Agroholistiristeily 25-26.3.2015
Hilpeitä opiskelijoita
Bussi lähti onneksi vasta 11.30 Saarijärveltä kohti Helsinkiä. Porukka olikin tällä kertaa kaikkea muuta kuin väsynyt, kenties oluen maistelun ansiosta. Ei muuta kun bilemusiikit soimaan ja kone liikkeelle. Bussikuskikin oli puhelias kaveri ja hänen läpänheittonsa upposi kyllä kyydissä olijoihin, kuin veitsi voihin.
Matkalla pysähdyimme Heinolan Tähtihovissa tankkaamassa ravintoa. Helsingin päässä kuski teki pienen kiertoajelun hauskoine selostuksineen. M/S Baltic Queen oli reilun kokoinen purkki ja taisimme lähes joka kerta eksyä matkalla hyttiin. Mukana matkalla oli vain Tarvaalan agrologeja eri vuosikursseilta, sillä alkuperäinen valtakunnallinen risteily kaatui jostain syystä. Onneksi muutama meikäläinen ei tästä lannistunut, vaan otti tapahtuman järjestämisen hoitoonsa. Suuri kiitos siitä heille!
Ruokaa kuin Valhallassa
Ihan ensimmäiseksi pääsimme syömään buffettiin, jossa valinnanvaraa riitti. Tällainen ruuan suuri ystävä meni aivan sekaisin sapuskan määrästä ja monipuolisuudesta. Oli herkullista salaattia, monta eri lihaa lisukkeineen, perunoita eri muodoissa, mitä vain ja juomissakin hirveästi valinnanvaraa. Ähkyhän siitä tuli, kun piti kaikkia jälkiruokiakin maistaa ja hanajuomien testaaminen taas unohtui lähes kokonaan. Lasillinen viiniä ei vain enää mahtunut, mutta onneksi kaverit auttoivat hädässä.
Syönnin jälkeen vyöryimme putiikkeja kiertelemään ja koitimme olla eksymättä. Myynnissä oli kaikkea kivaa mihin olisi voinut rahansa tuhlata. Laivalla oli mm. iskelmäbaari, pikkuinen pubi, yläkerran yökerho sekä vähän fiinimpi istuskelumesta, jonka kyljestä löytyi À la carte -ravintolakin. Yökerhoon tutustuimme illan mittaan, ja jossain vaiheessa tanssilattia olikin aivan täynnä haalarikansaa. Meno oli loistava aamun pikkutunneille asti, ja osa porukasta rohkeni kohdata seuraavan päivän pienet mahdolliset haasteet samoilla silmillä.
Aamupala (joka kuului myös lipun hintaan) oli klo 7-10 ja kaikki taisivat sille ehtiä. Jälleen kerran ruokaa oli vaikka kuinka. Syömisen jälkeen ruho lähti taas käyntiin, kolmen tunnin unista huolimatta. Heti 8.00 oli lupa astua maihin Tallinnaan ja sinne suuntasimme hyttimme porukan kanssa. Kävimme pikaisesti ostoskeskuksessa, ja sen jälkeen vielä pyörähdettiin vanhassa kaupungissa. Siellä oli paljon komeita vanhoja taloja ja ihanan näköisiä ruokapaikkoja, kuppiloita, kahviloita ja käsityöläisten myymälöitä. Sinne täytyy mennä toisenkin kerran, sillä laivassa piti olla takaisin jo kahdeltatoista. Super Alkossakin pistäydyttiin, onpahan sekin vihdoin nähty!
”Reissu ei voi olla onnistunut, jos joku ei telo itseään.”
Iltapäivällä täytyi tehdä tuliaisostoksia laivalla, ja sitten vain odoteltiin että laiva saapuu Helsingin satamaan neljän maissa. Laiva keinui hauskasti, koska merellä oli kunnon tuuli ja kova aallokko. Minun oli pakko päästä kannelle katsomaan, josko saisin pari kuvaa otettua vaahtopäistä. No, kuvista tuli huonoja ja sisälle tullessani sormet jäivät painavan oven väliin, koska tuuli paiskasi sen vauhdilla kiinni. Ei ihan laastari riittänyt, tiputtelin verta ympäriinsä kunnes löysin hyttiin ja nappasin kaverin matkaan ensiavun etsintään. Mukava virolainen pappa putsasi ja paketoi sormen siististi, mutta kyllä sitä koko bussimatkan tykytti. Onneksi kaksi muuta sormea sai vain mustelman, kun nimetön otti raskaimman iskun. Matka meni melko rauhallisissa tunnelmissa ja Saarijärvellä olimme 22.15. Kotona jouduttiin tekemään päätös, että on lähdettävä päivystykseen Jyväskylään, ihan vaan kaiken varalta. Kahden ja puolen tunnin odottelun jälkeen sormi kuvattiin ja tikattiin. Nukkumaan pääsin neljältä, ja kyllä uni maistui. Huippu reissu kaikesta huolimatta.
Muistakaahan varoa niitä ovia, jos laivalle lähdette!
– Siiri
agrologiopiskelija
// 4.5.16 lisätty alkuperäiset kuvat uudelleen kun ne olivat hävinneet