Verkko-opiskelu haastaa luottamuksen ja läsnäolon
Etäyhteyksillä toimittaessa luottamus ja yhteenkuuluvuus vahvistuvat panostamalla vuorovaikutukseen ja psykologiseen turvallisuuteen. Läsnäolo on yksilön kokemus ja syntyy aitoudesta, persoonasta, välittömyydestä, kotoisuudesta tai esim. asiaan perehtyneisyydestä. Se on tunnetta ja tietoisuutta toisista ja itsestä, joka syntyy emotionaalisena yhteyden tunteena ihmisten välillä. Kaiken kaikkiaan se on vuorovaikutteinen ja kollektiivinen ilmiö.
Läsnäolon kokemukseen verkko-opinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota, koska se lisää luottamusta opiskelijoiden ja opettajan välille. Näitä luottamuksen ja läsnäolon syntymisen mekanismeja verkko-opinnoissa ovat tutkineet Valkonen, Tyrväinen & Uotinen (2021) Uotinen löysivät opiskelijoille teettämässään kyselyssä seuraavia luottamuksen edellytyksiä ja esteitä:
Opettaja | Opiskelijat | Konteksti |
Suunnittelutyö Kurssin kokonaissuunnittelu Tehtävien ohjeistus Opiskelumateriaali | Kunnioitus Ystävällinen käytös Rehellisyys Pelisääntöjen noudattaminen | Kurssiympäristö Toimivuus Selkeys Helppokäyttöisyys |
Ammattitaito Asiantuntijuus Ohjaus ja tuki Arviointi Palaute | Yhteisöllisyys Myönteinen vuorovaikutus Aktiivinen osallistuminen Vastuu omasta ja toisten oppimisesta Avoimuus | Tekniikka Yhteyksien toimiminen Laitteiden soveltuvuus Apu ongelmiin Ohjeet |
Läsnäolo Tavoitettavuus Kysymyksiin vastaaminen Etenemisen seuraaminen Opiskelijan kohtaaminen Inhimillisyys | Työpanos Oman osuuden tekeminen Aktiivisuus keskustelussa Vertaispalautteen antaminen Panostus tehtäviin | Tietoturva Tietosuoja Suljettu kurssiympäristö Omistajuus tehtäviin Luottamuksellisuus keskusteluissa |
Läsnäolon ja luottamuksen rakentuminen verkossa on avaintekijä, joka mahdollistaa oppimisen verkossa. Siksi kasvokkaistilanteessa syntyviä luottamusta ja läsnäoloa edistäviä tekijöitä tulee pohtia ja rakentaa eri tavalla verkkoympäristössä kuin kasvokkaistilanteessa.
Opettajan taitona se tarkoittaa kykyä reagoida ja tukea opiskelijoiden tarpeita. Se on myös osana verkkoympäristön ominaisuutta; osa välineistä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia tukea läsnäoloa kuin toiset. Sosiaalista läsnäoloa voidaan rakentaa sekä samanaikaiseen (synkroniseen) että eriaikaiseen (asynkroniseen) verkkoläsnäoloon.
Suunnittelun tueksi
Konstruktivistinen oppivan yhteisön malli (Community of Inquiry, CoI) on ajattelutapa, joka mallintaa ideaalia verkko-oppimiskokemusta. Se kuvaa tekijöitä, jotka vaikuttavat kestävän, vaikuttavan ja tehokkaan verkko-oppimiskokemuksen syntyyn yhteisöllisestä näkökulmasta. Siinä läsnäolo jaetaan opettajan sosiaaliseen läsnäoloon (social presence) ja opettajan ohjaukselliseen läsnäoloon (teaching presence). Näillä tuetaan opiskelijoiden kriittistä ja tarkoituksenmukaista keskustelua, henkilökohtaisten merkitysten syntymistä, sekä yhteistä ymmärrystä ryhmän jäsenten kesken. Nämä molemmat näkökulmat kulkevat opettajan osaamisena ja taitoina verkko-opiskelun ohjaamisessa.
Oppimismuotoilu (learning design) on työväline tämän päivän opettajan tarpeisiin. Vaikka teknologia tarjoaa paljon mahdollisuuksia hyödyntää multimediaa ja erilaisia vuorovaikutuksen ja yhteistyön mekanismeja, näitä mahdollisuuksia hyödynnetään opetuksen puolella rajoitetusti. Usein esimerkiksi digitaalisia oppimisalustoja käytetään lähinnä materiaalivarastoina. Syynä tähän on, että opettajat kokevat, että heillä ei ole aikaa tai taitoja hyödyntää teknologiaa opetuksessaan. Oppimisen muotoilu vastaa tähän mahdollisuuksien ja todellisuuden väliseen kuiluun. Se auttaa opettajia tekemään pedagogisesti toimivia ja oppijalähtöisiä ratkaisuja, joissa hyödynnetään teknologiaa.
Oppimismuotoilua voidaan toteuttaa eri tavoin: työpajoissa, verkkokurssina tai tehokkaimmin monimuotototeutuksena, jossa lähiopiskelu ja verkko-opiskelu vaihtelevat. Yhteisöllinen muotoilu kuuluu olennaisena osana prosessiin. Oppimismuotoilu on yksi Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun ydinosaamisista.
Kirjoittajat
Hanna Frilander, tuntiopettaja, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Minna Koskinen, asiantuntija, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Mari Punna, lehtori, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Kirjoittajat toimivat kouluttajina Itseohjautuvan oppimisen ohjaaminen -koulutushankkeessa. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.
Lähteet
Laakkonen, Ilona. 2018. Läsnäolon ja vuorovaikutuksen jäsentäminen verkkotutkinnoissa: kaksi mallia kehittämistyön tueksi. Teoksessa Hakala, Anne Ikonen, Hannu ja Liimatainen, Leena. 2018. Koulutuksen kehittämisen katsaus – Verkostoilla joustavuutta ja laatua opintoihin.
Tyrväinen, Heli. 22.4.2021. Läsnäolo verkko-opinnoissa, videoluento. https://youtu.be/vYAlKeVQUFE?t=2
Valkonen, Leena, 22.4.2021. Luottamus verkko-opinnoissa, videoluento. https://youtu.be/5K2HmAvs_Qg?t=1
Lue myös aiheeseen liittyvät muut artikkelit
Mitä itseohjautuvuus oppimisessa on ja miten sitä buustataan?
Itseohjautuvuus oppimisessa ei ole itsestäänselvyys