Nälkäkatastrofista biotalouteen

Tarvaalan kampuksen juuret Saarijärven salomailla ulottuvat useiden sukupolvien ja värikkäiden historiallisten vaiheiden taakse aina 1800-luvun puoleen väliin saakka. Päätöksen maanviljelyskoulun perustamisesta teki juhlallisissa tunnelmissa keisari Aleksanteri II kruunajaispäivänään 7.9.1856.

Dramaattiset alkuhetket

Oppilaitoksen paikkaa etsittiin tovi ympäri Vaasan lääniä, ja lopulta toukokuussa v. 1860 koulu määrättiin perustettavaksi tänne Tarvaalan luonnonkauniiseen ympäristöön. Suomessa elettiin tuolloin dramaattisia aikoja, sillä aluetta koettelivat erittäin pahat halla- ja katovuodet. Oppilaitokselle muotoutui siis heti alkuvaiheessa akuutti, päivänpolttava ja elintärkeä tehtävä, sillä kehittymätön elintarviketuotantoketju ei pystynyt vastaamaan poikkeuksellisiin ympäristöolosuhteisiin. Suurien nälkävuosien 1866–1868 aikana menehtyi lähes 10 % Suomen väestöstä aliravitsemuksen ja kulkutautien seurauksena. Oppilaitoksen tehtävänä oli siis ehkäistä nälänhätää jakamalla uusinta tietoa viljelymenetelmistä ja kotieläintaloudesta sekä kehittää elintarviketuotantoa keskisessä Suomessa.

Fossiilitaloudesta biotalouteen

Nykyisin kampuksen tehtävä ei onneksi ole yhtä kuolemanvakava kuin perustamisvaiheessa, mutta moni hiljainen ja äänekkäämpikin signaali viittaa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisellä olevan kasvava merkitys maailmantaloudessa. Olemme siirtymässä vaiheittain fossiilitaloudesta biotalouteen, mikä edellyttää uudenlaista ajattelua ja osaamista. Merkkejä biotalouden vahvistuvasta merkityksestä on nähtävissä monessa paikassa: naapurissa Äänekoskella ollaan ainakin ennakkoluulottomasti valmistelemassa huippumodernia biotuotetehdasta, joka innostaa Metsä Fibren lisäksi lukuisia pk-yrityksiä ja biotalousosaajia eri puolilla Suomea kehittämään uusia metsään perustuvia biotuotteita ja –palveluita. Myös ruoantuotannossa etsitään mielenkiintosia ympäristöä säästäviä ja ravinteita kierrättäviä tuotantotapoja. Ilokseni olen kiinnittänyt huomiota puun käytön lisääntymiseen kerrostalo- ja toimistorakentamisessa, myös ihan lähialueilla Saarijärvellä, Kannonkoskella ja Jyväskylässä.

Täällä Biotalousinstituutissa olemme erityisesti innostuneita ja kiinnostuneita kestävään maatalouteen, bioenergiaratkaisuihin ja maaseudun puhtaaseen veteen liittyvästä tiedosta, koulutuksesta ja kehittämismahdollisuuksista.

Biotalouskampus kehittyy

Tarvaalan kampuksesta olemme yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston, yritysten, opiskelijoiden, kehittämisyhtiöiden ja viranomaisten kanssa kehittämässä uudenlaista avoimeen yhteistyöhön ja kumppanuuteen pohjautuvaa Biotalouskampusta. Sen keskiössä ovat innostavat oppimisympäristöt, yhteisöllisyys sekä konkreettinen biotalousalan yrityspuisto ja –verkosto.

Nuoret ideoivat monialaisesti

Tällä viikolla Tarvaalassa on toteutettu uudenlaista innovaatioviikkoa, jossa JAMKin luonnonvara-, insinööri-, terveydenhoito- ja restonomialan opiskelijat ideoivat uusia vapaa-ajan ja matkailun liiketoiminta- ja palveluratkaisuja Saarijärven Kusiaismäen ja Sara-ahon alueille paikallisten yritysten toimeksiannosta. On mielenkiintoista nähdä mitä nuoret innostuneet ihmiset saavat tiimeissään aikaiseksi.

Näistä ja muista koulutukseen ja biotalousalan kehittämiseen liittyvistä suunnitelmista, aikaansaannoksista ja osaajista kaiken takana kerromme tämän uuden verkkopäiväkirjan, jota myös blogiksi kutsutaan, kautta.

Antoisia lukuhetkiä ja aurinkoista kevättä Tarvaalan Biotalouskampukselta!

Pekka Äänismaa, Biotalousinstituutin johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

PS. agrologi on biotalouden asiantuntija: yhteishaku päivä- ja monimuotototeutukseen 17.3.-9.4.2015.