  
Ystävällinen käytös  
Rehellisyys  
Pelisääntöjen noudattaminen 
Kurssiympäristö  
Toimivuus  
Selkeys  
Helppokäyttöisyys 
Ammattitaito  
Asiantuntijuus  
Ohjaus ja tuki  
Arviointi  
Palaute 
Yhteisöllisyys  
Myönteinen vuorovaikutus  
Aktiivinen osallistuminen  
Vastuu omasta ja toisten oppimisesta  
Avoimuus 
Tekniikka  
Yhteyksien toimiminen  
Laitteiden soveltuvuus  
Apu ongelmiin  
Ohjeet 
Läsnäolo  
Tavoitettavuus  
Kysymyksiin vastaaminen  
Etenemisen seuraaminen  
Opiskelijan kohtaaminen  
Inhimillisyys 
Työpanos  
Oman osuuden tekeminen  
Aktiivisuus keskustelussa  
Vertaispalautteen antaminen  
Panostus tehtäviin 
Tietoturva  
Tietosuoja  
Suljettu kurssiympäristö  
Omistajuus tehtäviin  
Luottamuksellisuus keskusteluissa 

Läsnäolon ja luottamuksen rakentuminen verkossa on avaintekijä, joka mahdollistaa oppimisen verkossa.  Siksi kasvokkaistilanteessa syntyviä luottamusta ja läsnäoloa edistäviä tekijöitä tulee pohtia ja rakentaa eri tavalla verkkoympäristössä kuin kasvokkaistilanteessa.

Opettajan taitona se tarkoittaa kykyä reagoida ja tukea opiskelijoiden tarpeita. Se on myös osana verkkoympäristön ominaisuutta; osa välineistä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia tukea läsnäoloa kuin toiset.  Sosiaalista läsnäoloa voidaan rakentaa sekä samanaikaiseen (synkroniseen) että eriaikaiseen (asynkroniseen) verkkoläsnäoloon.   

Suunnittelun tueksi 

Konstruktivistinen oppivan yhteisön malli (Community of Inquiry, CoI) on ajattelutapa, joka mallintaa ideaalia verkko-oppimiskokemusta. Se kuvaa tekijöitä, jotka vaikuttavat kestävän, vaikuttavan ja tehokkaan verkko-oppimiskokemuksen syntyyn yhteisöllisestä näkökulmasta. Siinä läsnäolo jaetaan opettajan sosiaaliseen läsnäoloon (social presence) ja opettajan ohjaukselliseen läsnäoloon (teaching presence). Näillä tuetaan opiskelijoiden kriittistä ja tarkoituksenmukaista keskustelua, henkilökohtaisten merkitysten syntymistä, sekä yhteistä ymmärrystä ryhmän jäsenten kesken. Nämä molemmat näkökulmat kulkevat opettajan osaamisena ja taitoina verkko-opiskelun ohjaamisessa. 

Oppimismuotoilu (learning design) on työväline tämän päivän opettajan tarpeisiin. Vaikka teknologia tarjoaa paljon mahdollisuuksia hyödyntää multimediaa ja erilaisia vuorovaikutuksen ja yhteistyön mekanismeja, näitä mahdollisuuksia hyödynnetään opetuksen puolella rajoitetusti. Usein esimerkiksi digitaalisia oppimisalustoja käytetään lähinnä materiaalivarastoina. Syynä tähän on, että opettajat kokevat, että heillä ei ole aikaa tai taitoja hyödyntää teknologiaa opetuksessaan. Oppimisen muotoilu vastaa tähän mahdollisuuksien ja todellisuuden väliseen kuiluun. Se auttaa opettajia tekemään pedagogisesti toimivia ja oppijalähtöisiä ratkaisuja, joissa hyödynnetään teknologiaa.

Oppimismuotoilua voidaan toteuttaa eri tavoin: työpajoissa, verkkokurssina tai tehokkaimmin monimuotototeutuksena, jossa lähiopiskelu ja verkko-opiskelu vaihtelevat. Yhteisöllinen muotoilu kuuluu olennaisena osana prosessiin. Oppimismuotoilu on yksi Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun ydinosaamisista. 

Kirjoittajat

Hanna Frilander, tuntiopettaja, Ammatillinen opettajakorkeakoulu  
Minna Koskinen, asiantuntija, Ammatillinen opettajakorkeakoulu  
Mari Punna, lehtori, Ammatillinen opettajakorkeakoulu  

Kirjoittajat toimivat kouluttajina Itseohjautuvan oppimisen ohjaaminen -koulutushankkeessa. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.  

Lähteet

Laakkonen, Ilona. 2018. Läsnäolon ja vuorovaikutuksen jäsentäminen verkkotutkinnoissa: kaksi mallia kehittämistyön tueksi. Teoksessa Hakala, Anne Ikonen, Hannu ja Liimatainen, Leena. 2018. Koulutuksen kehittämisen katsaus – Verkostoilla joustavuutta ja laatua opintoihin.  

Tyrväinen, Heli. 22.4.2021. Läsnäolo verkko-opinnoissa, videoluento. https://youtu.be/vYAlKeVQUFE?t=2 

Valkonen, Leena, 22.4.2021. Luottamus verkko-opinnoissa, videoluento. https://youtu.be/5K2HmAvs_Qg?t=1 

Lue myös aiheeseen liittyvät muut artikkelit

Mitä itseohjautuvuus oppimisessa on ja miten sitä buustataan?
Itseohjautuvuus oppimisessa ei ole itsestäänselvyys