Biotalous osoitti luontonsa

Kesän kuumin, vai pitäisikö sanoa viilein, puheenaine oli ailahteleva säätila. Moni kesälomalainen pahoitti mielensä auringon pantatessa säteitään ja matalapaineiden seuratessa toisiaan. Väillä tuntui, että Suomen napapiirin lävistämä maantieteellinen sijainti oli päässyt monelta säätä ihmettelevältä unohtumaan.

Biotalousinstituutin sääasema Saarijärvellä osoitti sademäärän kesä-heinäkuussa olleen paikallisesti lähes keskimääräisellä tasolla. Toki sadepäiviä oli normaalia enemmän, mutta maantieteellisesti sademäärissä oli suurta vaihtelua. Sen sijaan elokuu on ollut poikkeuksellisen kuiva ja lämmin ajanjakso, joten taitaa tämäkin kasvukausi jäädä tilastoihin keskimäärin ihan normaalina pohjolan kesänä.

Sää- ja vuodenaikariippuvuus on yksi biotaloutta leimaava erityispiirre. ”Vuodet eivät ole veljiä keskenään”, sen ymmärtää jokainen maa- ja metsätaloudesta tai esim. luontomatkailusta leipänsä tienaava yrittäjä ja ammattilainen. Tänä kesänä sateettomien ajanjaksojen lyhyys vaikeutti työskentelyä niin pelloilla, metsissä kuin turvesoillakin. Polttopuutkaan eivät kuivuneet normaaliin tahtiin ja energiapuuvarastoilla riitti vettä myös haitallisten lahottajamikrobien tarpeisiin. Myös matkailijoiden käyttäytyminen ja rahankäyttö poikkesivat yrittäjien mukaan tavanomaisesta etenkin heinäkuun aikana.

Kasvu- ja korjuuolosuhteiden vaihtelevuus aiheuttaa suunnittelu- ja toimitusvarmuusongelmia koko biotalouden hankinta-, jalostus- ja palveluketjulle. Myös raaka-aineen laatuvaihtelun hallinta on yksi biotalouden erityisvaatimuksista. Tässä kokonaisuudessa suomalaisilla on vankkaa teknologista ja toiminnallista osaamista, joka voisi olla tulevaisuudessa myös entistäkin vahvempi vientituote biotalousyhteiskunnan vahvistuessa maailmalla.

Viime viikolla kävimme läpi yritysten ja sidosryhmien kanssa Biotalouskampuksen uusia kehittämisideoita ja investointisuunnitelmia paikallisen biotaloustuotteen, eli loimulohen ”kyydittämänä”. Tutustuimme kampuksen koulutustarjontaan, vesitutkimukseen, leväkasvatuskokeisiin, bio- ja aurinkoenergian testaukseen, koulunavetan kehittämistoimenpiteisiin ja metsähakkeelle uudenlaista lisäarvoa kehittävään kehittämisprojektiin. Totesimme olevamme oikealla tiellä kohti konkreettista uutta osaamista, liiketoimintaa ja yrityksiä. Itse asiassa ihan lähiaikoina onkin aloittamassa kaksi uutta biotalouskampuksen opiskelijoiden perustamaa yritystä.

Uskon Keski-Suomella olevan nyt Äänekosken biotuotetehtaan ja sen ympärille rakentuvan teollisen ekosysteemin vanavedessä kaikkien aikojen tilaisuus profiloitua kansallisesti ja kansainvälisestikin biotalouden edelläkävijäalueeksi. Meidän tulee hyödyntää juuriamme ja osaamistamme, mutta onnistuminen edellyttää myös ennakkoluulottomutta, uudistumista sekä aitoa yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Ainakin nuoret ovat alkaneet ymmärtää alan tarjoamia mahdollisuuksia. Elokuussa Saarijärvellä aloitti ennätysmäärä, eli n. 70, agrologiopiskelijaa alan korkeakouluopinnot. Lisäksi tammikuussa käynnistyvä ylempi ammattikorkeakoulutus (Biotalouden kehittäminen, Agrologi YAMK) on jo herättänyt hyvin kiinnostusta eri puolella Suomea.